Pirtanauhasarja jatkuu: viimekertaista hieman suppeammasta vihkosesta löydät ohjeet kymmeneen hameen vyötärönauhaan ja kahteen helmanauhaan. Vyötärönauhat ovat Jääskestä, Antreasta, Kirvusta, Ruokolahdelta ja Rautjärveltä, helmanauhat Ruokolahdelta ja Rautjärveltä.
Ruokolahdella ja Rautjärvellä pirtanauhaa kutsuttiin tiuhakoksi. Tämän mukaisesti hametta, jonka helmaan kiinnitettiin pirtanauha, kutsuttiin tiuhakkohelmahameeksi tai tiuhhelmahammeeksi. (Vahter 1935.)
Nauhamallit ovat helppoja, kuvioimattomia, ja ne sopivat hyvin aloittelevalle kutojalle. Näihin nauhoihin et tarvitse erikoisvälineitä tai -lankoja: Käytetyt langat ovat sport- ja fingering-vahvuisia villalankoja, suurimpaan osaan malleista tarvitset lisäksi ohuehkoa puuvilla- tai pellavalankaa. Tekovälineeksi sopii tavallinen pirta.
Täsmennyksiä julkaisuun: Sivulla 2 hameista puuttuu esinenumerot. Yllä Ruokolahti LHMVHMAE2402:943 ja alla Ruokolahti EKME4068. Sivulla 2 kerrotaan, että helmaveran sijaan käytetään pirtanauhaa erityisesti arkisemmissa hameissa. Tämä koskee Ruokolahtea. Käkisalmen kihlakunnan ja Sakkolan ja Raudun hameiden suhteen en osaa sanoa pirtanauhan arkisuudesta.
Pääsin viimeinkin kirjoittamaan jatkoa villakankaan vanuttamista käsittelevälle artikkelille. Vanutustulos oli keskinkertainen ja kaiken lisäksi kankaan ominainen kemikaalinhaju ei lähtenyt toisessakaan pesussa. Kangas sai odotella vuoden päivät, millä välin tein toisen onnistuneemman vanutuskokeilun ja ompelin pari muuta hametta. Artikkelikuvan hame on toinen näistä: kirkkaansininen verkahame, jonka kankaan ostin halvalla Torista. Itse vanutettu sarkahame on periaatteessa valmis mutta näyttää päälle puettuna säkiltä, eikä aika ole vielä kypsä julkaista siitä kuvia.
Tässä artikkelissa ommellaan Jääsken, Antrean ja Kirvun tyylinen yksivärinen villahame ja esitellään historialliset esikuvat, joihin malli perustuu. Olen koonnut kuvia Jääsken kihlakunnan eteläisten pitäjien (Jääski, Antrea ja Kirvu) hameista. Suuri osa kuvista on itse ottamiani Etelä-Karjalan sekä Lahden museoiden kokoelmista. Mukana on kuvia myös ruudullisista hurstuthameista, sillä ne yleensä poikkeavat yksivärisistä hameista ainoastaan hamekankaan puolesta.
Nykyajan olosuhteet on huomioitu siinä, että ohjeessa hame valmistetaan kahdesta kankaan leveydestä eli pietimestä. Ennen vanhaan jääskeläishameeseen tuli useita pietimiä, sillä kotikutoisen kankaan leveys oli alle metrin. Nykyiset kankaan ovat 140-150 cm leveitä, joten yleensä kaksi kankaan leveyttä riittää hyvin. Ohjeessa on myös osoitettu ne kohdat, joissa ompelukone on varteenotettava vaihtoehto käsin ompelulle.
Jos hameen ompeleminen ei ole ajankohtaista, voit siirtyä suoraan esikuvaosioon:
Lyhyt ohje Jääsken tyylisen verkahelmushameen ompeluun
Hameen kokoaminen pietimistä vs. yhdestä kappaleesta on selitetty aiemmassa artikkelissa. Jos käytössäsi on 150 cm leveä kangas, voit koota hameen esimerkiksi kahdesta pietimestä. Hameen helman ympärysmitaksi tulee tällöin noin kolme metriä.
