Kokkaniekkakuvioisia vöitä on Kannaksella käytetty ainakin Sakkolassa/Raudussa ja paikoin Käkisalmen kihlakunnassa kuten Pyhäjärvellä. Tämä voidaan päätellä museokokoelmien nauhoista sekä Theodor Schvindtin nauhakirjan (1903) nauhoista.

“Pyhäjärvellä vyötettiin [hartuus]hame kokkaniekka- eli vironvyöllä rintojen alta – näiden piti mitä enemmän esiintyä – mutta muissa mainitussa pitäjissä [Sakkolassa, Raudussa ja Metsäpirtissä] niiden yläpuolella.” (Sirelius 1915, 94.)

Kokkaniekka muistuttaa läheisesti hakaristiä eli vääräpäätä. Halutessaan kokkaniekkojen sijaan kuviona voi käyttää esimerkiksi kalanpyrstökuviota, ristejä tai omenaisia. Kuviota on varioitu tällä tavoin myös historiallisissa nauhoissa, erityisesti nauhan päätä kohden.

Artikkelikuva: Kansallismuseo KA288

Lataa tulostamista varten optimoitu ohjevihko:

Vinkkejä kokkaniekkavöihin

Langat

Historialliset kokkaniekkavyöt ovat olleet yleensä kapeita, reilun sentin levyisiä, mikäli niissä ei ole ollut leveitä reunoja. Olen kokeillut kokkaniekkavöihin monia lankayhdistelmiä ja todennut toimivaksi paksuudeltaan noin 100g=400m villalangan ja 6-säikeisen kalalangan tai 16/2 NeL pellavalangan. Tällä yhdistelmällä nauhoista tulee pari milliä leveämpiä kuin alkuperäisistä. Myös tätä ohuemmat langat sopivat hyvin, jos löydät 100g=n.600m pellava- tai puuvillalankoja.

Kokkaniekkavöissä kuviolangan ja pohjaloimen välinen paksuusero saa olla hieman pienempi kuin monissa muissa kuvioiduissa nauhamalleissa. Valitsemalla suhteessa paksumman kuviolangan saat vahvemman kolmiulotteisen vaikutelman, toisaalta ohuemman kuviolangan kanssa kuvio saattaa näyttää siistimmältä.

Historiallisesti kokkaniekkavöissä on useimmiten käytetty villalankaa, usein kaksisäikeistä, kuviolankana sekä reunan raidoissa. Pohjaloimessa sekä kuteena on yleensä käytetty valkoista tiukkakierteistä pellavalankaa. Nykylangoista esimerkiksi ohut Pirkka-lanka (tex 125×2, 100g=400m) sopii kuviolangaksi sekä reunaraitoihin hyvin. Pellavalangalla on vaikeampi kutoa kuin puuvillalla, minkä takia puuvilla voi olla hyvä valita aloittelevalle kutojalle. Puuvilla on pellavaa pehmeämpää, ja siksi pohjaloimeen ei välttämättä kannata valita kaksisäikeistä puuvillalankaa. 6-säikeinen kalalanka jäljittelee historiallista pellavalankaa mielestäni melko hyvin.

Suositellut langat:

• Pohjaloimeen ja kuteeksi pellava- tai puuvillalanka, tiukkakierteistä ja vaaleaa. 100 g = noin 500 m. Esimerkiksi kalalanka (tex 30×6, 100g=530m); 16/2 pellavalanka (tex 102×2, 100g=490m) tai paksuutensa puolesta mitkä tahansa 100g=n. 600m pellavalangat.
• Kuvioloimeen ja reunoihin villalankaa, mieluiten löyhäkierteistä. 100g = noin 400m. Historiallisinta on valita kaksisäikeinen täysvillalanka esimerkiksi ohut Pirkka (tex 125×2, 100g=400m). Myös tavallinen sukkalanka (tex 60×4, 100g=420m) käy.

Suositelluilla langoilla nauhoista tulee leveämpiä kuin alkuperäisistä. En kuitenkaan ole löytänyt sopivasti ohuempaa villalankaa. Kun mennään 100g=400m -langoista ohuempiin lankoihin, seuraavat laajan värikartan langat löytyvät vasta 100g=900m -luokasta (tex 55/2). Nämä ovat jo liian ohuita.

