16.8.2025 edit: Hei, tämä artikkeli on aika vanha. Olen vuosien aikana oppinut puvuista vaikka mitä ja varmaan nykyisin tekisin monta asiaa toisin.
Tässä artikkelissa ommellaan kansanpuvun paita räisäläisen esikuvan perusteella kiinnittäen erityistä huomiota katesaumoihin.
Räisälän paidat meillä ja muualla
Theodor Schvindt kertoo Räisälän kansanpuvun paidasta:
”Aivinaisissa paidoissa olivat hihansuut poimutut ja varustetut kauluksella, joka oli mustalla rihmalla kauniisti tikattu, kuten oli myöskin paidan kaulus ja sepalukset. Ruohtimisissa paidoissa, joissa niissäkin oli kapea kaulus, ei ollut poimuttuja hihansuita eikä mitään tikkausta. – Paidat suljettiin soljella…” (Schvindt 1913.)
Aivinainen paita oli hienompi ja ruohtiminen arkisempi.
Schvindt itse oli räisäläinen ja siten hänellä oli erityissuhde pitäjään. Hän kokosi Räisälästä kansanomaisen miehen puvun, jollaisia on arkistoihin talletettuna paljon naisten vaatteita vähemmän. Schvindt oli masinoimassa osakuntien kansatieteellistä kokoelmahanketta 1800-luvun lopussa. Ikävä kyllä Schvindtin itse keräämiä esineitä päätyi museokokoelmiin myös Pietarin Kunstkameraan, jonka karjalaisen esineistön kokoelmasta suurin osa on Schvindtin keräämää. Kokoelmista löytyy jo mainittu Räisälän miehen pukukokonaisuus sekä muutamia muita vaatteita, joista osa on selvästi virheellisesti merkitty räisäläisiksi.
Tämä räisäläisten esineiden keskittymä venäläisessä museossa on merkittävä. Finnan mukaan suomalaismuseoissa on räisäläisiä vaatteita kolme tankkia-liiviä ja yksi sarkaviitta, ei esimerkiksi ainuttakaan miestenvaatetta tai naisten paitaa. Näiden lisäksi löytyy asusteita ja sorokoita.
Karjalaista esineistöä on runsaasti myös Ruotsissa. Ei tosin räisäläisiä esineitä (tai on niitä 77, mutta kuvattuna löytyy vain 6.) Sen sijaan esimerkiksi Antreasta, josta Finnan kokoelmissa on yksi sarkahame, löytyy Ruotsin Nordiska Museetissa kokonainen asukokonaisuus. Nämä esineet ovat Gustaf Retziuksen kallonmittausretkikunnan keräämiä vuonna 1873. Retzius ja kumppanit olivat ennen kaikkea kiinnostuneita kaivamaan ylös pääkalloja, mutta tulivat siinä sivussa keränneeksi myös kansatieteellistä aineistoa (Ruohonen 2021.)
Tämä Retziuksen retkikunta kiinnostaa minua henkilökohtaisesti, sillä se keräsi aineistoa mm. sukuni entisillä asuinpaikoilla Enon Nesterinsaaressa. Siten siis oman esiäitini kallo saattaa hyvinkin levätä Karoliinisen instituutin kalloarkistoissa.
Mutta palataan räisäläisiin paitoihin.
Yksityiskohta piirroksessa Wright, Magnus von, Räisälä. 1861. Museovirasto KK988:16.
Aiemmin tekemissäni kansanpuvun paidoissa hiha alkaa vasta reilusti olkapään alapuolelta. Vaikka tämä laskettu olkapää olisikin nykymuodin mukainen, halusin erityisesti pikkutakin kanssa käytettäväksi valmistaa myös paitoja, joissa paidan olkasauma asettui juurikin olkapäälle. Tämä saadaan aikaan lisäämällä paidan vartalo-osan kummalekin sivulle kiilakappaleet, jotka jäävät hihojen alapuolelle yhdessä kainalotilkun kanssa. Näin hihat alkavat jo olkapäiden päältä, mutta paitaan saadaan riittävästi leveyttä.
Siksi valitsin malliksi tämän Sireliuksen kirjassa (1990 [1915]) kuvatun paidan:
Sirelius 1915.
Toisenlaisiakin räisäläisiä paitamalleja olisi ollut saatavilla. Tässä esimerkkinä Schvindtin piirtämä alasilla varustettu paita. Merkittävä ero Sireliuksen kuvaamaan paitaan on kylkeen tulevien kiilojen puuttuminen.
Schvindt 1913.
Koristelu
Kaaviokuvat harvoin antavat tietoa koristeluista. Schvindtin kuvauksen perusteella paidat oli koristeltu mustin tikkauksin, jollaisia ei Magnus von Wrightin maalauksessa (artikkelin alussa) näy.
Paidassa kuvattuna alla näkyy ohut tumma koristelu pääaukon ja sepaluksen ympärillä sekä punainen tikkaus poimutetuissa hihansuissa.
