Sukkanauhat ja ohuet säärisiteet

Käkisalmen kihlakunta

Lähde: EKME1311. Punaista villalankaa ja valkoista pellavalankaa, kude pellavaa. Päät leikattu hyvin lyhyeksi. Leveys 10 mm. Lisää kuvia. Nauhan alkuperäinen pitäjä ei ole tiedossa, mutta se on tullut museoon Käkisalmen museosta evakuoitujen esineiden mukana.

Alkuperäisen pirtanauhan pää lähikuvassa

Loimi: 20 punainen, 4 valkoinen
Kude: valkoinen
Mallinauhan leveys 11 mm. Punainen villalanka Hjerte Fine (tex 111×2, 100g=450m). Pellavalanka 20/2 NeL Bockens lin (tex 72×2, 100g=690m). Hjerte Fine katkeili loimessa niin pahasti, että en saanut nauhaa kudottua loppuun. Jokin muu fingering-vahvuinen villalanka sopii nauhaan hyvin. Kudoin nauhoja kaksi, sukkanauhoina käytettäväksi. Alkuperäinen käyttötarkoitus ei ole tiedossa.

Punainen pirtanauha Käkisalmen kihlakunnasta.
Pirtanauhan kaavakuva.

Seiskari, sukkanauha

Lähde: KA4045. Metatietojen mukaan nauhaa on käytetty sykkanauhana. Leveys 14 mm, pituus 93 cm. Nauuhan toinen pää on purkautunut, joten alkuperäinen pituus on epävarma. Punainen loimilanka on villaa, todennäköisesti kaksisäikeistä. Tumma loimilanka keskellä on sinistä tai mustaa, todennäköisesti mustaa. Valkoiset loimilangat ovat ohuempia kuin muut loimilangat ja ilmeisesti pellavaa. Samaa lankaa on käytetty kuteena.

Loimi: 27 punainen (villaa); 2 sinimusta (villaa); 4 valkoinen (pellavaa, samaa kuin kudelanka)
Kude: valkoinen (pellavaa)
Mallinauha onnistui mielestäni erittäin hyvin imitoimaan alkuperäistä. Loimen punainen ja musta ovat ohutta Pirkka-lankaa. Valkoinen loimi sekä kude 6-säikeistä kalalankaa. Mallinauhan leveys on 14 mm.

Seiskari sukkanauha.
Alkuperäinen seiskarilainen sukkanauha, yksityiskohta nauhan päästä.
KA4045
Seiskari vironvyö sukkanauha loimen kaavio.
Seiskari vironvyö sukkanauha nauhan kaavio.

Seiskari, kirjaside

Lähde: Schvindt 1982, nauha 64.

Nauhaa on käytetty sukkanauhana.

Loimi: 2 sininen (kuviolanka), 2 punainen (paksumpi), 3 keltainen (paksumpi), 8 valkoinen (ohuempi)
Kude: valkoinen
Mallinauha on Seitsemää veljestä ja 6-säikeistä kalalankaa. Leveys 7 mm. Tässä nauhassa värillisten loimilankojen on hyvä olla valkoiseen pohjaloimeen nähden reilusti paksumpia.

Kirjasiden Seiskari pirtanauha.
Kirjaside loimen kaavio.

Loimi on sovitettu 5-kuviolankaiseen pirtaan. Mahtuisi se 3-lankaiseenkin, mutta niin kapeita ei taida olla myynnissä?

Kirjaside seiskari nauhan kaavio.

Lavansaari, saappaan paula

Lähde: K12053:5, alkuperäisen nauhan pituus 121 cm; leveys 1,4 cm.

Metatiedoissa mainitaan nauhan käyttäminen supikassaappaiden kanssa. Voit siis tehdä kaksi 120 senttistä nauhaa samaan loimeen. Alkuperäisessä nauhassa loimi ja kude ovat villalankaa, paitsi kaksi pellavaista loimilankaa. Nauhan päät on jätetty vapaiksi ja pitkiksi. Sininen lanka on paksumpaa kuin punainen villalanka. Villalanka näyttää tiukkakierteisemmältä kuin 1800-luvun nauhoissa yleensä. Lavansaarella lampaiden pitämisestä luovuttiin viimeistään 1920-luvulle tullessa. Mahdollisesti nauhan langat on ostettu mantereelta.