Pirta

Kaikissa tällä sivulla esitellyissä kokkaniekkavöissä on seitsemän kuviolankaa. Tavallisia 7-kuviolankaisia pirtoja saa ostettua netistä (Stoorstålka, Harvestloom). Osassa kokkaniekkavöistä on leveät raitareunat, eivätkä leveimmät mallit mahdu tavalliseen 7-kuviolankaiseen pirtaan. Leveitä malleja varten voit valmistaa itse erikoispirran. Lue ohjeet täältä. Lataa tavallinen 7-kuviolankainen levennetty. Lataussivulta löytyy myös superleveä 7-kuviolankainen pirta, mutta et tarvitse kokkaniekkavöihin näin leveää.

Suositellut pirrat:
7-kuviolankainen (suora linkki tiedostoon, ulkoinen sivu)
7-kuviolankainen levennetty (suora linkki tiedostoon, ulkoinen sivu)

Päiden koristelu

Kokkaniekkavöiden päitä on koristeltu ostokankaasta leikatuilla kangastilkuilla (Kunstkamera 323-36/6, 323-36/7; Kansallismuseo KA8832).

Sakkolassa ja Raudussa lisättiin nauhan päissä kuteen joukkoon loimilangan pätkiä (Kansallismuseo KA4754, KA287, KA288). Samanlaista koristelutyyliä on käytetty Inkerissä (Kansallismuseo SU4304:65, SU4304:91, SU4524:21, SU5020:5, SU5020:7). Inkeriläiset ovat myöskin kutoneet kokkaniekkavöitä (Kansallismuseo SU5020:7).

Joissain tapauksissa esikuvana olleessa nauhassa nauhan päät ovat vapaana, eikä niitä ole erityisesti koristeltu (Kansallismuseo KA289).

Valkjärvi

Esikuva: Kunstkamera 323-36/6. Leveys 11 mm. Kangasterttujen pituus 7 cm. Nauhan toisessa päässä näkyy, että alkuun on kudottu yksinkertaista ruudukkokuviota, sitten kalanpyrstöjä ja sitten aloitettu kokkakuvio.

Loimi: 8 punainen, 4 keltainen, 5 sininen, 22 valkoinen (pohjaloimi)
Kude: valkoinen
Mallinauhan leveys 16 mm. Stoorstålkan Áhkko (tex 56×4, 100g=450m). Pohjaloimi ja kude 6-säikeistä kalalankaa (tex 30×6, 100g=530m). Nauhan päissä on puuvillakankaiden tilkkuja.

Kaaviossa alla näkyy siirtymä kalanpyrstökuviosta kokkaniekkaan. Nauhan alkuun voi kutoa ensin yksinkertaista ruudukkoa, sitten kalanpyrstöjä.

Valkjärvi

Esikuva: Kunstkamera 323-36/7. Nauha on lähes identtinen edellä esitetyn nauhan 323-36/6 kanssa. Ensin mainitussa reunat ovat epäsymmetriset ja jälkimmäisessä symmetriset. Nauhan leveys 13 mm, tertun pituus 6 cm. Tertut eivät ole kuvassa näkyvissä. Lankojen säielukua ei pysty päättelemään kuvasta. Todennäköisesti punainen ja sininen kuviolanka ovat kaksisäikeistä villalankaa.

Loimi: 8 punainen, 4 keltainen, 5 sininen, 21 valkoinen (pohjaloimi)
Kude: valkoinen
Mallinauhan leveys 17 mm. Kuviolankana on Novita Venla (tex 60×4, 100g=420m). Pohjaloimi ja kude 16/2 NeL pellavalankaa (tex 102×2, 100g=490m), väri valkaisematon. Valkaisematon pellava on kuvionauhoihin liian harmaata. Päissä puuvillakankaasta leikattuja tilkkuja.

Sakkola

Esikuva: Schvindt 1903, nro. 109. Esikuvan leveys, materiaali tai päiden viimeistely ei ole tiedossa.