Kunstkameran museon kokoelmat, Theodor Schvindt. Pituus olalta helmaan 109,5 cm, helman leveys 68, kaulan ympärys 33, pääntien sepaluksen pituus 16, hihan pituus 49,5; hihan korkeus olalla ilman kainalotilkkua 20, kainalotilkun pituus 4 ja leveys 3,6; soljen halkaisia 1,5.
Millaisia Räisälän paitojen tikkaukset tarkalleen olivat, jäi pimentoon. Tarkkoja valokuvia tai piirroksia historiallisten paitojen kuvioinneista ei ole. Enkä valitettavasti pääse tarkastelemaan lähemmin Pietarissa säilytettävääs räisäläistä paitaa.
Mikä on katesauma ja mihin sitä käytetään?
Katesauma on saumatyyppi, jossa yhteen ommelluista kappaleista toisen puolen saumavara lyhennetään ja toinen käänetään ja tikataan sen päälle.
Kansallispuvuissa katesaumat ommellaan tietysti käsin. Ompelukoneella tehty katesauma on huomattavan eri näköinen ja tuntuinen, mutta silti käytännöllinen tietyissä tilainteissa.
Katesaumoja kannattaa harkita,
- jos kangas on ohutta, ja saumavarat näkyvät kankaan läpi oikealle puolelle;
- jos nurjasta puolesta haluaa virheettömän siistin esimerkiksi lahjaksi menossa olevaan paitaan;
- jos absoluuttisesti vihaat siksakkaamista; tai
- jos vapaana repsottavat saumavarat häiritsevät superherkkää hipiää.
Katesaumoja ei kannata käyttää,
- jos et halua tuhlata kangasta senttiäkään;
- ahtaisiin paikkoihin ts. hihojen alasaumoihin; tai
- jos kangas on tiivistä ja paksua. Osaan tämän artikkelin ohjeella ommeltuihin saumoihin voi silloin tulla liikaa kangasta.
Valmistelut
Tarvitset paitaan kangasta noin 125 cm mutta riippuen siitä, kuinka pitkän paidan haluat.
Alhaalla leikkuusuunnitelmassa on merkattu vihreällä ne sivut, joille tulee varata 2 cm saumavara joko kaksinkertaiseen päärmeeseen tai katesaumaan ja violetilla ne, joihin riittää tavallinen 1 cm saumavara.
Reunojen siksakkaaminen ei ole välttämätöntä niihin laitoihin, joihin tulee katesauma.
Työskentelyä helpottaa huomattavasti, jos merkkaat kainalotilkun kulmiin täpät kahden saumavaran (2 cm) päähän reunasta.
Kainalotilkun kiinnittäminen kylkikappaleeseen
Tässä blogissa on jo aiemmin julkaistu ohje kainalotilkun ompelemiseen, mutta tässä artikkelissa päivitetty ohje katesaumojen ja kylkikappaleen kera!
1. Aloita leikkaamalla kylkikappaleiden lyhyeen päähän halkio kainalotilkkua varten. Jos kainalotilkku on saumavaroineen 12 cm, tulee halkion olla 10 cm pitkä.
2. Ompele sauma 2 cm päähän halkion reunasta. Pisteessä A ompele sauma reunaan asti. Pisteessä B ompele sauma 2 cm päähän reunasta.
3. Ompele kainalotilkun toinen puoli kiinni haltion vastakkaiseen laitaan, samalla tavoin kuin edellä.
4. Oikealta puolelta kainalotilkku ja kylkikiila näyttävät nyt tältä. Kainalotilkun alle jää ryppyjä, ja se on väistämätöntä: saumavaroihin on nipistetty kykikiilan keskeltä yhteensä 4 cm kangasta! Jos et halua kainaloiden alle ryppyjä, on sinun koottava kylkikiila kahdesta kapeasta suikaleesta.
5. Leikkaa kylkikiilan puoleinen saumavara 0,5 cm:n mittaiseksi. Kainalotilkussa saumavaraa tulisi olla 2 cm. Kaarra loppua kohden (C) niin, että nurkkaan jää 2 cm saumavara.
6. Käännä kainalotilkun saumavara leikatun saumavaran päälle ja taita leikatun saumavaran alle. Jos kangas on pehmeää, voit joutua silittämään sauman litteäksi ennen ompelua. Leikkaa kainalotilkun alakulmaan pieni halkio, jotta saumavarat kääntyvät siististi kylkikiilan saumavaran päälle myös nurkassa.
7. Tikkaa saumavarat paikoilleen mahdollisimman läheltä taitetta. Kiinnitä huomiota siihen, ettet huolimattomasti tikkaa kainalon alle jäävien ryppyjen yli (D). Helpointa on edes olla yrittämättä ommella alakulmaa samalla, ja sen sijaan viimeistellä katesauma tikkaamalla kulman päälle lyhyesti kappaleen oikealta puolelta (ks. kuva alla).
Kyljen kiinnittäminen hihaan
Nyt kainalotilkku on siis kiinni kylkikiilassa, ja kappaleiden saumavarat on taitettu piilon katesaumoilla. On aika kiinnittää kylkikappale kainalotilkkuineen hihaan.
