Suomenlahden ulkosaarilla eli Seiskarilla, Lavansaaressa, Tytärsaaressa ja Suursaaressa asui ennen sotia kolmisentuhatta ihmistä. Väkeä oli vähän mutta tiheään: Seiskari oli Suomen tiheimmin asuttu kunta. Saarilla oli oma omaleimainen kulttuurinsa, joka muusta Suomesta poiketen pyöri kalastuksen eikä maatalouden ympärillä. Koska saarilla ei voitu tuottaa kaikkea itse, oli kauppaa käytävä. Sen mukana tuli vaikutteita myös Virosta.

Saarissa neulottiin osittain samoja malleja kuin mantereitten puolella Suomessa ja Virossa. Lavansaaressa kirjontakuvioita kutsuttiin kirjoiksi, tytärsaaressa kirjuiksi (yks. kirjuu) js Suursaaressa kirjaviksi.

Tässä sarjassa neulotaan saarien kintaita perinteisillä kuvioilla ja malleilla.

Sarjassa ilmestyneet artikkelit

Neulekuvioita

Kuvioiden lähteet:

• Tyyni Vahterin virkamatkaltaan keräämä aineisto vuonna 1931 “Lavansaaren, Seiskarin, Suursaaren, Tytärsaaren, Vehkalahden ja Virolahden naisten käsitöistä” sekä aineistoon liittyvä kokoelma kintaita Kansalllismuseossa (K7351:33-41).
• Maija Mäkysen Museovirastolle lähettämä vihko “Kirjokintaitten ja sormikkaiden kuviot. Ulkosaarelaisia kintaankirjoja (Lavansaari, Suursaari, Tytärsaari)” vuodelta 1979: neulemallien piirroksia ja tietoa niiden taustasta.
• Mustavalkokuvat kintaista ovat Aino Nissisen toimittamasta käsityökirjasta Kodin neuletyöt, 1933.
• Finna

Liisukat eli Liisan kirjat
Virossa tunnetaan nimellä kiviristikiri. Suosittu kuvio myös mantereen puolella Suomessa. Marttaliiton kinnasnäyttelyyn 1929 sitä oli lähetetty useampikin versiota. Suomessa Miehikkälä K7199:15; Luumäki K7199:2, K7199:6; Virossa ERM 2534/a, ERM 5057, ERM 13997, ERM A 447:248/b. Tämän tyylisiä malleja on neulottu myös Latviassa.

Liisukat, muunnos

Viikuksen lehet
Malli: Aili Klaus (s. 1905), oppinut mummoltaan, Lavansaari (Mäkynen 1979). Virossa pajulehekirjat (ERM 9527, ERM A 290:712, ERM 8175).

Isot Vironkirjat
Vilhelmiina Klaus, Lavansaari (Mäkynen 1979). Nimensä puolesta vironkirjat olisivat Virosta, mutta en ole löytänyt mallia virolaisista, en sen puoleen suomalaisistakaan kokoelmista.

Uudet vironkirjat
Malli: Rauha Klaus (s. 1908), Lavansaari (Mäkynen 1979).

Laperikkokirjat
Virossa sitavorniku kirjaga

Pienet vironkirjat
Virossa mallia on neulottu ympäri maata.

Suuret kirjat
Virossa suuria kirjoja kutsutaan nimellä “perhoskuvio”. Kuviota on neulottiin ympäri maata (Virossa ERM 6453/a, ERM 7558/a, ERM A 249:30/b, ERM A 483:222/a, ERM A 509:2685).

Isot Viisaankirjat eli Jeren laulukirjat

Lempi Piispa (s. 1902), Lavansaari: “Jere oli sellainen ahkera kirkossa käviä, mutta hän ei osannut lukea, mutta oli kova laulamaan ja osasi virsiä paljon ulkoa. Niinpä muiden ottaessa kirjan esiin, jere ottikin kintaitten peittämät kätensä silmiensä eteen ja veisasi niistä, niin syntyi nimi Jerenlaulukirjat.” (Mäkynen 1979.)

Suunun kirjat
Malli: Aili Klaus os. Piispa (s. 1905), Lavansaari. “[Mummoni Vilhelmiina Klaus kertoi Suunusta seuraavaa: hän oli sellainen huononäköinen nuoresta asti ja vanhuudessaan sokea, mutta kova neulomaan. Hän neuloi näitä samoja kirjoja aina laskien kumpaa lankaa  nyt tulee valkiaa sormenpäältä niinmmonta silmää ja harmaata heittäen niin monta silmää, jos Suunun mielestä meni väärin, niin hän pyyti jotakin sisällä olevaa henkilöä katsomaan työtään. Näin Suununkirjan nimi synty.” (Mäkynen 1979.)

Puolviisaan kirjat
Malli: Vilhelmiina Klaus (s. 1880), Lavansaari (Mäkynen 1979). Latviassa sama kuvio kintaassa CVVM 10842 (Maruta Grasmane, Mittens of Latvia).

Sahanpäitä
Malli: Vilhelmiina Klaus (s. 1880), Lavansaari (Mäkynen 1979).

Isukan Marian kirjat
Malli: Lahja Lempiäinen, Lavansaari (Mäkynen). Hyvin samantyyliset, hieman suuremmalla kuviolla tehdyt lapaset on talletettu mantereen puolelta Koivistolta (Kansallismuseo K9194).

