Lataa ohjevihko: Pirtanauhoja Jääsken kihlakunnan hameisiin

Pirtanauhasarja jatkuu: viimekertaista hieman suppeammasta vihkosesta löydät ohjeet kymmeneen hameen vyötärönauhaan ja kahteen helmanauhaan. Vyötärönauhat ovat Jääskestä, Antreasta, Kirvusta, Ruokolahdelta ja Rautjärveltä, helmanauhat Ruokolahdelta ja Rautjärveltä.

Ruokolahdella ja Rautjärvellä pirtanauhaa kutsuttiin tiuhakoksi. Tämän mukaisesti hametta, jonka helmaan kiinnitettiin pirtanauha, kutsuttiin tiuhakkohelmahameeksi tai tiuhhelmahammeeksi. (Vahter 1935.)

Nauhamallit ovat helppoja, kuvioimattomia, ja ne sopivat hyvin aloittelevalle kutojalle. Näihin nauhoihin et tarvitse erikoisvälineitä tai -lankoja: Käytetyt langat ovat sport- ja fingering-vahvuisia villalankoja, suurimpaan osaan malleista tarvitset lisäksi ohuehkoa puuvilla- tai pellavalankaa. Tekovälineeksi sopii tavallinen pirta.

Täsmennyksiä julkaisuun: Sivulla 2 hameista puuttuu esinenumerot. Yllä Ruokolahti LHMVHMAE2402:943 ja alla Ruokolahti EKME4068. Sivulla 2 kerrotaan, että helmaveran sijaan käytetään pirtanauhaa erityisesti arkisemmissa hameissa. Tämä koskee Ruokolahtea. Käkisalmen kihlakunnan ja Sakkolan ja Raudun hameiden suhteen en osaa sanoa pirtanauhan arkisuudesta.

Hameiden pirtanauhoja Jääsken kihlakunnasta Lataa

Aiemmin sarjassa ilmestynyttä

Lähteet

Vahter, Tyyni. ”Rautjärven naisten käsitöistä ym. pitäjiä.” Museovirasto, käsikirjoitus, 1935.

Lue seuraavaksi

Jääsken hame: ompelu

Hameet

Jääsken hame: ompelu

Pääsin viimeinkin kirjoittamaan jatkoa villakankaan vanuttamista käsittelevälle artikkelille. Vanutustulos oli keskinkertainen ja kaiken lisäksi kankaan ominainen kemikaalinhaju ei lähtenyt toisessakaan pesussa. Kangas sai odotella vuoden päivät, millä välin tein toisen onnistuneemman vanutuskokeilun ja ompelin pari muuta hametta. Artikkelikuvan hame on toinen näistä: kirkkaansininen verkahame, jonka kankaan ostin halvalla Torista. Itse vanutettu sarkahame on periaatteessa valmis mutta näyttää päälle puettuna säkiltä, eikä aika ole vielä kypsä julkaista siitä kuvia.

Tässä artikkelissa ommellaan Jääsken, Antrean ja Kirvun tyylinen yksivärinen villahame ja esitellään historialliset esikuvat, joihin malli perustuu. Olen koonnut kuvia Jääsken kihlakunnan eteläisten pitäjien (Jääski, Antrea ja Kirvu) hameista. Suuri osa kuvista on itse ottamiani Etelä-Karjalan sekä Lahden museoiden kokoelmista. Mukana on kuvia myös ruudullisista hurstuthameista, sillä ne yleensä poikkeavat yksivärisistä hameista ainoastaan hamekankaan puolesta.

Nykyajan olosuhteet on huomioitu siinä, että ohjeessa hame valmistetaan kahdesta kankaan leveydestä eli pietimestä. Ennen vanhaan jääskeläishameeseen tuli useita pietimiä, sillä kotikutoisen kankaan leveys oli alle metrin. Nykyiset kankaan ovat 140-150 cm leveitä, joten yleensä kaksi kankaan leveyttä riittää hyvin. Ohjeessa on myös osoitettu ne kohdat, joissa ompelukone on varteenotettava vaihtoehto käsin ompelulle.

Jos hameen ompeleminen ei ole ajankohtaista, voit siirtyä suoraan esikuvaosioon:

Hyppää suoraan esikuviin

Lyhyt ohje Jääsken tyylisen verkahelmushameen ompeluun

Hameen kokoaminen pietimistä vs. yhdestä kappaleesta on selitetty aiemmassa artikkelissa. Jos käytössäsi on 150 cm leveä kangas, voit koota hameen esimerkiksi kahdesta pietimestä. Hameen helman ympärysmitaksi tulee tällöin noin kolme metriä.

Materiaalit:

Villakangasta (leveys noin 150 cm) kaksi kertaa hameen tavoitepituus ilman helmaverkaa. Esimerkiksi 160 cm, jos tavoitteena on noin 80 cm pitkä hame ilman helmaverkaa. Saumavaraa voi laskea yhteensä 2 cm.
Pirtanauhaa: vyötärönympärys + vähintään 60 cm
Ompelulankaa: koneompelulankaa, tai käsin ompeluun voi käyttää myös nypläyslankaa tai muuta hyvälaatuista pellavalankaa.
Helmaan verkaa: esimerkiksi 18 cm kaistale 150 cm leveää verkaa.
Villalankaa (valinnainen).

1. Leikkaa kangas. (ks. kuva) Tässä esimerkissä leikataan kaksi palaa, jotka ovat leveydeltään 150 cm (leveys hulpiosta hulpioon) ja korkeudeltaan 80 cm. Hulpioita symboloi kuvassa vihreä viiva.

2. Jos kangas on purkautuvaista, huolittele palojen ylälaidat. Esimerkiksi verkakangasta ei välttämättä tarvitse siksakata. (Huolittelu on merkitty kuvaan valkoisella pisteviivalla.)

3. Ompele hameen takasauma, eli ompele kangaspalat hulpioistaan yhteen oikeat vastakkain. Perinteisesti saumat on ommeltu käsin jälkipistoilla. Ompeleet eivät jää näkyviin, joten voit halutessasi ommella sauman ompelukoneella.

