Kudottua sahalaitakuviota on Karjalassa kutsuttu polviksi, ja tästä johtuu adjektiivi polviniekka. Eteläisen Jääsken kihlakunnan alueella kudottiin omalaatuisia sinipunaisia polviniekkavöitä. Vyöt ovat väritykseltään ja sommittelultaan sellaisia, että ne erottuvat omana tyyppinään.

Jääsken kihlakunnan nauhojen ohella tähän on sisällytetty kaikki tuntemani nauhamallit, joissa esiintyy polvikuvio. Niiden nauhojen välillä ei ole muuta selkeästi yhdistävää tekijää kuin polvikuvio.

Polvia on kudottu varmasti muidenkin pitäjien nauhoihin, mutta näistä ei löytynyt arkistokappaleita tai kuvia. Sakkolasta löytyy maininta polvniekkasista vöistä (Ruoppila 1984, 112). Metsäpirtin Vaskelassa naiset käyttivät kalsujen sitomiseen polviniekkaa nauhaa (Vahter 1930, 4).

Voit myös ladata tulostettavan ohjevihkosen:

Jääsken kihlakunnan polviniekkoja nauhat

Tunnetut Jääsken kihlakunnan polviniekkanauhat ovat keskenään melko samanlaisia. Neljän historiallisen esikuvan perusteella Antrean, Kirvun ja Jääsken polviniekkoja nauhoja voidaan muunnella seuraavasti:

• Kuviolankojen määrä 11, 13 tai 15
• Joko sininen tai punainen lanka keskellä
• Reunassa uloimpana on punainen, valkoinen ja punainen lanka. Näiden lisäksi reunassa on 1–3 vihreää ja/tai keltaista lankaa.
• Polvikuvion tiheys. Samasta loimesta voi poimia kuvion monin eri tavoin, ks. kuva 4.

Kirvu, kakspolvinen vironvyö

Lähde: Schvindt 1982, nauha 81.

11 kuviolankaa
Loimi: 5 sininen (kuviolanka), 6 punainen (kuviolanka), 8 punainen, 4 keltainen, 28 valkoinen
Kude: valkoinen
Mallinauhassa loimi kalalankaa ja 100 % villalankaa (100 g = 450 m). Leveys 21 mm.

Kommentti: Schvindtin kirjassa tämän nauhan laidat on merkitty kaavakuvaan poikkeuksellisella tavalla. Tulkitsin tämän niin, että laitimmaisiin rakoihin on pujotettu yhden sijaan kaksi punaista loimilankaa. Jos haluat tehdä näin, lisää 2 punaista loimilankaa.

Huom: Kuvassa alla on kuva Schvindtin nauhakirjan alkuperäisestä painoksesta vuodelta 1904: huomioi reunassa olettettavasti kaksikertainen loimilanka. Lisäksi kiinnostavaa on, kuinka kude ja uloimmat loimilangat on merkitty kuvaan. Tämä yksityiskohta ei erottunut aiemmin käyttössäni olleessa Schvindtin nauhakirjan uudessa painoksessa. En ole vielä varma, miten tämä olisi mahdollista toteuttaa teknisesti. Onko kirjan piirroksessa virhe?

Huomioi myös paksuusero pohjaloimen sekä kuviolankojen ja reunan lankojen välillä.

Antrea, vyö

Lähde: Schvindt 1982, nauha 84.

Loimi: 7 punainen (kuviolanka), 8 punainen, 6 sininen (kuviolanka), 8 keltainen, 4 vihreä, 4 valkoinen paksu, 26 valkoinen ohuempi. Suosittelen että vähintäänkin sininen ja punainen kuviolanka ovat 3 kertaa paksumpaa kuin vaalea pohjaloimi. Reunojen värikkäät langat sekä reunojen valkoinen lanka saavat olla jonkin verran paksumpaa kuin valkoinen pohjaloimi keskellä.
Kude: valkoinen
Mallinauha on 27 mm leveä. Lankana on käytetty pohjaloimessa 6-säikeistä kalalankaa ja kuviolankana sekä reunoissa sukkalankoja Step Classic ja Novita Venla.