Materiaalit:
Villakangasta (leveys noin 150 cm) kaksi kertaa hameen tavoitepituus ilman helmaverkaa. Esimerkiksi 160 cm, jos tavoitteena on noin 80 cm pitkä hame ilman helmaverkaa. Saumavaraa voi laskea yhteensä 2 cm.
Pirtanauhaa: vyötärönympärys + vähintään 60 cm
Ompelulankaa: koneompelulankaa, tai käsin ompeluun voi käyttää myös nypläyslankaa tai muuta hyvälaatuista pellavalankaa.
Helmaan verkaa: esimerkiksi 18 cm kaistale 150 cm leveää verkaa.
Villalankaa (valinnainen).
1. Leikkaa kangas. (ks. kuva) Tässä esimerkissä leikataan kaksi palaa, jotka ovat leveydeltään 150 cm (leveys hulpiosta hulpioon) ja korkeudeltaan 80 cm. Hulpioita symboloi kuvassa vihreä viiva.
2. Jos kangas on purkautuvaista, huolittele palojen ylälaidat. Esimerkiksi verkakangasta ei välttämättä tarvitse siksakata. (Huolittelu on merkitty kuvaan valkoisella pisteviivalla.)
3. Ompele hameen takasauma, eli ompele kangaspalat hulpioistaan yhteen oikeat vastakkain. Perinteisesti saumat on ommeltu käsin jälkipistoilla. Ompeleet eivät jää näkyviin, joten voit halutessasi ommella sauman ompelukoneella.
4. Ompele hameen etusauma oikeat vastakkain, mutta pysähdy 20-25 cm päähän ylälaidasta. Tähän jää hameen etuhalkio. Voit halutessasi ommella päärmeet halkion laitoihin. Historiallisissa hameissa laitoja ei yleensä päärmätty, sillä reunassa on hulpio.
Yksinkertaisella risapäärmeellä päärmätty hameen etuhalkio. Tämä päärme on ommeltu koneella, mutta voit kiinnittää päärmeen myös käsinommellen päärmepistoin.Yleensä en päärmää etuhalkion reunoja, jos reunassa on hulpio.
5. Laskosta hameen vyötärö esimerkiksi 1,5 cm laskoksille. Esikuvissa laskosten leveys usein vaihtelee. Riippuu hameesi mitoista, paljonko kangasta jokaiseen laskokseen tulee upottaa. Neulaa jokainen laskos paikoilleen vähintään kahdesta kohtaa (eli siis ylempää ja muutaman sentin päästä alempaa).
Vinkki: Yleensä laitan laskostamattomaan hamekankaaseen merkit esimerkiksi 50 cm välein ja tarkkailen, kuinka paljon leveys kapenee laskostaessa. Minulla laskokset yleensä löystyvät ompelussa, joten tähtään todellista vyötärönympärystä kapeampaan mittaan (esimerkiksi 2 cm kapeampaan). Laskosten ei tarvitse jatkua aivan halkion laitaan asti, varsinkaan jos tulet käyttämään hameen päällä esiliinaa.
Hameen vyötärölaskokset kiinnitettynä paikoilleen kahdella nuppineularivillä.
6. Ompele laskokset paikoilleen. Todennäköisesti laskokset pysyvät paremmin kohdillaan, jos teet tämän käsin. Olen itse yleensä ommellut laskosten yli pariin kertaan ompelukoneella. Jos otat nuppineuloja pois, poista vain ylemmät nuppineulat. Alemmat nuppineulat kannattaa pitää paikallaan, kunnes olet saanut pirtanauhan ommeltua (seuraaava kohta).
7. Ompele pirtanauha laskosten päälle. Voit laittaa nauhan samaan tasoon hameen yläreunan kanssa tai hieman yläreunan yli. Jos haluat käyttää pirtanauhaa hameen solmimiseen, jätä kummallekin puolelle solmimispääksi vähintään 30 cm. Esikuvissa solmimisvaraa on jätetty tätä vähemmänkin, mutta itse ainakaan en tahdo saada tehtyä rusettia näin lyhyeen. Riippuen vähän minkä tyylistä hametta olet tekemässä, voit valita ommella pirtanauhan kiinnityspistot käsin (tällöin suosittelen käyttämään pellavaista nypläyslankaa) tai mahdollisimman huomaamattomasti ompelukoneella. Ompele pirtanauha kiinni vähintäänkin alalaidastaan. Voit lisäksi ommella nauhan kiinni ylälaidastaan luotospistoja käyttäen (ks. esikuvat).
