Ripsipohjaiset vyöt

Mikä on “ripsipohjainen” kuvionauha, on tarkemmin selitetty täällä.

Pyhäjärvi, keltuvyö

Lähde: Schvindt 1982, nauha 65.

Loimi: 2 punainen (kuviolanka), 4 punainen, 4 vihreä (kuviolanka), 2 vihreä, 14 valkoinen. Kuviolankoina on suositeltavaa käyttää muuta loimea paksumpaa lankaa.
Kude: Valkoinen
Mallinauhassa kude sekä loimi sukkalankaa (Novita Venla ja Step Classic). Kuviolankoihin on käytetty samaa lankaa kaksinkertaisena. Leveys 14 mm.

Keltuvyöt muistuttavat silmävöitä ja säärsiteitä siinä, että ne ovat pienikuvioisia ja väritykseltään samanlaisia. Loimen rakenne on niissä erilainen, vaikkakin tässä kuvatut kaksi “keltuvyötä” ovat erilaisia myös suhteessa toisiinsa. Kummassakin on kuitenkin hyödynnetty kuviolankojen vuorottelua samalla paikalla nauhassa. Käyttämäni tapa piirtää pirtanauhasta kaavio ei kykene täysin ilmaisemaan tätä rakennetta. Nauhakaaviot eivät siis ole identtisiä kudotun nauhan kanssa, mutta välittävät kyllä idean.

Pyhäjärvi keltuvyö pirtanauha.
Pyhäjärvi keltuvyö pirtanauhan loimen kaavio.
Pyhäjärvi kyeltyvyö pirtanauha.

Pyhäjärvi, keltuvyö

Lähde: Schvindt 1982, nauha 66.

Loimi: 4 punainen (kuviolanka), 4 punainen, 2 sininen (kuviolanka), 4 keltainen, 2 vihreä, 13 valkoinen. Kuviolankoina kannattaa käyttää muuta loimea paksumpaa lankaa.
Kude: valkoinen
Mallinauha on merseroitua puuvillaa, kuviolangat samanpaksuisia muiden kanssa. Leveys 16 mm.

Keltuvyö pyhäjärvi pirtanauha ohje.

Saatatte huomata, että tätä nauhaa on minulla huomattavasti vähemmän kudottuna kuin minulla mallinauhoja yleensä on. Syynä on se, että jouduin korjaamaan loimea pari kolme kertaa, ennen kuin sain (ehkä) oikein.

Tästä keltuvyöstä Finnassa kudottu versio (Suomen käsityön museo E0146/001), joka mielestäni on laadittu väärin. Ei sillä, en tiedän onko minun versionikaan historiallisen esimerkin mukainen. Ongelma on pienenpieni präntti Schvindtin piirroksessa. Kuviolankojen pohjalla näyttäisi olevan tavallista loimiripsiä (toisin kuin silmävöissä sekä toisessa pyhäjärveläisessä keltuvyössä). Punaisten kuviolankojen välissä näyttäisi lisäksi kulkevan yksi valkoinen loimilanka.

Joka tapauksessa ripsipohjainen kuvionauha on vaikeampi kutoa kuin tavallinen karjalainen poimintanauha tai silmävyöt. Tästä syystä suosittelisin käyttämään keltuvöissä ylemmän keltuvyön (Schvindt nro. 65) rakennetta. Mielestäni ylemmän kaltaisia keltuvöitä voi tehdä myös tämän (Schvindtin nro. 66) väreissä.

Keltuvyö pirtanauha loimen kaavio.
Keltuvyö pirtanauha Pyhäjärveltä ohje.
Schvindtin kirjasta kuva keltuvyöstä.

Piirros Schvindtin kirjasta (1904). Osaatko sanoa, miten tämä kuuluisi kutoa? Saa laittaa kommenttia!

Valkjärvi, nauha

Lähde: Kunstkamera 323-36/9

pirtanauha kunstkamera, päässä kangastupsu.