Kyntteliköt
Malli: Linda Marttila (s. 1919), Lavansaari, saanut mallin äidiltään (Mäkynen 1979).

Merisen Lienan kirjat
Malli: Elviira Klaus 1883, Lavansaari (Mäkynen 1979).

Nimi ei tiedossa
Malli: Aili Klaus (s. 1905), Lavansaari, oppinut mummoltaan (Mäkynen 1979).

Nimi ei tiedossa
Malli: Elvira Klaus (s. 1883), Lavansaari (Mäkynen 1979).

Kolmikirjoi
Malli: E. Tolsa (s. 1899), Lavansaari (Mäkynen 1979). Mallia on neulottu myös Virossa.

Herraskaisii
Malli: Lahja Tolsa (s. 1908) saanut äidiltään Annalta, Lavansaari (Mäkynen 1979). Mallia neulottiin myös Virossa (ERM A 509:2951/a).

Viisaan kirjat

Kuninkaan kirjat
Malli: Lahja Tolsa, Lavansaari (Mäkynen 1979). ”Kuninkaankirjat” on kuin viisaan kirjat, mutta yhtä silmukkaa kapeampana.

Lampaansilmät
Aune Nokelainen (s. 1910), Lavansaari, saanut mallin äidiltään (Mäkynen 1979). Tällä mallilla neulottu kinnas on tallennettu Vuoksenrannasta, Kansallismuseo K7653:12

Lampaansilmät
Malli: Alina Piispa (s. 1899), Lavansaari, saanut mallin äidiltään (Mäkynen 1979).

Lampaansilmät
Malli: Vilhelmiina Klaus (s. 1880), Lavansaari, saanut mallin anopiltaan (Mäkynen 1979).

Lampaansilmät
Malli: Eeva Manninen (s. 1886), Lavansaari (Mäkynen 1979). Neulottu myös Virossa.

Seiskarin kirjat
Malli: Lahja Tolsa (s. 1908), saanut äidiltään Annalta, Lavansaari (Mäkynen 1979).

Raussin Lienan kirjat
Malli: Vilhelmiina Klaus (s. 1880), Lavansaari. Suursaareen Raussin Lienan kirjat tulivat Lavansaaresta tulleen vaimon mukana. (Mäkynen 1979.)

Markun Maarian kirjat
Malli: Lempi Piispa os. Klaus (s. 1902), Lavansaari (Mäkynen 1979).

Viistoviiru
Malli: Amalia Kurki (s. 1903), Tytärsaari (Mäkynen 1979).

Verkkosilmät eli silmälliset
Malli: Lempi Piispa, Lavansaari (Mäkynen 1979).

Anna-Marian kirju
Malli: Alma Kurki (s. 1903), Tytärsaari (Mäkynen 1979).

Linnut kirkon katol
Malli: Alma Kurki (s. 1903), Tytärsaari. Kuviota käytettiin silloin kun kuviolankaa oli vähän. (Mäkynen 1979.)

Muuttolinnut
Malli: Alma Kurki (s. 1903), Tytärsaari. Kuviota käytettiin silloin kun kuviolankaa oli vähän. (Mäkynen 1979.)

Muuttollinnut
Malli: Alma Kurki (s. 1903), Tytärsaari (Mäkynen 1979).

Nimi ei tiedossa
En löytänyt mallia Virosta, joten se lienee suomalainen. Samantyylisellä mallilla tehty lapanen on tallennettu Kurusta, Satakunnasta (Kansallismuseo KA4184).

Nimi ei tiedossa

Kirvun kirjat
Malli: Rauha Klaus (s. 1908), Lavansaari. Elviira Klausin tarinan mukaan Kirvun kirjat tulivat Kirvun luontaisparantolassa hoidossa olleen lavansaarelaisen mukana. (Mäkynen 1979.)

Pilkalliset
Malli: Amalia Halli, Tytärsaari. Malli on Tytärsaarella vanha. Väreinä on käytetty mustaa ja valkeaa. Kintaan suuhun voitiin neuloa viistolliset. (Vahter 1931.)

Tähtikirjat
Lavansaaren Pohjankylässä tähtikirjojen kerrottiin olevan uusi malli, verrattuna esimerkiksi Viron kirjoihin. (Vahter 1931, Jaakko Talsin talo) Jöelähtmen pitäjässä Harjumaalla tämä oli ruotsalainen kiri nimeltään, neulottu 1892. Viron museokokoelmista kuviota löytyy Länsi-Viron rannikon kintaista (ERM 7059/a, ERM 11611/b, ERM A 447:246/a, ERM A 509:2925.)

Siirin kirjat
Malli: Vilhelmiina Klaus, Lavansaari. “Tämän kirjan syntymä onvähän poikkeava, sillä Siiri oli piikana saaressa olevalla papilla ja hän huomasi tapetissa sellaisen kuvion, jota oli mukava neuloa kintaaseen. Siitä hän suunnitteli kintaaseen kuvion, joka levisi saaren naisten neulomisiin ja niin oli Siirinkirja valmis.” (Mäkynen 1979.) Minulta löytyy kotonta virolainen neuletakki, jossa on hihaliitingeissä täsmälleen samaa kuviota. Myös tämän kuvion alkuperä voi siis olla Viro.

Viistolliset
Malli: Alma Kurki (s. 1903), Tytärsaari (Mäkynen 1979).