Vinkki: Jos käytät hametta ilman esiliinaa, toisessa päässä älä ompele vyötärönauhaa halkion reunaan asti (jätä etäisyyttä esimerkiksi 2-3 cm). Tällöin halkion laidat pääsevät hieman limittymään, kun vyötät hameen kiinni. Toisin sanoen alushame vilkkuu vähemmän näkyviin.
Vyötärönauhan kiinnittäminen käsinompelemalla. Nauhan voi kiinnittää vielä ylälaidastaankin.
8. Leikkaa helmaverkaa varten esimerkiksi kolme suikaletta 150 cm leveästä punaisesta verasta. Suikaleet voivat olla leveydeltään esimerkiksi 6 cm (sis. saumavara) tai hieman kapeampia.
9. Ompele hameen helman ja helmaveran sauma, oikeat vastakkain. Syötä verkaa siten, että se muodostaa pieniä poimuja. Poimutuksen runsaus vaihtelee esikuvissa. Jääsken tyylisissä hameissa poimutusta on kuitenkin aina jonkin verran. Voit ommella sauman käsin jälkipistoilla tai ompelukoneella. Sauma ei jää näkyviin. Todennäköisesti poimutus kuitenkin onnistuu kauniimmin, jos ompelet sauman käsin. Esikuvissa poimut ovat niin pieniä, että poimuharjoja ei ole tarvinnut kääntää. Verkasuikaleita ei tarvitse ommella päistään yhteen. Kun edellinen verkasuikale on loppumassa, lisää sen päälle uusi niin, että suikaleet menevät päällekkäin noin sentin matkalta (ks. esikuvat). Halutessasi voit jälkikäteen harsia verkakappaleiden päät yhteen.
10. Kiinnitä helmaveran ja hamekankaan saumavarat nurjalle puolelle. Tämä kannattaa tehdä käsin päärmepistoilla, sillä koneella tehty tikkaus jää näkyviin oikealle puolelle. Voit kuljettaa päärmepistojen alla värikästä villalankaa, joka toimii paitsi koristeena mutta estää myös pistoja uppoamasta veran reunaan.
Helmaveran sauma on ommeltu ompelukoneella. Verkaa on ommellessa syötetty pienille laskoksille. Saumavarat on käännetty ylöspäin ja kiinnitetty päärmepistoin. Alla kulkee vaaleanpunainen villalanka.
11. Voit halutessasi kiinnittää sepalukseen solmimisnauhan lisäksi parin metallihakasia.
Hakaspari on kiinnitetty piiloon solmimisnauhan alle. Toisella puolella sepalusta vyötärönauhaa ei ole ommeltu aivan reunaan asti (ks. vinkki kohdasta 7). Tämän ansiosta sepaluksen puoliskot pääsevät limittymään, eikä sepaluksesta tällöin vilku alushametta. Tässä hameessa sepaluksen laitoja ei ole päärmätty, koska kankaan hulpiot ovat siistit.
***
Vinkki: Haluatko hameeseesi taskut? Se on ihan mahdollista ja myös historiallista. Voit esimerkiksi leikata toisen helmakappaleista kahtia ja tehdä sivusaumoihin sivusaumataskut. Tällöin hameeseen tulee keski-etusauma ja kaksi sivusaumaa.
Sivusaumataskut kahdessa sivusaumassa. Kaavion hame on koottu kolmesta kappaleesta: yksi 150 cm leveä kappale ja toinen 150 cm leveä kappale halkaistuna kahtia. Sivusaumatasku hameen oikealta puolelta.Sivusaumatasku hameen nurjalta puolelta.
Esikuvat
Nyt siirryn käsittelemään hameiden esikuvia. Ompeluohjeet yllä perustuvat näihin esikuviin. Osasta hameista puuttuu paikkatieto, mutta arvioin niiden tyylin vastaavan Jääsken, Antrean ja Kirvun hameita. Hameen LHMVHMAE2599:1012 alkuperää on pohdittu tarkemmin täällä.