Kuva: Kunstkamera

Tämän nauhan esikuva on Kunstkameran antamien tietojen mukaan valkjärveläinen nauha, jossa on päässä ostokankaasta leikatut tupsut. Alkuperäinen nauha on paksuudeltaan vain 8 milliä, mutta siitä huolimatta värikkäät langat ovat villaa. Vaalea pohjaloimi on todennäköisesti pellavaa tai puuvillaa. Alkuperäistä nauhaa piti tihrustaa tarkasti ja pitkään, ennen kuin sain suhteellisen varmuuden sen rakenteesta. Väittäisin, että punavihreä poimintakuvio on tässä tavallisella ripsipohjalla. Kuviota varten ei siis ole jätetty pohjaloimeen tilaa, ja paikoin kuviolangoille voi tulla ahtaat paikat.

Loimi: 4 vihreä (kuviolanka), 2 punainen (kuviolanka), 4 sininen, 2 oranssinruskea, 19 valkoinen
Kude: valkoinen
Mallinauha on 18 mm leveä eli tuplasti alkuperäistä paksumpi. Lankana mallinauhaan on käytetty sukkalankoja Step Classic ja Novita Venla. Kuviolankoina on käytetty samoja lankoja kaksinkertaisena. Mallinauhaan ei ole toteutettu alkuperäisen nauhan terttuja.

Pirtanauha historiallisen mallin mukaan.

Nauhan voi kaikista helpoiten kutoa saamelaisiin pirtanauhoihin tarkoitetulla sigga-pirralla (kehittäjä Stoorstålka). Kapein myynnissä oleva sigga-pirta on 8-kuviolankainen, minkä takia sovitin loimen juuri tämän levyiseen pirtaan. Nauha kuitenkin mahtuisi kapeampaankin.

Nauhan voi myös kutoa tavallisella vähintään 13 kuviolangan pirralla.

Räisälä, vyö

Lähde: Schvindt 1982, nauha 40, “kolmeniittinen vyö”

Loimi: 3 punainen (kuviolanka), 6 vihreä, 4 keltainen, 28 valkoinen
Kude: valkoinen
Mallinauhassa loimi on ohutta virkkauslankaa ja puuvillalankaa. Mallinauha on kapeampi kuin Schvindtin mallipiirroksen nauha. Tähän on tulossa päivitys, kunhan saan leikattua tätä varten sopivan pirran!

Kolmeniittinen pirtavyö Räisälä.
Nauha kuvattuna Schvindt 1904 nro 40
Hyvin samannäköinen nauha Etelä-Karjalan museossa, entisen Käkisalmen museon kokoelma (EKME1314). Esineen tiedoissa käyttötarkoitukseksi mainitaan kuitenkin sykerönauha. Huomioi ostokankaasta leikatut kappaleet nauhan päissä.

Poikkeavasta pujotustavasta johtuen tässä nauhassa joutuu käyttämään tosi leveää pirtaa. Pirrassa on oltava vähintään 6 kuvioaukkoa. Kuusi tai käytännössä 7-lankaista, kuviopirtaa itsessään ei ole vaikeaa löytää, mutta niissä ei ole riittävästi paikkoja loimilangoille kuvio-osan sivupuolilla. Nauha on totta kai mahdollista kutoa aivan tavallisella pirralla.

Kaaviokuva kolmeniittinen pirtavyö loimi.

Sovitin nauhan 15-kuviolangan pirtaan, joka on levein omistamistani pirroista, tällöinkin jouduin hieman tiivistämään nauhaa alkuperäisestä. Alkuperäisessä nauhassa loimeen tulee langat seuraavassa järjestyksessä: 1 vihreä, 4 valkoista, 2 keltaista, 6 valkoista (tässä ohjeessa vain 4), 2 vihreää, 14 valkoista (tässä ohjeessa vain 12), ja oikea laita päinvastaisessa järjestyksessä kuin vasemmalla.

Lue myös