8. Aseta kylkikappaleen lyhyt pää hihan pitkää laitaa vasten, oikeat puolet vastakkain. Ompele sauma 2 cm:n päähän laidasta. Pisteessä E ompele sauma 2 cm:n päähän reunasta, pisteessä F ompele reunaan asti.
9. Ompele toinen kantti kiinni hihan toiseen pitkään reunaan, samalla tavalla kuin edellä.
10. Tee n. 12 cm ranteesta merkki hihaan halkiota varten. Ompele hihan alasauma halkion merkkiin asti. Varo ompelemasta kainalotilkun saumojen ylitse (G). Kuvassa oikealla valmis hiha-kylki oikein päin käännettynä.
11. Nyt ommellaan katesaumat kylkikappaleen ja hihan välisiin saumoihin. Leikkaa hihan saumavara auki kummaltakin puolelta kainalotilkkua, kainalotilkun kulmaan tehdyn merkin kohdalta. Lyhennä hihan saumavara 5 mm:n mittaiseksi aina tähän aukileikkaukseen asti.
12. Käännä kainalotilkun/kylkikappaleen saumavara hihan saumavaran päälle ja tikkaa paikoilleen. Jos käytät ohutta kangasta, pitäisi tämän onnistua ongelmitta myös aiemman katesauman ja tämän uuden sauman leikkauspisteessä (J). Mikäli käytät paksumpaa kangasta, kannattaa katsoa, miten tässä on ommeltu kainalotilkun saumat. Paksummalla kankaalla tuohon J:n kohdalle tulee muuten ihan mahdoton pomppu.
13. Tee hihansuun halkioon kaksinkertainen päärme. Halkion alkukohdassa (H) tikkaa pari kertaa edestakaisin, jotta hihan alasauma ei lähde purkautumaan.
Hihansuut
Juhlavissa Räisälän paidoissa hihansuut oli poimutettu ja niissä oli liitingit eli kaulukset. Räisälän liitingit olivat kapeat kuten Rautjärven ja Pyhäjärven paidoissa. Leveitä liitinkejä on ollut lähinnä Rannan kihlakunnan pitäjissä (esim. Koivisto).
Ompele hihansuihin poimulangat, poimuta haluttuun pituuteen. Taita rannekepala keskeltä pitkittäin. Ompele päät yhteen. Käännä ja silitä. Kiinnitä liitingit poimutettuihin hihansuihin.
Tässä jutussa keskityin katesaumoihin ja kylkikiiloihin, ja liitingeistä on tulossa vielä oma artikkelinsa.
Hihan ympäryssauma ja kylkisaumat
Hihan ympäryssauma ja kylkisauma ovat tässä paidassa sama sauma. Merkitse hihaan ja olkaan keskikohta. Aseta hiha ja paita oikeat puolet vastakkain, siten siis että hihta tulee paidan sisälle. Neulaaminen kannattaa aloittaa olan päältä, niin saat kappaleiden keskikohdat varmasti vastakkain. Voit ommella sauman yhdellä kertaa paidan etualalaidasta taka-alalaitaan.
Viimeistely
Ompele helmaan päärme.
Päärmää tai muuten siisti kaula-aukko ja sepalus (myös tästä tulossa lisää myöhemmin!). Räisälän paidoille ominaista ovat mustat tikkaukset kaula-aukossa, sepaluksessa sekä hihojen liitingeissä.
Tässä miun paidassa tikkaukset on tehty ompelukoneen kuvio-ompeleilla päärmätyn kaula-aukon ja sepaluksen päälle. Tikkausta on leveämmälti kuin historiallisissa paidoissa, mutta kuviot itsessään vastaavat Karjalassa käytettyjä. Erityisesti “tähtikuviota” olen nähnyt paidan sepaluksissa käytettävän.
Vinkki: tikkaukset ja hihojen poimutukset voi tehdä valmiiseen, koottuun paitaan. Helpompaa on kuitenkin ommella hihat ja kaulus täysin valmiiksi ja vasta sitten liittää osat toisiinsa.
Kapeasta satiininauhasta tehdyistä lenkeistä pujotetaan läpi soljen neula.
***
Tein näitä paitoja kolme, ennen kuin lopulta olin täysin tyytyväinen. Tai lähes täysin: miuta hieman harmittaa, että innostuin tikkausten kanssa kauluksessa.
Lähteet
Ruohonen, Juha. “Pääkallonpaikoilla. Retziuksen retkikunnan kaivauskohteet vuonna 1873.” Muinaistutkija, 2021.
Schvindt, T. Kansanpukuja Suomessa 1800-luvulla: Karjala. 1913. (linkki)
Sirelius, U. T. Suomen kansanpukujen historia: sisältää 439 tekstikuvaa ja 24 kuvataulua, joista 5 värillistä. Suomalais-ugrilainen seura, (1990 [1915]).
Kaplaan kotipaja 