Sivusaumat
Hameiden sivusaumat on yleensä ommeltu jälkipistoilla. Tällöin toiselle puolelle kangasta muodostuu etupistojen näköinen jono ja toiselle puolelle kiinni toisissaan olevia pistoja. Historiallisissa hameissa sivusaumoja on monta, sillä hame on koottu pietimistä. Pietimiä voi olla esimerkiksi neljä tai viisi.
Sivusauma antrealaisessa hameessa (EKME 1390).
Sivusaumatasku
Hameissa ei yleensä ollut sivusaumataskua, mutta sellaisestakin löytyy ennakkotapaus. Todennäköisesti Jääskestä, Antreasta tai Kirvusta olevassa hameessa EKME3103 on yksi tasku sivusaumaan ommeltuma. Muualta Kannakselta taskuja löytyy hameista Kivennapa KTMKTEE2766:1 ja Rautjärvi EKME1392.
EKME3103
Keski-etusauma
Hameessa on keskellä edessä halkio. Yleensä halkion reunoja ei ole päärmätty, sillä kankaan reunassa on hulpio.
Hameen etuhalkio. EKME1390 Antrea
Vyötärön poimutus
Usein hameiden vyötärön poimutus on epätasainen. Poimut ovat suunnilleen 1-2 cm leveitä. Poimuharjat on yleensä käännetty osoittamaan samaan suuntaan.
LHMVHMAE666:187 ei paikkatietoa (Jääsken, Antrean ja Kirvun tyyli)EKME3103 ei paikkatietoa (Jääsken, Antrean ja Kirvun tyyli)NM.0011161 AntreaLHMVHMAE2599:1012MAE No. 323-22 Jääski, Antrea tai KirvuEKME1390 AntreaKA8130 JääskiLHMVHMAE575:163 Antrea
Vyötärön poimujen kiinnitys
Museohameissa poimujen kiinnitys näkyy nurjalla puolella. Näissä kahdessa hameessa laskokset on kiinnitetty tiivistyspistoilla tai ainakin sinne päin. On mahdollista, että myös oikealla puolella on pistoja, mutta pirtanauhan takia emme näe niitä.
LHMVHMAE2599:1012EKME1390 Antrea
Vyötärönauhan kiinnitys
Pirtanauhan alareuna on ommeltu kiinni kankaan oikeaan puoleen. Pirtanauhan ylälaita on joskus kiinnitetty tasaan kankaanreunan kanssa luotospistoin (LHMVHMAE2599:1012). Joissain hameissa pirtanauhan ylälaitaa ei ole kiinnitetty ollenkaan.
Pirtanauhan ylälaita on ommeltu luotospistoin hameen yläreunaan. LHMVHMAE2599:1012Pirtanauha on ommeltu alareunastaan kiinni hameen vyötäröön. EKME1390 Antrea
Yleisin tapa toteuttaa vyötärö on ollut ommella nauha suoraan poimujen päälle. Olen löytänyt tähän kaksi poikkeusta: Ensimmäisessä tapauksessa hameen vyötärön harja on päällystetty leveällä pirtanauhalla, joka peittää sekä oikean että nurjan puolen. Pirtanauhan päitä on käytetty solmimisnauhana.
Hameen vyötärö on päällystetty leveällä pirtanauhalla. EKME1368 ei paikkatietoa
Toisessa tapauksessa hameen suuhun on ommeltu valkoinen pellavainen vyötärökaitale (kyseisessä antrealaisessa hurstuthameessa vyötäröpoimut on vieläpä tehty toiseen erilliseen vyötärökaitaleeseen). Äyräpään kihlakunnan hameissa valkoinen pellavakaitale on tyypillinen vyötäröratkaisu.
Yleensä nauhan lankapäät on kynitty mahdollisimman lyhyiksi. Pirtanauhan päissä ei siis ole tupsuja tai lankaterttuja. Solmimispäät ovat myös melko lyhyet, parisenkymmentä senttimetriä. Kaikissa hameissa vyötärön kiinnitykseen ei käytetä solmimisnauhoja: sepaluksen sulkemiseen on käytetty myös metallihakasia.