4. Ompele hameen etusauma oikeat vastakkain, mutta pysähdy 20-25 cm päähän ylälaidasta. Tähän jää hameen etuhalkio. Voit halutessasi ommella päärmeet halkion laitoihin. Historiallisissa hameissa laitoja ei yleensä päärmätty, sillä reunassa on hulpio.

*Yksinkertaisella risapäärmeellä päärmätty hameen etuhalkio*. *Tämä päärme on ommeltu koneella, mutta voit kiinnittää päärmeen myös käsinommellen päärmepistoin.* *Yleensä en päärmää etuhalkion reunoja, jos reunassa on hulpio.*

5. Laskosta hameen vyötärö esimerkiksi 1,5 cm laskoksille. Esikuvissa laskosten leveys usein vaihtelee. Riippuu hameesi mitoista, paljonko kangasta jokaiseen laskokseen tulee upottaa. Neulaa jokainen laskos paikoilleen vähintään kahdesta kohtaa (eli siis ylempää ja muutaman sentin päästä alempaa).

Vinkki: Yleensä laitan laskostamattomaan hamekankaaseen merkit esimerkiksi 50 cm välein ja tarkkailen, kuinka paljon leveys kapenee laskostaessa. Minulla laskokset yleensä löystyvät ompelussa, joten tähtään todellista vyötärönympärystä kapeampaan mittaan (esimerkiksi 2 cm kapeampaan). Laskosten ei tarvitse jatkua aivan halkion laitaan asti, varsinkaan jos tulet käyttämään hameen päällä esiliinaa.

*Hameen vyötärölaskokset kiinnitettynä paikoilleen kahdella nuppineularivillä.*

6. Ompele laskokset paikoilleen. Todennäköisesti laskokset pysyvät paremmin kohdillaan, jos teet tämän käsin. Olen itse yleensä ommellut laskosten yli pariin kertaan ompelukoneella. Jos otat nuppineuloja pois, poista vain ylemmät nuppineulat. Alemmat nuppineulat kannattaa pitää paikallaan, kunnes olet saanut pirtanauhan ommeltua (seuraaava kohta).

7. Ompele pirtanauha laskosten päälle. Voit laittaa nauhan samaan tasoon hameen yläreunan kanssa tai hieman yläreunan yli. Jos haluat käyttää pirtanauhaa hameen solmimiseen, jätä kummallekin puolelle solmimispääksi vähintään 30 cm. Esikuvissa solmimisvaraa on jätetty tätä vähemmänkin, mutta itse ainakaan en tahdo saada tehtyä rusettia näin lyhyeen. Riippuen vähän minkä tyylistä hametta olet tekemässä, voit valita ommella pirtanauhan kiinnityspistot käsin (tällöin suosittelen käyttämään pellavaista nypläyslankaa) tai mahdollisimman huomaamattomasti ompelukoneella. Ompele pirtanauha kiinni vähintäänkin alalaidastaan. Voit lisäksi ommella nauhan kiinni ylälaidastaan luotospistoja käyttäen (ks. esikuvat).

Hameen vyötärönauhat

Lataa ohjevihko: Pirtanauhoja Jääsken kihlakunnan hameisiin

Vinkki: Jos käytät hametta ilman esiliinaa, toisessa päässä älä ompele vyötärönauhaa halkion reunaan asti (jätä etäisyyttä esimerkiksi 2-3 cm). Tällöin halkion laidat pääsevät hieman limittymään, kun vyötät hameen kiinni. Toisin sanoen alushame vilkkuu vähemmän näkyviin.

*Vyötärönauhan kiinnittäminen käsinompelemalla. Nauhan voi kiinnittää vielä ylälaidastaankin.*

8. Leikkaa helmaverkaa varten esimerkiksi kolme suikaletta 150 cm leveästä punaisesta verasta. Suikaleet voivat olla leveydeltään esimerkiksi 6 cm (sis. saumavara) tai hieman kapeampia.

9. Ompele hameen helman ja helmaveran sauma, oikeat vastakkain. Syötä verkaa siten, että se muodostaa pieniä poimuja. Poimutuksen runsaus vaihtelee esikuvissa. Jääsken tyylisissä hameissa poimutusta on kuitenkin aina jonkin verran. Voit ommella sauman käsin jälkipistoilla tai ompelukoneella. Sauma ei jää näkyviin. Todennäköisesti poimutus kuitenkin onnistuu kauniimmin, jos ompelet sauman käsin. Esikuvissa poimut ovat niin pieniä, että poimuharjoja ei ole tarvinnut kääntää. Verkasuikaleita ei tarvitse ommella päistään yhteen. Kun edellinen verkasuikale on loppumassa, lisää sen päälle uusi niin, että suikaleet menevät päällekkäin noin sentin matkalta (ks. esikuvat). Halutessasi voit jälkikäteen harsia verkakappaleiden päät yhteen.

10. Kiinnitä helmaveran ja hamekankaan saumavarat nurjalle puolelle. Tämä kannattaa tehdä käsin päärmepistoilla, sillä koneella tehty tikkaus jää näkyviin oikealle puolelle. Voit kuljettaa päärmepistojen alla värikästä villalankaa, joka toimii paitsi koristeena mutta estää myös pistoja uppoamasta veran reunaan.

Helmaveran sauma on ommeltu ompelukoneella. Verkaa on ommellessa syötetty pienille laskoksille. Saumavarat on käännetty ylöspäin ja kiinnitetty päärmepistoin. Alla kulkee vaaleanpunainen villalanka.

11. Voit halutessasi kiinnittää sepalukseen solmimisnauhan lisäksi parin metallihakasia.

Hakaspari on kiinnitetty piiloon solmimisnauhan alle. Toisella puolella sepalusta vyötärönauhaa ei ole ommeltu aivan reunaan asti (ks. vinkki kohdasta 7). Tämän ansiosta sepaluksen puoliskot pääsevät limittymään, eikä sepaluksesta tällöin vilku alushametta. Tässä hameessa sepaluksen laitoja ei ole päärmätty, koska kankaan hulpiot ovat siistit.