Loimi: 8 punainen, 4 keltainen, 9 sininen, 22 valkoinen (pohjaloimi)
Kude: valkoinen
Mallinauhan leveys 17 mm. Kuviolanka ja reunat ohut Pirkka-lanka (tex 125×2, 100g=400m), värit 216 tomaatti, 306 mustikka, 109 hunaja Pohjaloimi ja kude 6-säikeistä kalalankaa (tex 30×6, 100g=530m). Langat sopivat malliin erinomaisesti sekä paksuudeltaan että väriltään.

Pyhäjärvi

Esikuva: Schvindt 1903, nro. 107.  Esikuvan leveys, materiaali tai päiden viimeistely ei ole tiedossa.

Loimi: 4 punainen, 5 sininen, 4 keltainen, 14 valkoinen (pohjaloimi)
Kude: valkoinen
Mallinauhan leveys 18 mm. Esikuvan leveys ei ole tiedossa. Kuviolanka ja reunat ovat Wetterhoffin Tuukkaa (tex 200×2, 100g=225m), sininen 157, punainen 249 ja keltainen 182. Pohjaloimi ja kude ovat 12-säikeistä kalalankaa (tex 30×12, 100g=256m). Langat ovat malliin liian paksuja.

Käkisalmi

Esikuva: Kansallismuseo KA8832. Tarkaksi paikaksi on merkitty Norsjoki. Nauhan päissä on ostokankaista

leikatut tertut. Toisessa päässä näkyy, että ennen kokkaniekkakuvion aloittamista on kudottu yksinkertaista ruudukkokuviota. Nauhan vihreä väri on poikkeuksellisen kirkas metsäisen vihreä. Nauhan päihin ei ole jätetty näkyviin langan päitä, joten loimilankojen materiaalia ja säielukua ei voi sanoa varmasti. Nauhan leveys ei ole tiedossa. Kansallismuseon KA8832 on lähes identtinen Schvindtin (1903) kirjan nauhaan nro. 108, Räisälä, nähden. Schvindtin kirjan nauhassa reunat ovat symmetriset.

Loimi: 6 vihreä, 7 punainen, 4 keltainen, 25 valkoinen
Kude: valkoinen
Mallinauhan leveys 18 mm. Kuviolanka ja reunat ovat Novita Venlaa ja Austermannin Step Classicia (tex 60×4, 100g=420m). Pohjaloimi ja kude ovat kaksisäikeistä Lankavan 8/2- puuvillalankaa (tex 76×2, 100g=658m). Langat ovat malliin sopivan paksuisia. Kaksisäikeinen puuvillalanka on pehmeämpää kuin vastaava pellavalanka.

Räisälä

Lähde: Schvindt 1982, nauha 108. Vironvyö.

Loimi: 8 punainen, 5 vihreä, 4 keltainen, 24 valkoinen (pohjaloimi)
Kude: valkoinen
Mallinauhassa loimi on kalalankaa ja ohutta puuvillalankaa. Mallinauhassa päät on letitetty, mutta tietoa oikeasta tavasta siistiä nauhan päät ei ole.

Sakkola-Rautu

Esikuvat: Schvindt 1982, nro. 110; KA287

Schvindtin piirros on identtinen kansallismuseon nauhan kanssa. Todennäköisesti piirros on tehty juuri tästä museonauhasta. Vertailun vuoksi mukaan on otettu myös Schvindtin piirros, jossa värit eivät vastaa museonauhan värejä. Tämä voi johtua paitsi siitä, että Schvindtin kirjassa painovärien valikoima on rajattu, myös siitä että museonauhan värit ovat vuosisadan aikana haalistuneet. Haalistuminen on havaittavissa nauhassa itsessään. Museonauhan leveys ei ole tiedossa. Nauhan päihin on lisätty lankaa laittamalla kuteen päälle langanpätkiä. Nauhan värilliset langat ovat villaa ja kude sekä pohjaloimi metatietojen mukaan pellavaa. Kokkaniekkojen lisäksi nauhassa näkyy ristikuviota sekä kalanpyrstöjä.