Pirtanauhan päät on jätetty solmimispäiksi. LHMVHMAE2599:1012Pirtanauhan päät on katkaistu, ja sepalus suljetaan hakasilla. EKME3103 ei paikkatietoa (Jääsken, Antrean ja Kirvun tyyli)
Helmaveran ompelu
Muistitiedoissa ilmenee, että hurstuthametta pidettiin arvokkaampana, ja siinä helmaverka oli leveämpi 7,5-10 cm (Akiander 1852, Halinius 1826), sinisessä hameessa helmaveran leveyden kerrotaan olleen 3 cm (Ylönen 1954) ja vajaa 4 cm (Akiander 1852). Jääskeläisessä hameessa KA8130 helmaverka on leveydeltään 5 cm ja sen poimutus on runsas. Silmällä arvioiden runsain poimutus löytyy hameesta MAE No. 323-22.
Helmanveran ja hamekankaan yhdyssauma on ommeltu etupistoilla tai jälkipistoilla. Koska saumasta on näkyvissä aina vain toinen puoli, ei tästä voi olla varma. (Jos sauma on ommeltu jälkipistoin, näkyvissä on ainoastaan puoli joka näyttää etupistoilta.)
Yleensä verkakaitaleiden päät on ommeltu hieman lomittain. Kaitaleiden päitä ei siis ole ommeltu yhteen ennen helmasauma ompelua. Joissain hameissa verkakaitaleiden päät on jälkikäteen harsittu kiinni toisiinsa.
Sauman ompelun jälkeen helmaveran ja hamekankaan saumavarat on ommeltu kiinni hamekankaaseen päärmepistoilla. Päärmepistojen painaumat ja välillä myös pistot itse näkyvät hameen oikealla puolella. Päärmepistojen alla kuljetetaan yleensä värillistä villalankaa. Päärmepistot ommellaan hameen värisellä langalla.
Helmaveran alareunaa ei päärmätä. Näin tehdään Sakkolan ja Raudun hameissa sekä ainakin joissain Äyräpään kihlakunnan hameissa.
LHMVHMAE575:163 AntreaLHMVHMAE2599:1012LHMVHMAE2599:1012 MAE No. 323-22 Jääski, Antrea tai KirvuEKME 1390 AntreaEKME 1390 AntreaEKME3103 JääskiEKME 1390 Antrea
Lisää kuvia tämän artikkelin hameista
Suurin osa esikuvien lähikuvista on itse ottamiani. Löydät lisää kuvia sekä samat kuvat paremmalla resoluutiolla Flickristä.
Lopuksi
Tässä siis tietopaketti Jääsken kihlakunnan eteläpitäjien (Jääski, Antrea, Kirvu) yksivärisistä verkahelmushameista. Tämän artikkelin ompeluohjeilla voi ommella yksivärisen sinisen tai mustan hameen, Halinius (1826) mainitsee Kirvusta myös punaiset hameet. Hurstuthameen voi myös ommella saman mallin mukaan sillä erotuksella, että hurstuthameen helmaverka saa olla leveämpi.
Olen tehnyt itselleni hameita sinisen verkaisen juhlahameen, mustan sarkaisen sunnuntaihameen sekä helmaverattoman harmaan arkihameen, joista jälkimmäistä haluaisin esitellä ihan omassa artikkelissaan. Hameet ovat muhkeita, niiden kuuluu olla, mutta vaatekaappiin niitä ei enää tahdo mahtua enempää. Lisää muhkeutta hameeseen saa alushameella.
Lähteet
Akiander, Matthias (Matti Akkanen). Naisien waateh-parresta Jääskessä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1852. Linkki. Halinius, Andreas. Klädedrägten i Kirvus i 1800-talets början. Päiväämätön. Linkki. Ylönen, Aulikki. Kirvun kirja. Helisevä-säätiö, 1954.
