Päivitetty 14.1.2024

Neljällä kuviolangalla kudottuja ohuita vöitä on Sakkolassa kutsuttu silmävöiksi. Hyvin läheisesti niitä muistuttavat eri paikkakunnilla tehdyt säärsiteet, joita nimestään huolimatta on Schvindtin (1904) mukaan käytetty vöinä. Tällä sivulla esitellään silmävöitä sekä säärsiteitä yhdessä, sillä loimi niihin rakennetaan melko samalla tavalla (ja muista karjalaisista nauhoista selkeästi poiketen). Mukana tällä sivulla ovat myös pyhäjärveläiset keltuvyöt.

Silmävöitä varten loimi on tehty siten, että toiselle puolelle viriötä tulee loimilankoja huomattavasti enemmän. Rakenne jättää kudelangan paikoin näkyviin ja tekee kuteen kiristämisestä ehkä hieman rasittavaa, jos pohjaloimen ja kuvioloimen langat ovat kovin eripaksuisia. Tällaisella toispuolisella loimella saadaan kuitenkin oma uniikki tyylinsä, joka erottaa tämän sivun nauhat muista nauhoista.

Vaikka kuviolankoja onkin näissä nauhoissa neljästä kuuteen, tarvitset kutomista varten vähintään seitsemän kuviolangan pirran. Näitä silmävöitä varten olisi muuten mahdollista valmistaa myös ihan oma kustomoitu pirtansa. Ihanteellinen pirta olisi sellainen, joissa kuviolankoja ympäröivät loimilangat ovat vain toisella puolella. Jos nauhoja kutoo enemmän, alkaa kapeiden nauhojen kutominen leveällä, vaappuvalla pirralla jossain vaiheessa rassata. Alla on havainnollistettu, millainen olisi ihanteellinen pirta tämän sivun säärsiteille, sekä vertailun vuoksi 9-kuvioaukkoisen pirran langoitus.

Kuvio poimitaan hieman eri tavalla silmävöissä ja sitä muistuttavissa muissa vöissä. Silmävyön keskellä olevia loimilankoja ei poimita. Tässä alla ovat poimintakuviot, jotka pätevät suunnilleen kaikkiin sivun nauhoihin:

Olen laittanut jokaisen nauhan yhteyteen piirroskuvan valmiista nauhasta. Poikittain kulkevat langat symboloivat näkyviin jäävää kudelankaa. Efekti syntyy itsestään, eikä kuviossa siis tarvitse huomioida muuta kuin kuviolankojen poimiminen.

Poimituissa pirtanauhoissa kuviolangat ovat usein paksumpia kuin pohjaloimen langat. Tämä ei kuitenkaan todennäköisesti päde silmävöihin ja niitä muistuttaviin nauhoihin. Schvindtin piirrosten perusteella paksuusero ei ole merkittävä. Muutaman Kunstkameran museossa säilytettävän Schvindtin keräämän nauhan perusteella kuviolangat ovat paksumpia, mutta värikkään nauhat reunoilla saattaisivat olla suunnilleen samanpaksuisia kuin valkoinen pohjaloimi.

Kunstkamerassa säilytetään kahta Theodor Schvindtin keräämää säärisidettä, joiden alkuperäpaikaksi on merkitty Valkjärvi. Todennäköisesti kuitenkaan nämä nauhat eivät ole Valkjärveltä, vaan esikuvia Schvindtin piirtämille nauhoille (1904) Käkisalmesta ja Pyhäjärveltä. Todennäköisesti tämän tyylin nauhat ovat painottuneet itäiselle Kannakselle.

Kartassa yllä on kuvattuna pitäjät, joista on tällä sivulla esiteltynä säärsiteitä ja silmävöitä. Vastaavia nauhoja on saatettu kutoa muuallakin. Myös Metsäpirtti on väritettynä, sillä se itsenäistyi seurakuntana vasta siinä vaiheessa, kun perinteisiä kansanpukuja ei juuri enää käytetty.