Antrea, Kirvu tai Jääski, vyö

Lähde: Kunstkamera 323-30

Esikuva on valmistettu villasta ja pellavasta. Leveys 2,55 cm, pituus 277 cm. Värit ovat sininen, punainen sekä todennäköisesti keltainen. Reunassa oleva punainen lanka on eri lankaa kuin kuvioon käytetty. Malli on tehty valokuvan perusteella, eikä kuvio ole täysin varma. Esikuvana olleen nauhan valokuvassa kaikki loimilangat, joiden “pitäisi olla siellä” eivät ole näkyvissä. Todennäköisesti auhan kolmiot eivät ole symmetrisiä. Mallinauha on kudottu symmetrisesti, mutta myös ei symmetrisestä kutomistavasta on alla kaavakuva. Esikuvanauhan päät on jätetty vapaaksi.

Loimi: 8 punainen (kuviolanka), 7 sininen (kuviolanka), 8 punainen, 8 keltainen, 36 valkoinen (pellava). Reunoihin tulevat punainen ja keltainen lanka saavat olla hieman ohuempaa kuin kuviolanka tai kaikki samaa lankaa.
Kude: valkoinen pellava.
Mallinauhan kuvio on poimittu symmetrisesti, vaikka alkuperäisessä nauhassa kuvio on suurimmalta osalta matkaa epäsymmetrinen. Kaksi erilaista poimintatapaa on havainnollistettu nauhan kaaviossa alla. Mallinauhan leveys 25 mm. Nauhassa on pohjaloimena sekä kuteena 6-säikeistä kalalankaa (tex 30×6, 100g=530m) ja kuviolankana sekä reunojen väriraidoissa ohut Pirkka-lanka (tex 125×2, 100m=400g) värit 216 tomaatti, 306 mustikka, 109 hunaja. Pirkka-langan väreistä sininen mustikka ja punainen tomaatti sopivat tähän hyvin. 6-säikeinen kalalanka on hieman liian paksua pohjaloimeksi. Nauhasta tulee enemmän alkuperäisen nauhan näköinen, jos käytät ohuempaa pohjaloimea. Valituilla langoilla nauhasta kuitenkin tuli saman levyinen kuin alkuperäisestä.

Kirvu, vyö

Lähde: Schvindt 1982, nauha 85.

15 kuviolankaa.
Loimi: 8 punainen (kuviolanka), 8 punainen, 7 sininen (kuviolanka), 4 keltainen, 4 vihreä, 36 valkoinen.
Kude: valkoinen
Mallinauhassa loimi villasekoitalankaa (100 g = 420 m) ja 6-säikeistä kalalankaa. Kude 6-säikeistä kalalankaa. Leveys 25 mm.

Muut polviniekka vyöt

Pyhäjärvi ja Valkjärvi, polviniekkavyö

Lähde: Kunstkamera 323-36/10; Schvindt 1982, nauha 77. Kunstkameran nauhan pituus 153 cm, leveys 7 mm. Materiaalit pellava- ja villalanka; puuvillakangas. Kunstkameran kuvassa nauhan reunimmaiset värilliset langat näyttävät harmailta. Schvindtin kirjan piirroksessa, joka esittää samanlaista tai lähes samanlaista nauhaa, reunalangat ovat siniset. Mahdollisesti piirros on tehty Kunstkameran nauhasta, tällöin reunalankojen sininen olisi ajan saatossa haalistunut. Kunstkameran nauha on metatietojen mukaan Valkjärveltä ja Schvindtin nauha Pyhäjärveltä. On siis mahdollista, että Kunstkamerassa Pyhäjärvi on virheellisesti kirjattu Valkjärveksi. On myös mahdollista, että nämä ovat kaksi erillistä nauhaa.