Kävin vastikään SKS:n arkistossa Helsingissä tutustumassa karjalaisia kansanpukuja käsitteleviin käsikirjoituksiin. Siinä samalla kävin läpi perinnelajikortistoa naisten käsitöiden ja vaatetuksen osalta. Tähän on listattuna karjalaista pukuhistoriaa ja tekstiilejä käsitteleviä käsikirjoituksia. Kävin kortistoa läpi vauhdilla, joten jos olet vakavissasi tekemässä tutkimusta aiheeseen liittyen, suosittelen tutustumaan kortistoon myös omin käsin. Korttien läpikäyminen käsin on tosi tunnelmallista, ja toivon että kortistot säilytetään tutkijasalissa tunnelmaa luomassa… Mutta: tärkeää olisi saada aineistot saavutettavaksi. Siksi jaan tekemäni listauksen.
Huom.! Olen saattanut lyhentää nimikkeitä alkuperäisestä. Käsikirjoituksen löytymisen kannalta tärkein tieto kuitenkin on sen arkistonumero esim. “KJ37:15857” tai “E5”.
Edit. 22.10.2025: valtava määrä SKS:n käsikirjoituksia löytyy Finnasta. Lisäilen linkkejä niihin otsikoihin, jotka löytyvät Finnasta.
Jääsken kihlakunta
Utriainen, Ida. ”Naisten päähineistä ja hunnuista. Jääski, Joutseno.” SKS KT162:138, 1 s, 1938.
Antrea
Backman, Eeva-Riitta. ”Sadetakeista.” (Antrea) SKS 3518, 1 s, 1976.
Paajanen, Aino. ”Vaatteiden valmistaminen – pellava ja hamppu raaka-aineena.” (Antrea) SKS KT436:29, 1 s, 1969.
Jääski
Partanen, Aug. ”Asuinrakennuksista, huonekaluista, ruokataloudesta, puhtaanapidosta.” (Jääski) SKS E5, 27 s, 1889.
Kirvu
Konttinen, Eila. ”Pellavan (liinan) viljely ja valmistaminen.” (Kirvu) SKS E142, 7 s, 1938.
Pitkänen, Antti. ”Pellavain, hamppuin ja villain valmistuksesta, vaatteiden pesusta. Puvuista.” (Sortavala) SKS E53, 33 s, 1896.
Saikkonen, Juho. ”Vaatetuksesta.” (Sortavala) SKS PK30:5397, 1 s, 1938.
Uukuniemi
Backman, Eeva-Riitta. ”Uilot jalkineet tieto.” (Uukuniemi) SKS 1864, 1975.
Toiviainen, Eino. ”Vaatetus.” (Uukuniemi) SKS 2172, 2 s, 1965.
Käkisalmen kihlakunta
Arponen, Aino. ”Vaatetuksesta Pyhäjärvellä ja Sakkolassa.” SKS E100, 94 s, 1932.
Hiitola
Mannonen, Ulla. ”Suutarin töistä. Naisten jalkineista.” (Hiitola) SKS 5212, 7364, 2 s, 1937.
Kaukola
Hämeenlinnan alakansakouluseminaari. ”Vaatetuksesta.” (Kaukola) SKS 6621, 2 s, 1938.
Sihvo, Antti. ”Rakennuksista; puutarhanhoidosta; asumussuhteista; makuu- ja nousuajoista, huoneiden ja niiden ympäristön sekä vaatteiden puhtaanapidosta, ruokataloudesta.” (Kaukola) SKS E6, 26 s, 1899.
Räisälä
Räsänen, Matti. ”Vaatetus ja muoti.” (Räisälä) SKS KJ53:19315, 4 s, 1957.
Väkiparta, Eero. ”Pellavain, hamppuin ja villain valmistamisesta ja nyytinginteosta Räisälässä.” (Räisälä) SKS E53, 79 s, 1896.
Kortelainen, Helmi. ”Naisten hiustenhoidosta.” (Nurmes) SKS 378, 2 s, 1938.
Hyvärinen, A. ”Pellavain, hamppuin ja villain valmistuksesta, nauhan kudonnasta, sukkien ja käsineiden valmistuksesta, saippuan ja suovan keitosta, vaatteiden pesusta.” (Rääkkylä) SKS E52, 73 s, 1895.