Silmävyöt

Sakkola/Rautu, silmävyö

Lähde: Schvindt 1982, nauha 61.

Loimi: 13 valkoinen, 4 punainen (kuviolanka), 2 musta
Kude: valkoinen
Mallinauha on merseroitua puuvillaa ja kalalankaa. Leveys 10 mm.

Sakkola, silmävyö

Lähde: Schvindt 1982, nauha 62

Loimi: 8 punainen, 4 sininen, 2 keltainen, 15 valkoinen
Kude: valkoinen
Mallinauhassa valkoinen on ohutta virkkauslankaa ja värilliset loimilangat 12-säikeistä kalalankaa. Leveys 15 mm. Päissä kuviokankaasta leikatut tertut.

Sakkola, silmävyö

Lähde: Schvindt 1982, nauha 63.

Paperilla tämä nauha ei näytä erityisen näyttävältä, mutta kudottuna se on yksi omista suosikeistani. Huomioi loimen epäsymmetrisyys.

Loimi: 10 punainen, 2 musta, 2 sininen, 8 valkoinen
Kude: valkoinen
Mallinauha merseroitua puuvillaa ja valkoista 9-säikeistä kalalankaa. Leveys 13 mm.

Säärsiteet

Sakkola, säärsie

Lähde: Schvindt 1982, nauha 68. Nimestä huolimatta säärsiteitä on käytetty vöinä. Melkein samanlainen nauha KA291

Loimi: 4 punainen (kuviolanka), 2 musta (kuviolanka), 4 sininen, 8 keltainen, 8 valkoinen
Kude: valkoinen
Mallinauha on merseroitua puuvillaa, kaikki langat suunnilleen samanpaksuisia. Leveys 17 mm.

Tässä nauhassa loimi on epäsymmetrinen. Huomioi erityisesti huutomerkillä merkatut kohdat loimen kaaviossa.

Pomintakuvion alussa on havainnollistettu loimi ilman kuviolankoja. Toisella puolella loimea ei siis ole keskellä ollenkaan loimilankoja: kude tulee silloin näkyviin koko matkalta.

Hyvin samanlainen nauha kuin Schvindtin piirtämä on Kansallismuseon nauha (KA291) samoin Sakkolasta. Kansallismuseon nauhassa nauhan reunassa uloimpana on valkoinen loimilanka kummalakin puolella viriötä. Kun tarkastelee Schvindtin piirrosta nauhakirjan vuoden 1904 painoksessa, saattaa näin itseasiassa olla myös kirjaan piirretty. 80-luvun painoksessa yksityiskohta ei erotu.

Museonauha on kudottu villa- ja pellavaloimeen. pohjaloimen pellavalanka on huomattavan ohutta verrattuna villalankaan. Sininen on väriltään indigo. Reunoilla on todennäköisesti ollut keltaiset raidat, mutta niiden värit ovat haalistuneet. Kuteena käytetty pellavalanka on ohuempaa kuin loimilangat.

Sakkola, säärsije

Lähde: Schvindt 1982, nauha 69.

Loimi: 12 punainen, 2 musta, 4 keltainen, 9 valkoinen
Kude: valkoinen
Mallinauha on kokonaan merseroitua puuvillalankaa, leveys 19 mm.

Kuolemajärvi, vyö

Lähde: Schvindt 1982, nauha 67.

Loimi: 4 punainen, 7 musta, 6 vihreä, 10 valkoinen
Kude: valkoinen
Mallinauha on kude sekä loimi kokonaan Step Classic -sukkalankaa. Leveys 14 mm.

Pyhäjärvi, Säärsie

Lähde: Schvindt 1982, nauha 71.

Loimi: 4 sininen (kuviolanka), 2 sininen, 2 punainen (kuviolanka), 4 keltainen, 13 valkoinen
Kude: valkoinen
Mallinauha on merseroitua puuvillaa ja ohutta kalalankaa.

Loimessa on vasemmalla laidalla kaksi lankaa enemmän pohjaloimea (ks. huutomerkit).

