Suomenlahden rannoilla Kymenlaaksossa sekä Viipurin lähistöllä, sekä myös niiden lähialueilla sisämaassa, kudottiin virolaistyyppisiä leveitä niisivöitä (eli pirtanauhoja mutta irtoniisillä).

Virolahdella nauhoja kutsuttiin siteiksi, yksikkö “sire”. Punaista villaloimea, josta kuva muodostuu, kutsutaan kuvalangaksi. Seitsemällä, yhdeksällä, 11 ja 13 kuvalangalla tehtiin kuviota, jota kutsuttiin ristikkäisiksi. (Vahter 1931.)

Aikoinaan näitä vöitä kudottiin irtoniisillä. Vehkalahtelaisen emännän mukaan Vironvöitä ei voinut tehdä pirralla, koska kuviolankoja piti nostaa [ja se oli helpompaa irtoniisillä]. (Vahter 1931.) Nykyisin leveidenkin vöiden kutomiseen on saatavilla kuviopirtoja. Käsityökaupoista löytyy pirtoja 15 kuviolangan leveyteen asti. Täältä löytyy malli laserleikattavaan 19-kuviolankaiseen pirtaan.

Tällä sivulla on ohje myös yhteen Äyräpään kihlakunnasta peräisin olevaan leveään vironvyöhön. Tämä on ainoa laatuaan, mihin olen Äyräpäässä törmännyt.

Räisälä, Vironvyö

Lähde: Schvindt 1982, nauha 105. Schvindtin kirjassa ei ilmene nauhan materiaali, leveys tai päiden koristelu.

19 kuviolankaa (lataa leikkuumalli pirtaan)
Loimi: 9 punainen (kuviolanka), 10 sininen (kuviolanka), 4 keltainen, 4 sininen, 46 valkoinen (pohjaloimi).
Kude: valkoinen
Mallinauhan leveys 25 mm. Villalanka 8/2 Bockens Möbelåtta (tex 125×2, 100g=400m), pellavalanka loimessa ja kuteena valkaistu 20/2 NeL Bockens lin (tex 72×2, 100g=690m), sopivat kumpikin työhön erinomaisesti.

Leveydestään huolimatta nauha on yllättävän helppo kutoa. Kutomista helpottaa se, että nauhan reunat ovat kapeat. Voit halutessasi valita reunaan ohuempaa värillistä villalankaa kuin mitä käytät kuviolankana, mutta se ei ole välttämätöntä reunan ollessa näin kapea. Kutomiseen on käytettävä leveää pirtaa, minkä takia loimilangat kiristyvät epätasaisesti erityisesti loimen loppua kohden. Tästä syystä nauha ei sovi aloittelijoille. Kuvio itsessään on kuitenkin helppo kutoa, sillä mallikerta on lyhyt.

Äyräpään kihlakunta, vironvyö

Lähde: Schvindt 1982, nauha 114. “Koristeet vyön keskustassa ovat siivilänpesosia ja neliomenaisia haaran kanssa.”

Schvindtin kirjassa ei ilmene nauhan leveys tai päiden koristelu. En ole törmännyt toiseen samanlaiseen nauhaan Äyräpään kihlakunnassa tai muuallakaan Etelä-Karjalassa. Siten en osaa päätellä, miten nauha todennäköisesti oli kudottu.

13 kuviolankaa, nauha vaatii erikoisleveän pirran
Loimi: 37 punainen, 6 vihreä, 8 sininen, 12 keltainen, 28 valkoinen (pohjaloimi)
Kude: valkoinen
Mallinauhan leveys 36 mm. Villalanka 8/2 Bockens Möbelåtta (tex 125×2, 100g=400m), pellavalanka loimessa ja kuteena valkaistu 20/2 NeL Bockens lin (tex 72×2, 100g=690m), sopivat kumpikin työhön erinomaisesti.

Nauhan leveät reunat eivät mahdu tavalliseen 13-aukkoiseen pirtaan, jos siis haluat luoda täsmälleen mallinmukaisen loimen. Sinun on mahdollista suunnitella nauhaan toisenlaiset reunat, jotka mahtuvat tavalliseenkin pirtaan.

Jos kuitenkin haluat nauhaan leveät reunat: Piirsin erikoisleveän pirtamallin leikattavaksi laserleikkurilla. Mallin voit ladata täältä (linkki johtaa lataussivustolle). Jos leikkaat pirran alkuperäisessä koossa, tulee siitä noin 39 cm leveä. Näin leveällä pirralla kutominen onkin jo vaikeaa, vaikka ihan mahdollista. Jos aiot kutoa nauhan villalangalla, on viisasta pysyä alkuperäisessä koossa. Jos taas aiot käyttää puuvillalankaa, voit skaalata mallia pienemmäksi laserleikkurin ohjemassa. Jos pirtaa kaventaa, loimilangat saattavat hankautua toisiaan vasten. Puuvillalangan kanssa tämä ei ole niin iso ongelma kuin villalangan kanssa.