Loimi: 3 sininen (kuviolanka), 13 punainen, 2 valkoinen (pellavalankaa)
Kude: sama punainen kuin loimessa
Mallinauhoissa on käytetty Novita Venlaa, Step Classicia (kummassakin n. 100 g = 420 m; tex 60×4) sekä pellavalangan tilalla 6-säikeistä kalalankaa. Näillä langoilla nauhasta tuli hyvin alkuperäisen oloinen ja tavoiteleveys 1,4 cm oli helppo saavuttaa. Alkuperäinen nauha ei näytä kovin tiukkaan iskeltyltä, joten myös hieman ohuempi lanka kuin 100 g = 420 m saattaisi toimia tässä.

Lavansaarelainen pirtanauha supikassaappaiden kiinnitykseen.
Lavansaarelaisen nauhan päät, yksityiskohta.
Alkuperäinen nauha. Yksityiskohta K12053:5, nauhan päät
Loimen ohje lavansaarelaisiin paulanauhoihin.
Nauhan kaavakuva lavansaarelaiset paulanauhat.
Poimintakuvio lavansaarelaiset paulanauhat.

Lavansaari

Lähde: K12053:4 leveys 18 mm, pituus 187 cm. Valmistusaika ennen vuotta 1939. Kuvan perusteella loimilangat näyttävät hyvin samanlaisilta kuin nykyaikaiset nelisäikeiset sukkalangat. Nauhan korallinpunainen on niin kirkas, että se on varmasti teollisella väriaineella värjätty. Vaaleanpunaista ja vihreää loimilankaa on käytetty kaksinkertaisena.

Alkuperäinen lavansaarelainen pirtanauha

Loimi: 16 korallinpunainen, 3 vihreä (kuviolanka), 4 vaaleanpunainen, 2 valkoinen. Kaikki villaa.
Kude: korallinpunainen villalanka.
Mallinauha on 19 mm leveä. Langat pohjaloimessa Hjerte Fine  (tex 111×2, 100g=450m), muut langat fingering-vahvuisia nelisäikeisiä sukkalankoja. Vihreää ja vaaleanpunaista lankaa on käytetty kaksinkertaisena. Pohjaloimi ja kude ovat kumpikin villalankaa, mikä on melko epätavallista.

Jos nauhasta haluaa mahdollisimman lähelle alkuperäisen näköisen, kannattaa siihen valita fingering-vahvuisia nelisäikeisiä lankoja. Tämä on ensimmäinen kerta, kun käytin Hjerte Fineä nauhaan. Lanka on pehmeää, joten se ei ole helpoin lanka kutoa. Se on kuitenkin riittävän kestävää, edullista ja värivalikoima on hyvä. Tässä nauhassa lanka toimi ihan hyvin, mutta alkuperäiseen nauhaan nähden siinä on liikaa pintarakennetta.

Kaukola, säärsie

Lähde: Schvindt 1982, nauha 100.

Loimi: 5 punainen (kuviolanka); 4 punainen; 4 vihreä; 4 keltainen; 16 valkoinen
Kude: valkoinen

Kaukolainen säärsije on raikkaan näköinen ja helppo kutoa, vaikka loimi rikkookin pirtanauhan “sääntöjä“. Koska kuviolangat nostetaan työssä esiin ns. väärässä kohtaa, eivät kuvioiden rajat ole täysin tasaiset. Mallinauhassa päät on sidottu tupsuille, mutta alkuperäisen nauhan päiden viimeistely ei ole tiedossa.

Kaukola säärsie pirtanauha.
Kaukola säärsiteen loimen kaavio.
Kaukola säärsie poimintakuvio
Kaukola säärise nauhan kaavakuva.

Katso myös

Säärsiteiksi kutsuttuja pirtanauhoja käytettiin Schvindtin (1904) mukaan vöinä Pyhäjärven ja Sakkolan tienoilla. Nämä nauhat löydät samalta sivulta silmävöiden kanssa. Jos nauha on nimeltään säärside, on sitä erittäin todennäköisesti jossain historian vaiheessa käytetty myös kenkien tai jalkaverhojen sitomiseen.

Lähteet

Vahter, Tyyni. “Lavansaaren, Seiskari, Suursaaren, Tytärsaaren, Vehkalahden ja Virolahden naisten käsitöistä.” Käsikirjoitus, Museovirasto, virkamatka 1931.