Loimi: 24 punainen, 3 sininen, 4 vihreä, 18 valkoinen (pellava)
Kude: valkoinen (pellava)
Mallinauhassa on huomioitu kuvioiden varioiminen kudottaessa, mikä näkyy sekä Schvindtin piirroksessa että museonauhassa. Sisällytin tästä nauhasta mukaan erillisen poimintakuvion, kuinka kuviot vaihtuvat alkuperäisessä nauhassa. Lisäksi voit katsoa kuvioiden vaihtumista nauhan kaaviosta, jossa näkyy paremmin kuvioiden sijouttuminen reunaan nähden. Mallinauhassa on käytetty Garnhusetin 6/2 villalankaa (tex 156×2, 100g=320g). Lanka ei ole mitenkään suositeltavaa, koska se on heikkoa. Tämän nauhan olisi voinut ennemmin toteuttaa esimerkiksi ohuella Pirkka-langalla. Pohjaloimi sekä kude ovat Katia Lino -pellavalankaa (tex 111×3, 100g=300m). Katia Lino on ihan kiva lanka, mutta tähän projektiin se on liian paksua. Nauhan kokonaisleveys on 30 mm, mikä on pitkälti käytetyn pellavalangan syytä. Mallinauhan päihin on lisätty lankaa kuteen joukkoon samalla tavoin, kuin alkuperäisessä nauhassa. Alkuperäisessä nauhassa tupsujen villalanka on hyvin huopunutta, enkä osaa sanoa, millaista lankaa nauhassa on käytetty. Mahdollisesti lanka on yksisäikeistä, minkä takia se näyttää huopuneelta. Leikkasin tupsupäät 10 ja 8 sentin mittaisiksi. 10 senttiä näyttää paremmalta.

Sakkola-Rautu

Esikuva: KA288

Alkuperäinen nauha on oranssi, vihreä, keltainen ja indigo-sininen. Keltainen väri on säilynyt poikkeuksellisen hyvin. Ainakin osa villalangasta on kaksisäikeistä. Oranssi lanka on mahdollisesti yksisäikeistä. Pohjaloimi ja kude ovat vaaleaa pellavalankaa. Samalla tavalla kuin nauhassa KA287, myös Sakkola-Raudusta, on kuteen joukkoon syötetty lisää lankaa nauhan päissä. Tupsuista on näin saatu muhkeammat. Esikuvanauhan leveys tai tupsujen pituus ei ole tiedossa. Toisin kuin nauhassa KA287, tässä nauhassa kuviota ei ole muunneltu. Kuvio on kokkaniekkaa koko matkalta, lukuun ottamatta lyhyttä pilkkukuvitusta nauhan päissä.

Loimi: 8 punaoranssi, 8 keltainen, 5 sininen, 6 vihreä, 20 valkoinen (pellava)
Kude: vaalea pellava
Mallinauha onnistui mielestäni hyvin jäljittelemään alkuperäistä. Leveys 19 mm. Kuvio-osan leveys 8 mm. Todennäköisesti nauhan leveys on melko lähellä alkuperäistä nauhaa. Mallinauhassa on käytetty Ohut Pirkka-lanka (tex 152×2, 100 g = 400m) värit 306 mustikka, 110 hilla, 109 hunaja ja 3613 ruoho. Pohjaloimi ja kude ovat Garnhuset 16/2 lingarn väri oblekt (tex 102×2, 100g=490m). Pohjaloimen ja kuvioloimen paksuusero on tässä nauhassa juuri ja juuri riittävä. Jokin toinen kuvio ei välttämättä toimisi tällä paksuuserolla, mutta tämä kokkaniekkakuvio ei tarvitse niin suurta paksuuseroa lankojen välille. Garnhusetin 16/2 pellavalanka on sopivaa nauhoihin. Tämä valkaisematon väri kuitenkin on liian tumma. Museonauhojen perusteella karjalaisissa nauhoissa käytettiin valkaistua pellavaa. Keltainen villalanka voisi olle hieman oranssimpi ja oranssi hieman punaisempi. Tässä nauhassa käytetyt villalangat ovat kuitenkin oikein suositeltavia, jos haluaa tehdä museonauhaa vastaavan nauhan. Nauhan päissä langat on katkaistu päästä mitattuna 9 ja 11 sentin mittaiseksi. Alkuperäisessä nauhassa päät ovat varmaan lähempänä 9 cm mittaa.