***

Vinkki: Haluatko hameeseesi taskut? Se on ihan mahdollista ja myös historiallista. Voit esimerkiksi leikata toisen helmakappaleista kahtia ja tehdä sivusaumoihin sivusaumataskut. Tällöin hameeseen tulee keski-etusauma ja kaksi sivusaumaa.

*Sivusaumataskut kahdessa sivusaumassa. Kaavion hame on koottu kolmesta kappaleesta: yksi 150 cm leveä kappale ja toinen 150 cm leveä kappale halkaistuna kahtia.*

Sivusaumatasku hameen oikealta puolelta.

Esikuvat

Nyt siirryn käsittelemään hameiden esikuvia. Ompeluohjeet yllä perustuvat näihin esikuviin. Osasta hameista puuttuu paikkatieto, mutta arvioin niiden tyylin vastaavan Jääsken, Antrean ja Kirvun hameita. Hameen LHMVHMAE2599:1012 alkuperää on pohdittu tarkemmin täällä.

Sivusaumat

Hameiden sivusaumat on yleensä ommeltu jälkipistoilla. Tällöin toiselle puolelle kangasta muodostuu etupistojen näköinen jono ja toiselle puolelle kiinni toisissaan olevia pistoja. Historiallisissa hameissa sivusaumoja on monta, sillä hame on koottu pietimistä. Pietimiä voi olla esimerkiksi neljä tai viisi.

Sivusauma antrealaisessa hameessa (EKME 1390).

Sivusaumatasku

Hameissa ei yleensä ollut sivusaumataskua, mutta sellaisestakin löytyy ennakkotapaus. Todennäköisesti Jääskestä, Antreasta tai Kirvusta olevassa hameessa EKME3103 on yksi tasku sivusaumaan ommeltuma. Muualta Kannakselta taskuja löytyy hameista Kivennapa KTMKTEE2766:1 ja Rautjärvi EKME1392.

Keski-etusauma

Hameessa on keskellä edessä halkio. Yleensä halkion reunoja ei ole päärmätty, sillä kankaan reunassa on hulpio.

Vyötärön poimutus

Usein hameiden vyötärön poimutus on epätasainen. Poimut ovat suunnilleen 1-2 cm leveitä. Poimuharjat on yleensä käännetty osoittamaan samaan suuntaan.

LHMVHMAE666:187 ei paikkatietoa (Jääsken, Antrean ja Kirvun tyyli)

Vyötärön poimujen kiinnitys

Museohameissa poimujen kiinnitys näkyy nurjalla puolella. Näissä kahdessa hameessa laskokset on kiinnitetty tiivistyspistoilla tai ainakin sinne päin. On mahdollista, että myös oikealla puolella on pistoja, mutta pirtanauhan takia emme näe niitä.

Vyötärönauhan kiinnitys

Pirtanauhan alareuna on ommeltu kiinni kankaan oikeaan puoleen. Pirtanauhan ylälaita on joskus kiinnitetty tasaan kankaanreunan kanssa luotospistoin (LHMVHMAE2599:1012). Joissain hameissa pirtanauhan ylälaitaa ei ole kiinnitetty ollenkaan.

Pirtanauhan ylälaita on ommeltu luotospistoin hameen yläreunaan. LHMVHMAE2599:1012

Yleisin tapa toteuttaa vyötärö on ollut ommella nauha suoraan poimujen päälle. Olen löytänyt tähän kaksi poikkeusta: Ensimmäisessä tapauksessa hameen vyötärön harja on päällystetty leveällä pirtanauhalla, joka peittää sekä oikean että nurjan puolen. Pirtanauhan päitä on käytetty solmimisnauhana.

*Hameen vyötärö on päällystetty leveällä pirtanauhalla. EKME1368 ei paikkatietoa*

Toisessa tapauksessa hameen suuhun on ommeltu valkoinen pellavainen vyötärökaitale (kyseisessä antrealaisessa hurstuthameessa vyötäröpoimut on vieläpä tehty toiseen erilliseen vyötärökaitaleeseen). Äyräpään kihlakunnan hameissa valkoinen pellavakaitale on tyypillinen vyötäröratkaisu.

Nauhan solmimispäät

Yleensä nauhan lankapäät on kynitty mahdollisimman lyhyiksi. Pirtanauhan päissä ei siis ole tupsuja tai lankaterttuja. Solmimispäät ovat myös melko lyhyet, parisenkymmentä senttimetriä. Kaikissa hameissa vyötärön kiinnitykseen ei käytetä solmimisnauhoja: sepaluksen sulkemiseen on käytetty myös metallihakasia.

Pirtanauhan päät on jätetty solmimispäiksi. LHMVHMAE2599:1012

Helmaveran ompelu

Muistitiedoissa ilmenee, että hurstuthametta pidettiin arvokkaampana, ja siinä helmaverka oli leveämpi 7,5-10 cm (Akiander 1852, Halinius 1826), sinisessä hameessa helmaveran leveyden kerrotaan olleen 3 cm (Ylönen 1954) ja vajaa 4 cm (Akiander 1852). Jääskeläisessä hameessa KA8130 helmaverka on leveydeltään 5 cm ja sen poimutus on runsas. Silmällä arvioiden runsain poimutus löytyy hameesta MAE No. 323-22.

Helmanveran ja hamekankaan yhdyssauma on ommeltu etupistoilla tai jälkipistoilla. Koska saumasta on näkyvissä aina vain toinen puoli, ei tästä voi olla varma. (Jos sauma on ommeltu jälkipistoin, näkyvissä on ainoastaan puoli joka näyttää etupistoilta.)

Yleensä verkakaitaleiden päät on ommeltu hieman lomittain. Kaitaleiden päitä ei siis ole ommeltu yhteen ennen helmasauma ompelua. Joissain hameissa verkakaitaleiden päät on jälkikäteen harsittu kiinni toisiinsa.