Loimi: 5 punainen (kuviolanka), 2 harmaa tai sininen, 15 valkoinen (pellavaa)
Kude: valkoinen (pellavaa)
Mallinauhan leveys on 1 cm. Värilliset langat ovat sukkalankaa (100g=420m) ja valkoinen loimi sekä kude 6-säikeistä kalalankaa. Näillä langoilla nauhasta tulee hieman leveämpi kuin aluperäisestä. Toiselle puolelle nauhaa muodostuu polvia ja toiselle puolelle kuvion negatiivi.

Pyhäjärvi, kakspolvinen vyö

Lähde: Schvindt 1982, nauha 80. Nauhan alkuperäinen alkuperäiset sävyt, materiaalit ja päiden viimeistely ei ole tiedossa. Todennäköisesti tällainen nauha on kudottu villalangalla pellavapohjapäälle, pellavakudetta käyttäen.

10 kuviolankaa + 1 tyhjä kuviopaikka
Loimi: 5 sininen (kuviolanka), 5 punainen (kuviolanka), 1 punainen, 1 keltainen, 28 valkoinen
Kude: valkoinen
Mallinauha: Leveys 20 mm. Wetterhoffin Tuukka (100g=225m; tex 200×2) sininen 157, punainen 249 ja keltainen 182. Pohjaloimi ja kude 6-säikeistä kalalankaa. Reunoilla kulkevat loimilangat ovat Schvindtin piirroksen perusteella hyvin ohutta, samanpaksuista kuin pohjaloimi. Mallinauhassa reunojen keltainen ja punainen lanka ovat samaa lankaa kuin kuviolangat. Sen sijaan valkoisen pohjaloimen ja värillisten kuviolankojen välinen paksuusero on suuri – mikä todennäköisesti on historiallisesti täysin oikein. Nauhasta kuitenkin saa kudottua helpommin siistin näköisen, jos paksuusero on lievempi.

Luulin ettei 11-kuviolankaisia nauhoja olekaan, enkä sen takia ollut tehnyt niille vielä omaa pirtaa. Tässäkään nauhassa ei varsinaisesti ole 11 kuviolankaa, mutta siihen tarvitaan pirta, jossa on tilaa 11 kuviolangalle. Kahden polviniekkajonon väliin jää nimittäin yksi kuviolankapaikka tyhjää. Kohdalla on siis pohjaloimi niin kuin muutenkin nauhassa, mutta pohjaloimen päällä ei ole kuviolankaa. On myös harvinaista, että värit erotetaan tällä tavoin eri puolille kuviota. Yleensä sininen ja punainen vuorottelevat kuviolangan värinä. Huomionarvoista nauhassa ovat myös reunat, jotka ovat eri värisiet.

Nauhan poimintakuvion voi tehdä kumman tahansa mallin mukaan. Nauhan toiselle puolelle muodostuu kolmioita ja toiselle polvia. Alla kaaviossa kolmiopuoli.

Räisälä, polviniekkavyö

Lähde: Schvindt 1982, nauha 79.

7 kuviolankaa
Loimi: 4 punainen (kuviolanka), 4 punainen, 3 sinenen (kuviolanka), 2 sininen, 4 keltainen, 28 valkoinen.
Kude: valkoinen
Mallinauhassa loimi valkoista virkkauslankaa, villasekoitelankaa (100 g = 400 m) ja poimintakuvio Seitsemän veljestä -villasekoitelankaa. Leveys 20 mm.

Lähteet

Ruoppila, Veikko (toim.). Itä-Kannaksen murresanakirja. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1984.
Schvindt, T. Nauhakoristeita. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1903.
Vahter, Tyyni. ” Metsäpirtin, Muolaan, Raudun ja Valkjärven naisten käsitöistä”. Virkamatka, muistiinpanot Museoviraston arkistossa, 1930.