Sakkola-Rautu

Esikuva: KA289 sekä Schvindt 1903, nro. 111. Museonauhassa punainen on kirkas, sininen indigo ja vihreä ruohonvihreä. Keltainen on vaalea. Vihreä ja keltainen villalanka ovat kaksisäikeisiä ja ohuempaa kuin punainen. Punainen lanka saattaa olla yksisäikeistä. Sininen kuviolanka on kaksisäikeistä ja mahdollisesti ohuempaa kuin punainen kuviolanka. Pohjaloimi ja kude ovat tiiviskierteistä osittain valkaistua pellavalankaa. Nauhan päässä on kudottu ruudukkoa ennen kokkaniekkakuvion aloittamista. Nauhan päät on jätetty vapaaksi, eikä päihin ole lisätty kudelankaa. Nauhan leveys ei ole tiedossa.

Loimi: 12 punainen, 12 keltainen, 3 sininen, 8 vihreä, 20 valkoinen (pellavaa)
Kude: vaalea (pellavaa)
Mallinauha on 25 mm leveä, kudottu käyttäen Novita Venlaa (tex 60×4, 100g=420m) sekä 6-säikeistä kalalankaa (tex 30×6, 100g=530m). Tässä nauhamallissa reunojen väriraidat ovat poikkeuksellisen paksut. Kutominen on helpompaa, jos käytät reunoihin ohuempaa lankaa kuin kuviolangat. Mallinauhassa reunat ja kuviolangat ovat samaa Novita Venlaa, mikä teki kutomisesta vaikeaa. Kudos on paksumpaa reunoilla kuin keskellä, minkä takia nauha lähtee helposti aaltoilemaan. Muutoin valitut langat sopivat nauhamalliin hyvin, ja lopputulos muistuttaa melko paljon alkuperäistä nauhaa (siihen nähden että tässä on käytetty sukkalankaa ja puuvillaa).

Sakkola

Esikuva: KA4754. Kokkaniekkavyöt on yleensä kudottu pellavaiseen pohjaloimeen. Tässä nauhassa myös pohjaloimi on villalankaa. Kuvassa pohjaloimi näyttää kellertävältä. Vihreä ja keltainen lanka ovat kaksisäikeistä ja ohutta. Punainen kuviolanka on selvästi paksumpaa ja mahdollisesti yksisäikeistä. Ennen kokkaniekkakuvion alkua nauhan päihin on kudottu ruudukkoa. Päihin on lisätty kuteen joukkoon langanpätkiä. Kudelankaa on vaikea päätellä kuvasta. Olen olettanut, että kuteena on käytetty samaa kellertävää lankaa kuin pohjaloimessa.

Loimi: 11 punainen (paksumpi), 4 ruohonvihreä, 20 vaalea keltainen (yhtä paksu kuin vihreä)
Kude: sama kuin keltainen loimessa
Mallinauhan leveys 19 mm. Punaisena on käytetty paksua Pirkka-lankaa (tex 285×2, 100g=170m) ja vihreänä sekä pohjaloimessa ohutta Pirkka-lankaa (tex 125×2, 100g=400m) , värit 3613 ruoho ja 209 vilja. Nauhan päihin on lisätty kuteen joukkoon loimilanganpätkiä. Jälkikäteen ajatellen olisin valinnut pohjaloimeksi keltaisemman sävyn kuin Pirkka-langan vilja. Mallinauhassa käytetty Paksu Pirkka on myös paksumpaa suhteessa pohjaloimeen kuin mitä alkuperäisessä nauhassa. Saattaisin kokeilla tähän nauhaan punaiseksi loimilangaksi myös yksisäikeistä villalankaa.

Lisää esikuvia