Sauman ompelun jälkeen helmaveran ja hamekankaan saumavarat on ommeltu kiinni hamekankaaseen päärmepistoilla. Päärmepistojen painaumat ja välillä myös pistot itse näkyvät hameen oikealla puolella. Päärmepistojen alla kuljetetaan yleensä värillistä villalankaa. Päärmepistot ommellaan hameen värisellä langalla.

Helmaveran alareunaa ei päärmätä. Näin tehdään Sakkolan ja Raudun hameissa sekä ainakin joissain Äyräpään kihlakunnan hameissa.

Lisää kuvia tämän artikkelin hameista

Suurin osa esikuvien lähikuvista on itse ottamiani. Löydät lisää kuvia sekä samat kuvat paremmalla resoluutiolla Flickristä.

Lopuksi

Tässä siis tietopaketti Jääsken kihlakunnan eteläpitäjien (Jääski, Antrea, Kirvu) yksivärisistä verkahelmushameista. Tämän artikkelin ompeluohjeilla voi ommella yksivärisen sinisen tai mustan hameen, Halinius (1826) mainitsee Kirvusta myös punaiset hameet. Hurstuthameen voi myös ommella saman mallin mukaan sillä erotuksella, että hurstuthameen helmaverka saa olla leveämpi.

Olen tehnyt itselleni hameita sinisen verkaisen juhlahameen, mustan sarkaisen sunnuntaihameen sekä helmaverattoman harmaan arkihameen, joista jälkimmäistä haluaisin esitellä ihan omassa artikkelissaan. Hameet ovat muhkeita, niiden kuuluu olla, mutta vaatekaappiin niitä ei enää tahdo mahtua enempää. Lisää muhkeutta hameeseen saa alushameella.

Punaverkainen sininen kansanpuvun hame kuvattuna mallin päällä ylhäältä päin.

Lähteet

Akiander, Matthias (Matti Akkanen). Naisien waateh-parresta Jääskessä. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1852. Linkki.
Halinius, Andreas. Klädedrägten i Kirvus i 1800-talets början. Päiväämätön. Linkki.
Ylönen, Aulikki. Kirvun kirja. Helisevä-säätiö, 1954.

Lue myös

Jääsken hame: hamekangas

Jääsken hame: villakankaan vanuttaminen

Yleinen

Karjalaisia pukuja käsitteleviä käsikirjoituksia yms. Suomalaisen kirjallisuuden seuran (SKS) arkistossa

Kävin vastikään SKS:n arkistossa Helsingissä tutustumassa karjalaisia kansanpukuja käsitteleviin käsikirjoituksiin. Siinä samalla kävin läpi perinnelajikortistoa naisten käsitöiden ja vaatetuksen osalta. Tähän on listattuna karjalaista pukuhistoriaa ja tekstiilejä käsitteleviä käsikirjoituksia. Kävin kortistoa läpi vauhdilla, joten jos olet vakavissasi tekemässä tutkimusta aiheeseen liittyen, suosittelen tutustumaan kortistoon myös omin käsin. Korttien läpikäyminen käsin on tosi tunnelmallista, ja toivon että kortistot säilytetään tutkijasalissa tunnelmaa luomassa… Mutta: tärkeää olisi saada aineistot saavutettavaksi. Siksi jaan tekemäni listauksen.

Huom.! Olen saattanut lyhentää nimikkeitä alkuperäisestä. Käsikirjoituksen löytymisen kannalta tärkein tieto kuitenkin on sen arkistonumero esim. “KJ37:15857” tai “E5”.

Edit. 22.10.2025: valtava määrä SKS:n käsikirjoituksia löytyy Finnasta. Lisäilen linkkejä niihin otsikoihin, jotka löytyvät Finnasta.

Jääsken kihlakunta

Utriainen, Ida. ”Naisten päähineistä ja hunnuista. Jääski, Joutseno.” SKS KT162:138, 1 s, 1938.

Antrea

Backman, Eeva-Riitta. ”Sadetakeista.” (Antrea) SKS 3518, 1 s, 1976.

Paajanen, Aino. ”Vaatteiden valmistaminen – pellava ja hamppu raaka-aineena.” (Antrea) SKS KT436:29, 1 s, 1969.

Jääski

Partanen, Aug. ”Asuinrakennuksista, huonekaluista, ruokataloudesta, puhtaanapidosta.” (Jääski) SKS E5, 27 s, 1889.

Kirvu

Konttinen, Eila. ”Pellavan (liinan) viljely ja valmistaminen.” (Kirvu) SKS E142, 7 s, 1938.

Konttinen, Eila. ”Lampaanvillan muokkaus langaksi.” (Kirvu) SKS E142, 3 s, 1938.

Konttinen, Eila. ”Rihmojen ja lankojen värjääminen + värikartta.” (Kirvu) SKS E142, 4 s, 1938.

Konttinen, Eila. ”Kankaan kutominen (kehiminen, luominen, kankaan aloittaminen, kutominen, kangaslaadut) + piirroksia.” (Kirvu) SKS E142, 20 s, 1938.

Konttinen, Eila. ”Nauhojen valmistaminen ja piirroksia erilaisista nauhoista.” (Kirvu) SKS E142, 7 s, 1938.

Konttinen, Eila. ”Sukat, “lapikkaat” ja kintaat; piirroksia.” (Kirvu) SKS E142, 9 s, 1938.

Konttinen, Eila. ”Ompelutyöt ja nyytingit (+piirroksia).” (Kirvu) SKS E142, 5 s, 1938.

Vuoksenranta

Heikkonen, Aino. ”Naisten käsityötalkoot.” (Vuoksenranta) SKS KJ2:364, 1 s, 1957.

Ravantti, Aino. ”Pukeutumisesta.” (Vuoksenranta) SKS 114, 1 s, 1964.

Keski-Karjala

Mattila, Martti. ”Esineiden kuvia Sortavalan ja Suistamon museoista. 60 kpl.” SKS E99, 1932.

Harlu

Jaatinen, Maija. ”Naisten käsitöistä.” (Harlu) SKS 1760, 1 s, 1967.