Leveällä pirralla kutominen on rasittavaa monesta syystä. Kutomajäljen kannalta merkittävin ongelma on, että pirran reunoilla loimilangat kiristyvät tiukemmalle kuin pirran keskiosassa. Epätasaisen kireyden takia nauhan keskiosa saattaa kupruilla työn loppua kohden. Mallinauhassa tätä epäsuhtaa on tasoitettu siten, että reunoissa on käytetty samanpaksuista villalankaa kuin kuviolanka, eli siis suhteessa liian paksua lankaa. Normaalisti liian paksu lanka nauhan reunassa johtaa helposti siihen, että nauhan reunat alkavat kupruilla. Toivon mukaan reunojen kupruilu kumoaa keskiosan kupruilun, eikä nauhaan tule kupruja ollenkaan.

Lyhyesti sanottuna, tämä on vaativa vaikkakin näyttävä nauha kutoa.

Jääsken kihlakunta, vyö

Lähde: Schvindt 1982, nauha 136

Schvindtin piirroksesta ei ilmene nauhan leveys tai päiden koristelu. Samaan tyyliin kuvioituja nauhoja on tehty Kymenlaakson ja Karjalan rannikolla, esimerkiksi Vehkalahdella ja Vironlahdella. Vehkalahtelaisien nauhojen leveys vaihtelee 2-4 cm välillä. Niiden päihin on usein kudottu yksinkertaisempaa kuviota ja loimilankojen päät jätetty pitkiksi.

13 kuviolankaa
Loimi: 13 punainen (kuviolanka); 12 punainen (reunaan); 12 valkoinen (reunaan); 26 valkoinen (pohjaloimi). Schvindtin piirroksen perusteella kuviolangat ovat paksumpia kuin reunojen langat, ja reunojen langat puolestaan paksumpia kuin poimintakuvion taustalle tuleva pohjaloimi.
Kude: valkoinen
Mallinauhassa kuviolanka on 18-säikeistä kalalankaa, reunat 12-säikeistä ja pohjaloimi 6-säikeistä. Kude on 6-säikeistä. Mallinauhassa kuvio-osa aaltoilee sitä enemmän enemmän, mitä pidemmäs nauhassa mennään. Nauhassa on siis liikaa lankaa keskellä ja liian vähän reunoilla. En osaa vielä sanoa, mistä tämä johtuu. Mallinauhan leveys 31 mm.

Yllä on sovitettu nauha kahteen eri levyiseen pirtaan. Schvindt on piirtänyt nauhan pohjaloimen ja reunan vaihtumiskohdan vähän oudosti (kuten kaaviossa loimi 15-kuviolankaiseen pirtaan). Kudoin oman nauhani tällä tavalla, ja tämä loimi on esitetty myös nauhan kaaviossa alla. Suosittelen kuitenkin langoittamaan loimen siten kuten 13-kuviolankaiseen pirtaan yllä.

Vehkalahti, side

Lähde: Schvindt 1982, nauha 143

11 kuviolankaa
Loimi: 15 paksu punainen  (poimintakuvioon sekä sisempään punaiseen loimiraitaan), 6 ohut punainen (ulompaan punaiseen loimiraitaan), 10 ohut keltainen, 26 ohut valkoinen.
Kude: valkoinen
Mallinauhassa loimi Liina-kalalankaa 6- ja 18-säikeisenä. Kude 6-säikeinen kalalanka. Leveys 28 mm.

Tämä nauha näyttää monimutkaisemmalta kuin mitä on. Kuvio on intuitiivinen kutoa ja nopea oppia.

Mallinauhassa on muutettu Schvindtin piirrosta niin, että nauhan vasemmalla reunalla loimen kaaviossa on yksi valkoinen loimilanka vähemmän. Muutos on tehty, jotta nauha mahtuisi 11-kuviolankaiseen pirtaan. Schvindtin piirroksessa nauha on epäsymmetrinen niin, että vasemmalla laidalla loimen reunassa on kaksi valkoista lankaa ja oikeassa vain yksi. Mallinauhassa loimi on symmetrinen niin, että kummallakin puolella on yksi valkoinen loimilanka reunassa.

Schvindt on kirjassaan nimennyt nauhan “siteeksi”, samoin kuin suurimman osan muista Vehkalahtelaisista nauhoista. Leveyden puolesta nauha sopii vyöksi.

Vehkalahti, side

Lähteet: Schvindt 1982, nauha 146; Kansallismuseo KA4388

15 kuviolankaa
Loimi: 21 punainen (kuviolanka), 38 valkoinen (pohjaloimi)
Kude: valkoinen
Mallinauha paksu Pirkka-lanka kuviossa ja ohut Pirkka pohjassa.

Tämän nauhan kuviossa on paljon vaihtelevia elementtejä, minkä takia se on vaikeampi kutoa kuin esimerkiksi tämä näyttävä vehkalahtelainen vironvyö. Mallinauha perustuu Kansallismuseon kokoelmissa olevaan nauhaan sekä Schvindtin piirtämään kaavioon. Toisessakin Kansallismuseon kokoelmissa olevassa nauhassa on lähes sama poimintakuvio.

Vironvyö, Vehkalahti, Kansallismuseo KA4388

Vironvyö, Vehkalahti, Kansallismuseo KA4386. Huomioi suurennuttu yksityiskohta: vyö on muutoin lähes identtinen ylemmässä kuvassa olevan mallin kanssa.

Lähteet

Vahter, Tyyni. “Lavansaaren, Seiskari, Suursaaren, Tytärsaaren, Vehkalahden ja Virolahden naisten käsitöistä.” Käsikirjoitus, virkamatka 1931. Museovirasto.