Pyhäjärvi, säärsie

Lähde: Schvindt 1982, nauha 70. Schvindtin kirjassa nauhan kuva on painettu niin pienellä, että en ole ihan varma reunojen valkoisten loimilankojen määrästä.

Loimi: 3 sininen, 8 punainen, 4 keltainen, 16 valkoinen
Kude: valkoinen
Mallinauhassa loimi sekä kude 12-säikeistä kalalankaa, leveys 20 mm.

Käkisalmi, säärsie

Lähde: Schvindt 1982, nauha 73. Alkuperäisessä nauhassa on ollut päissä tupsut.

Loimi: 2 vihreä (kuviolanka), 2 vihreä, 2 punainen (kuviolanka), 4 punainen, 4 keltainen, 11 valkoinen. Erityisesti vihreän kuviolangan on hyvä olla muuta loimea paksumpaa.
Kude: valkoinen
Mallinauha merseroitua puuvillaa. Vihreään kuviolankaan on käytetty samaa lankaa mutta kaksinkertaisena. Leveys 15 mm.

Loimen rakenne on tässä säärsiteessä erilainen kuin pyhäjärveläisissä ja sakkolaisissa yllä. Aluksi ajattelin, että Schvindtin piirroksessa on pakko olla virhe: eihän vihreän ja punaisen kudelangan vuorottelu pitäisi olla mahdollinen, ja kaiken lisäksi vihreittein loimilankojen lankajuoksut jäisivät nurjalla puolella aivan liian pitkiksi, siitä puhumattakaan, että nauhan puoliskot eivät olisi samanlaiset oikealla ja nurjalla puolella (mikä silmävöissä on standardi). Laadittuani loimen Schvindtin piirroksen mukaisesti huomasin heti, että vihreiden täppien keskellä sekä pitkin vihreiden juoksujen kuvion laidassa oli tietenkin muodostuttava samasta loimilangasta. Punaisten ja vihreiden kuvioiden taustalla ei kulje pohjaloimen valkeita lankoja. Tämän ansiosta punaisten ja vihreiden loimilankojen vuorottelu ikään kuin samalla paikalla on mahdollista.

Rakenne tuo haastetta nauhan kutomiseen. Kude on vedettävä tiukkaan kuvion jokaisessa kohdassa. Täppien kohdalta kuviosta tulee ainakin itselläni tiukempi kuin pidempien lankajuoksujen kohdalla. Pitkät vihreät juoksut on myös vaikea saada nousemaan punaisten ohi, jos niitä ei käsin nosta jokaisella kertaa. 

Schvindtin kirjassaan piirtämä nauha on erilainen kuin hänen Kunstkameran museokokoelmaan toimittamansa nauha (МАЭ № 323-36/4). Ero on pieni, ja mahdollista on, että Schvindtin piirros on virheellinen (vaikka piirretyn kaltainen nauha onkin mahdollista kutoa).  Toisaalta Kunskameran kuva on niin epäselvä, ettei nauhan rakenteesta voi sanoa ihan varmasti. Ja toisaalta nauha Kunstkamerassa sekä Schvindtin piirtämä nauha eivät välttämättä millään tavalla liity toisiinsa.

Käkisalmi (Kunstkamera МАЭ № 323-36/4)

Sakkola/Rautu

Lähde: KA290: Villa ja pellava. Päiden viimeistely epävarma.

Levennetty 7-kuviolankainen pirta linkki
Loimi: 4 sininen, 4 keltainen, 6 punainen, 23 valkoinen
Mallinauhan leveys 13 mm. Villalanka 8/2 Bockens Möbelåtta (tex 125×2, 100g=400m), pellavalanka loimessa ja kuteena valkaistu 20/2 NeL Bockens lin (tex 72×2, 100g=690m).

Lähteet

Schvindt, Theodor. Ompelu- ja nauhakoristeita. Suomalaisen kirjallisuuden seuran toimituksia 85, 1982 [1895 ja 1904].