Jaatinen, Maija. ”Kankaan kudonnasta.” (Harlu) SKS 1761, 22 s, 1967.

Jaatinen, Maija. ”Käsitöistä.” (Harlu) SKS 1912, 1 s, 1970.

Jaatinen, Maija. ”Pellavan kasvatus ja jalostus.” (Harlu) SKS 1998, 12 s, 1974.

Jaakkima

Backman, Eeva-Riitta. ”Neitti.” (Jaakkima) SKS 3353, 1976.

Kurkijoki

Arponen, Aino. ”Pellavain, hamppuin ja villain valmistuksesta vaatteiksi, puvuista, kosinta- ja häämenoista.” (Kurkijoki) SKS E101, 24 s, 1933.

Kulmala, Toini. ”Ruokataloudesta, kansanomaisesta värjäyksestä.” (Kurkijoki) SKS E114, 40 s, 1933.

Ovaska, Helmi. ”Värjäyksestä.” (Kurkijoki) SKS E292, 1972.

Poutanen, Herman. ”Naisten käsitöistä.” (Kurkijoki) SKS KJ17:5869, 1 s, 1957.

Ölander, Ines. ”Puvuista 1860-luv.” (Kurkijoki) SKS E58, 3 s, 1913.

Lumivaara

Sääski, Sylvi. ”Naisten käsitöistä.” (Lumivaara) SKS 7202, 7204, 7211, 7221, 7225, 7238, 6 s, 1956.

Parikkala

Pajari, Matti. ”Pellavain, hamppuin ja villain sekä vaatteiden valmistuksesta; vaatteiden pesusta.” (Parikkala) SKS E52, 72 s, 1897.

Pajari, Matti. ”Puvut Parikkalassa vanhimmista ajoista nykyaikaan.” (Parikkala) SKS E58, 87 s, 1899.

Pälkjärvi

Leskinen, Juho. ”Hiusten kampaamisesta.” (Pälkjärvi) SKS 982-983, 1 s, 1973.

Sortavala

Hyvärinen, Juho. ”Miesten ns. liippatukka.” (Sortavala) SKS 2148, 1 s, 1940.

Moilanen, Matti. ”Pellavan kylvöstä.” (Sortavala) SKS KRK 146:405, 1 s, 1935.

Moilanen, Matti. ”Värjäyksestä.” (Sortavala) SKS PK29:5361, 1 s, 1938.

Oulasmaa, Siiri. ”Miesten juhlapuvut entisaikaan.” (Sortavala) SKS KJ37:15857, 2 s, 1957.

Pitkänen, Antti. ”Pellavain, hamppuin ja villain valmistuksesta, vaatteiden pesusta. Puvuista.” (Sortavala) SKS E53, 33 s, 1896.

Saikkonen, Juho. ”Vaatetuksesta.” (Sortavala) SKS PK30:5397, 1 s, 1938.

Uukuniemi

Backman, Eeva-Riitta. ”Uilot jalkineet tieto.” (Uukuniemi) SKS 1864, 1975.

Toiviainen, Eino. ”Vaatetus.” (Uukuniemi) SKS 2172, 2 s, 1965.

Käkisalmen kihlakunta

Arponen, Aino. ”Vaatetuksesta Pyhäjärvellä ja Sakkolassa.” SKS E100, 94 s, 1932.

Hiitola

Mannonen, Ulla. ”Suutarin töistä. Naisten jalkineista.” (Hiitola) SKS 5212, 7364, 2 s, 1937.

Kaukola

Hämeenlinnan alakansakouluseminaari. ”Vaatetuksesta.” (Kaukola) SKS 6621, 2 s, 1938.

Sihvo, Antti. ”Rakennuksista; puutarhanhoidosta; asumussuhteista; makuu- ja nousuajoista, huoneiden ja niiden ympäristön sekä vaatteiden puhtaanapidosta, ruokataloudesta.” (Kaukola) SKS E6, 26 s, 1899.

Räisälä

Räsänen, Matti. ”Vaatetus ja muoti.” (Räisälä) SKS KJ53:19315, 4 s, 1957.

Väkiparta, Eero. ”Pellavain, hamppuin ja villain valmistamisesta ja nyytinginteosta Räisälässä.” (Räisälä) SKS E53, 79 s, 1896.

https://rajatiede.wordpress.com/2025/11/23/naisten-toita-seka-vahan-puvuista-kasikirjoitus-raisalasta-1896/

Pohjois-Karjala

Kortelainen, Helmi. ”Naisten hiustenhoidosta.” (Nurmes) SKS 378, 2 s, 1938.

Hyvärinen, A. ”Pellavain, hamppuin ja villain valmistuksesta, nauhan kudonnasta, sukkien ja käsineiden valmistuksesta, saippuan ja suovan keitosta, vaatteiden pesusta.” (Rääkkylä) SKS E52, 73 s, 1895.

Raja-Karjala

Pohjanvalo, Pekka. ”Vaatetuksesta. Salmi, Suistamo.” SKS 241, 247, 2 s, 1936.

Ilomantsi

Purmonen, Martta. ”Puvustosta + piirroksia.” (Ilomantsi) SKS E139, 16 s, 1937.

Impilahti

Backman, Eeva-Riitta. ”Peretniekka.” (Impilahti) SKS 3339, 1976.

Helenius, Mirjam. ”Vaatetus ym.” (Impilahti) SKS KT430:71, 1969.

Helenius, Mirjam. ”Pellavan käsittely.” (Impilahti) SKS KT430:73, 2 s, 1969.

Helenius, Mirjam. ”Naisten hiusmuodista.” (Impilahti) SKS KT488:130, 1 s, 1976.

Jaatinen, Elsa. ”Nukeri, poppana.” (Impilahti) SKS 450, 1 s, 1962.

Jaatinen, Elsa. ”Pellavan käsittelystä ja vaatteiden valmistus.” (Impilahti) SKS 1416, 15 s, 1966.

Jaatinen, Elsa. ”Pukeutumisesta.” (Impilahti) SKS 1003-1004, 3 s, 1964.

Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö. ”Kankaan värjäys.” (Impilahti) SKS 138, 1966.

Salmi

Jaakkola, Kaisu. ”Hiukset.” (Salmi) SKS KT409:436,438, 1 s, 1968.

Jaakkola, Kaisu. ”Päähineet.” (Salmi) SKS KT409:437,439, 1 s, 1968.

Jaatinen, Elsa. ”Pukeutumisesta ym.” (Salmi) SKS 1897, 3 s, 1967.

Mannonen, Ulla. ”Vaatetuksesta.” (Salmi) SKS E157, 1 s, 1939.

Mannonen, Ulla. ”Vaatetuksesta.” (Salmi) SKS E157, 2 s, 1939.

Niiranen, Lyyli. ”Kampauksista ja vaatetuksesta.” (Salmi) SKS KJ36:15677, 1 s, 1957.

Pohjanvalo, Pekka. ”Pellavan valmistuksesta.” (Salmi) SKS 537, 3 s, 1936.

Pohjanvalo, Pekka. ”Päähineistä.” (Salmi) SKS 256-257, 4 s, 1936.

Rantsi, Klaudia. ”Vaatetuksesta.” (Salmi) SKS KJ38:16285, 3 s, 1957.

Soanlahti

Oulasmaa, Siiri. ”Naisten vaatetuksesta.” (Soanlahti) SKS 2923, 1 s, 1954.

Oulasmaa, Siiri. ”Miesten solkipaita.” (Soanlahti) SKS 3642, 2 s, 1957.

Oulasmaa, Siiri. ”Jalkineista.” (Soanlahti) SKS 3643, 3646, 5 s, 1957.

Oulasmaa, Siiri. ”Entisaikainen vaatetus. Suistamo-Soanlahti.” (Soanlahti) SKS E206, 3 s, 1954.

Oulasmaa, Siiri. ”Verkonkutojia, kehrääjiä.” (Soanlahti) SKS E229, 3 s, 1958.

Oulasmaa, Siiri. ”Lankakintaan neulonta.” (Soanlahti) SKS E229, 3 s, 1958.

Oulasmaa, Siiri. ”Saran tamppaus, huovan teko.” (Soanlahti) SKS E229, 4 s, 1958.

Suistamo

Haavio, Martti. ”Merkkipäivien vietosta, maanviljelyksestä, kerjäämisestä, värjäyksestä.” (Suistamo) SKS KA, 1935.

Hämeenlinnan alakansakouluseminaari. ”Karjalaisia kankaankudontatapoja.” (Suistamo) SKS 16602, 2 s, 1943.

Kähmi, Martta. ”Naisten koristukset.” (Suistamo) SKS 142, 1 s, 1936.

Kähmi, Martta. ”Vaatteiden nimityksiä.” (Suistamo) SKS 143-144, 2 s, 1936.

Kähmi, Martta. ”Kehruuilloista.” (Suistamo) SKS KRK 143:227, 1935.

Oulasmaa, Siiri. ”Naisten hiuslaitteet ja päähineet + piirros.” (Suistamo) SKS 3550-3551, 4889, 5 s, 1957.

Oulasmaa, Siiri. ”Vyön kudonta ja nauhojen teko.” (Suistamo) SKS E238, 4 s, 1958.

Oulasmaa, Siiri. ”Vaatetuksesta.” (Suistamo) SKS E246, 6 s, 1959.

Oulasmaa, Siiri. ”Vaatetuksesta.” (Suistamo) SKS E253, 7 s, 1959.

Oulasmaa, Siiri. ”Vaatetuksesta.” (Suistamo) SKS KJ37:15921-15922, 2 s, 1957.

Pehkoranta, Heikki. ”Vaatetuksesta.” (Suistamo) SKS 1491, 1 s, 1976.

Suojärvi

Home, Lyyli. ”Naisten vaatetuksesta.” (Suojärvi) SKS E301, 7 s, 1980.

Rannan kihlakunta

Kanneljärvi

Havia, Otto. ”Nuorison vaatetuksesta.” (Kanneljärvi) SKS KJ2:289, 3 s, 1957.

Mannonen, Ulla. ”Pitsin virkkaamisesta + piirroksia.” (Kanneljärvi) SKS 11438, 3 s, 1940.

Vesterinen, Aino. ”Jalkineista.” (Kanneljärvi) SKS KT403:26, 1 s, 1967.

Koivisto

Hilska, Lahja. ”Vaatetuksesta ym.” (Koivisto) SKS 220-223, 1 s, 1969.

Hoikkala, Gunilla. ”Naisten vaateparresta.” (Koivisto) SKS KRK 124:491, 4 s, 1935.

Mannonen, Ulla. ”Piirroksia pellavan käsittelyssä tarvittavista työvälineistä.” (Koivisto) SKS 1028, 1 s, 1936.

Mannonen, Ulla. ”Naisten hiuslaitteet; hunnut.” (Koivisto) SKS 3295, 1 s, 1937.

Mannonen, Ulla. ”Kankaan vanuttaminen.” (Koivisto) SKS 5290, 1 s, 1937.

Mannonen, Ulla. ”Kintaan teko + piirroksia.” (Koivisto) SKS 8193, 2 s, 1938.

Mannonen, Ulla. ”Vaatetuksesta + piirroksia.” (Koivisto) SKS 365, 1031, 1458, 3303, 3306, 3324-3325, 9 s, 1936.

Mannonen, Ulla. ”Lankojen teosta; pitsin nypläys, sukkien ja käsineiden valmistus, koruompeluksia + piirroksia.” (Koivisto) SKS E133, 5 s, 1936.

Mannonen, Ulla. ”Vaatteista.” (Koivisto) SKS E133, 1 s, 1936.

Piironen, Eliisa. ”Käsitöistä.” (Koivisto) SKS KT397:25, 1 s, 1967.

Vaara, V. B. ”Hiuslaite hiuskoriste sykerrykset ja säppäli.” (Koivisto) SKS 537, 1961.

Mannonen, Ulla. ”Putkenjuurilla värjääminen. Tuohen kettäminen. Parkin keitto, naisten kevättöistä, pellavan loukutuksesta.” (Koivisto) SKS E157, 7 s, 1939.

Kuolemajärvi

Mannonen, Ulla. ”Vaatetuksesta.” (Kuolemajärvi) SKS 3320, 2 s, 1937.

Mannonen, Ulla. ”Nauhojen kutominen.” (Kuolemajärvi) SKS 4422, 2 s, 1937.

Mannonen, Ulla. ”Kankaanluomiseen liittyvä tapa.” (Kuolemajärvi) SKS 9200, 1 s, 1938.

Mannonen, Ulla. ”Koivistolaiset lakit.” (Kuolemajärvi) SKS E157, 1 s, 1939.

Sirkiä, Abram. ”Kansallispuvuista.” (Kuolemajärvi) SKS E147, 4 s, 1938.

Uusikirkko

Backman, Eeva-Riitta. ”Jalkineista.” (Uusikirkko) SKS 1829, 1 s, 1975.

Mannonen, Ulla. ”Vöiden kutominen + piirros.” (Uusikirkko) SKS 1872, 1 s, 1936.

Mannonen, Ulla. ”Vaatetuksesta; kirkkomatkoista.” (Uusikirkko) SKS 12134-12135, 5 s, 1941.

Mannonen, Ulla. ”Naisten päähineet. Kansallispuvut + piirroksia.” (Uusikirkko) SKS 1871, 7335-7336, 11284, 7 s, 1936.

Marjamaa, Ester. ”Jalkineista sana.” (Uusikirkko) SKS 198, 1 s, 1964.

Marjamaa, Ester. ”Vaatetuksesta sana hame.” (Uusikirkko) SKS 299, 1 s, 1964.

Paulaharju, Samuli. ”Miesten puvuista.” (Uusikirkko) SKS E58, 28 s, 1902.

Pukonen, Elsa. ”Kangaspuista ja kankaan kutomisesta.” (Uusikirkko) SKS 157, 10 s, 1957.

Pukonen, Elsa. ”Saran (villakankaan) valmistus.” (Uusikirkko) SKS E242, 6 s, 1959.

Pukonen, Elsa. ”Vokki (rukki).” (Uusikirkko) SKS E275, 2 s, 1963.

Vaittinen, Alina. ”Alina Vaittisen kokoelma: Uudenkirkon ja Viipurin perinnettä. Haastatteluja vuosilta 1968-1972.” SKS, 1968.

Viipuri ympäristöineen

Säkkijärvi

Mannonen, Ulla. ”Vaatetuksesta.” (Säkkijärvi) SKS 7369, 9349, 9351, 4 s, 1938.

Mannonen, Ulla. ”Vaatetuksesta.” (Säkkijärvi) SKS E157, 3 s, 1939.

Viipuri

Vaittinen, Alina. ”Alina Vaittisen kokoelma: Uudenkirkon ja Viipurin perinnettä. Haastatteluja vuosilta 1968-1972.” SKS, 1968.

Mikkonen, Annikki. ”Pukeutumisesta tieto korvarenkaat.” (Viipuri) SKS KT395:216, 1967.

Muuronen, Viktor. ”Pukeutumisesta.” (Viipuri) SKS 1014, 1 s, 1964.

Virolainen, Pekka. ”Vaatetuksesta.” (Viipuri) SKS 159, 1 s, 1963.

Vaittinen, Alina. ”Vaatetus.” (Viipurin maalaiskunta) SKS E294, 3 s, 1976.

Sakkola, Rautu, Metsäpirtti

Metsäpirtti

Klaus, Helena. ”Vaatetuksesta.” (Metsäpirtti) SKS KJ8:2510, 1 s, 1957.

Ryyppö, Aulis. ”Vaatetuksesta.” (Metsäpirtti) SKS 1015-1018, 1 s, 1964.

Rautu

Haavio, Martti. ”Kuolemaan liittyvistä tavoista, parannustavoista.” (Rautu) SKS E97, 84 s, 1932.

Laine, Ida. ”Kotikutoiset kankaat, vanuttaminen.” (Rautu) SKS KJ10:3372, 1 s, 1957.

Onttonen, Helena. ”Naisten päähineistä.” (Rautu) SKS 1644, 1974, 2 s, 1936.

Onttonen, Helena. ”Vaatetuksesta. Kirkossa käynnistä.” (Rautu) SKS 1975, 1978, 2438-2439, 2441, 4 s, 1936.

Onttonen, Helena. ”Luonnonväreistä.” (Rautu) SKS 2005, 2431, 2 s, 1936.

Onttonen, Helena. ”Matkavaatteista.” (Rautu) SKS PK27:5024, 2 s, 1938.

Onttonen, Helena. ”Kerinpuut.” (Rautu) SKS PK27:5030, 1 s, 1938.

Onttonen, Helena. ”Kankaiden nimityksiä.” (Rautu) SKS PK27:5031, 1 s, 1938.

Snellman, Kirsti. ”Kasveilla värjääminen.” (Rautu) SKS E134, 2 s, 1936.

Viipurilainen osakunta. ”Vaatetuksesta ym.” (Rautu) SKS 161, 3 s, 1967.

Viipurilainen osakunta. ”Hiusmuodoista koruista.” (Rautu) SKS 171, 1967.

Viipurilainen osakunta. ”Vaatetuksesta.” (Rautu) SKS 176, 1 s, 1967.

Viipurilainen osakunta. ”Vaatetuksesta.” (Rautu) SKS 156, 180, 182, 3 s, 1967.

Viipurilainen osakunta. ”Pellavan viljely, käsittely, kankaat ym.” (Rautu) SKS 228,231-243, 354, 3 s, 1967.

Viipurilainen osakunta. ”Vaatetuksesta.” (Rautu) SKS 229-230, 1 s, 1967.

Sakkola

Kallonen, Alma. ”Pellavan viljelystä ja käsittelystä.” (Sakkola) SKS 209, 6 s, 1963.

Sääski, Sylvi. ”Naisten käsitöistä.” (Sakkola) SKS 7571, 1 s, 1956.

Suomenlahden ulkosaaret

Lavansaari

Backman, Eeva-Riitta. ”Naisten käsitöistä.” (Lavansaari) SKS 2996, 1 s, 1976.

Tytärsaari

Yrjönen, Teodor. ”Pukeutumisesta.” (Tytärsaari) SKS 212, 1 s, 1963.

Äyräpään kihlakunta

Heinjoki

Järvi, Hanna. ”Puvuista; karjanhoidosta.” (Heinjoki) SKS E58, 38 s, 1913.

Vanhanen, Lempi. ”Naisten käsityötaidosta.” (Heinjoki) SKS 173, 1 s, 1957.

Vanhanen, Lempi. ”Saran kutominen ja vanuttaminen, puvun teko.” (Heinjoki) SKS 176, 10 s, 1957.

Vanhanen, Lempi. ”Räsytäkeistä, rekitäkeistä, hevosloimista, saaleista.” (Heinjoki) SKS 177, 3 s, 1957.

Vanhanen, Lempi. ”Kankaan kudonnasta.” (Heinjoki) SKS 723, 1 s, 1961.

Vanhanen, Lempi. ”Vaatetuksesta.” (Heinjoki) SKS 1393, 2 s, 1964.

Vanhanen, Lempi. ”Kangaspuut, kankaan kutominen, pellavain valmistus.” (Heinjoki) SKS KJ30:12587-12594, 9 s, 1957.

Vanhanen, Lempi. ”Vaatetuksesta.” (Heinjoki) SKS KJ30:12699-12700, 6 s, 1957.

Kivennapa

Mannonen, Ulla. ”Naisten päähine + piirros.” (Kivennapa) SKS 10042, 1 s, 1938.

Paasonen, Aino. ”Pellavan valmistaminen.” (Kivennapa) SKS KJ15:5482, 1 s, 1957.

Paavolainen, Oma M. ”Naisten vaatetuksesta.” (Kivennapa) SKS 1970, 6 s, 1970.

Pimiä, Mikko. ”Vaatetuksesta.” (Kivennapa) SKS 1356, 10 s, 1965.

Pulliainen, Liina. ”Naisten housut.” (Kivennapa) SKS 2525, 1964.

Pulliainen, Liina. ”Pellavasauna.” (Kivennapa) SKS 2631, 2 s, 1965.

Pulliainen, Liina. ”Naisten housut + piirros.” (Kivennapa) SKS 2715, 1 s, 1966.

Pulliainen, Liina. ”Orsikko ja piirrokset eri vaateparsista.” (Kivennapa) SKS E179, 8 s, 1948.

Rämö, Tenho. ”Turvikkaat.” (Kivennapa) SKS 1315, 1 s, 1965.

Seppänen, Hilma. ”Viippi.” (Kivennapa) SKS 3160, 1961.

Seppänen, Hilma. ”Jalkineista.” (Kivennapa) SKS 4103, 1 s, 1967.

Seppänen, Hilma. ”Lasten vaatetuksesta.” (Kivennapa) SKS 3032, 3035, 1 s, 1961.

Seppänen, Hilma. ”Vaatetuksesta.” (Kivennapa) SKS 3038-3039, 1 s, 1961.

Seppänen, Hilma. ”Vaatetuksesta.” (Kivennapa) SKS 4058, 4089, 4146, 2 s, 1967.

Taponen, Juho. ”Kansantavoista.” (Kivennapa) SKS KA, 9 s, 1934.

Vihtari, Eine. ”Vaatetuksesta; terveysoloista.” (Kivennapa) SKS PK26:4900, 1 s, 1938.

Muolaa

Jussila, Hilma. ”Vaatetus.” (Muolaa) SKS KT391:139, 2 s, 1967.

Kilpelä, Eeva. ”Vaatetuksesta.” (Muolaa) SKS KJ6:1860, 3 s, 1957.

Kortemaa, Sylvi. ”Pellavan käsittelystä.” (Muolaa) SKS KT353:55, 8 s, 1965.

Toukkari, Eemil. ”Verhon kutomisesta.” (Muolaa) SKS KJ26:9414, 3 s, 1957.

Vaari, Saima. ”Kankaan kudonta.” (Muolaa) SKS KT322:46,52, 1962.

Terijoki

Backman, Eeva-Riitta. ”Täkkien teosta.” (Terijoki) SKS 1781, 1 s, 1975.

Backman, Eeva-Riitta. ”Kävelykeppi.” (Terijoki) SKS 1785, 1975.

Backman, Eeva-Riitta. ”Pukeutuminen suruaikana.” (Terijoki) SKS 1791, 1 s, 1975.

Backman, Eeva-Riitta. ”Päivävarjojen käytöstä.” (Terijoki) SKS 1792, 1 s, 1975.

Backman, Eeva-Riitta. ”Miesten hiusmuodista.” (Terijoki) SKS 1806, 1975.

Backman, Eeva-Riitta. ”Sukan kutomisesta + piirros.” (Terijoki) SKS 2424, 1975.

Backman, Eeva-Riitta. ”Lasten jalkineista.” (Terijoki) SKS 2429, 1975.

Valkjärvi

Backman, Eeva-Riitta. ”Maton kutomisesta.” (Valkjärvi) SKS 5259, 1980.

Lemmetty, Johan. ”Vaatetuksesta; häitten vietosta…” (Valkjärvi) SKS E71, 36 s, 1867.

https://rajatiede.wordpress.com/2025/09/08/j-lemmetyn-kasikirjoitus-valkjarvelta-1867/

Lemmetty, Johan. ”Kansatieteellisiä kirjoituksia. Valkjärven pitäjän seurakuntaelämästä‎.” (Valkjärvi) SKS SP 2023:17, 1864.

Mannonen, Ulla. ”Vaatetuksesta.” (Valkjärvi) SKS 3321, 1 s, 1937.

Vuoksela

Inkiläinen, Esa. ”Vaatetus, sarkaviitat, virsut.” (Vuoksela) SKS 18, 1 s, 1936.