Mitä ovat eteläkarjalaiset kansanpuvut?
Suomessa kansanpuvuiksi kutsutaan talonpoikaisen väestöä käyttämiä asuja. Historiallisesti pukeutuminen on ollut sidottu säätyyn: Sääty-yhteiskunnassa säädyt erottautuivat toisistaan pukeutumisella, osittain pukeutumista säädeltiin myös laeilla, siten että jotkin kalliit tuontimateriaalit varattiin vain ylempien säätyjen käyttöön.
Kansanpuvut olivat alueelleen ominaisia. Eteläkarjalainen pukualue rajautui lännessä Kymenlaaksoon ja Saimaaseen, pohjoisessa Hiitolan pitäjään ja idässä Pohjois-Inkeriin, jonka puvut muistuttavat läheisesti Sakkolan ja Raudun pukuja.
Etelä-Karjalassa kansanpukuja käytettiin ainakin 1800-luvun lopulle, joillain alueilla jopa sotiin asti. Pukuperinteen voi ajatella säilyneen katkeamattomana näihin päiviin asti ainakin Joutsenon ja Koiviston pitäjissä, sillä näillä alueilla kansanpukuja ehdittiin käyttää rinnakkain kansallispukujen kanssa.
Kansanpuku on kuitenkin eri asia kuin kansallispuku. Kansallispukuja säätelevät asiantuntijat, kansanpuvun omistaa sen käyttäjäyhteisö. 1800-luvulla tämä yhteisö oli hyvin todellinen ja selvärajainen, ja pukukulttuuri muotoutui kokoontumisissa kirkonmäellä. Nykyisin kansanpukukulttuuri elää ja kehittyy esimerkiksi sosiaalisen median karjalaisyhteisöissä.
Eteläkarjalaisissa puvuissa on tärkeää tiedostaa jako äyrämöisten ja savakkojen käyttämiin pukuihin. Äyrämöisiä olivat Kannaksen ja Jääsken kihlakunnan vanhempi väestö, joka polveutui Laatokan rantamilta levittäytyneistä karjalaisista. Savakkoja olivat muualta Suomesta 1600-1700-luvuilla saapuneet siirtolaiset, jotka paikoitellen erottautuivat omana ryhmänään 1800-luvun loppupuolelle asti.
Tässä blogissa keskitytään äyrämöisten 1800-luvulla käyttämiin pukuihin. Etelä-Karjalan äyrämöispuvut jakavat joitain yhteisiä piirteitä: vaimon huntu, verkahelmuksinen hame, kesäisin päällysvaatteena käytetty kostuli ja talvinen sarkaviitta. Osaa näistä vaatteista on historiallisesti käytetty laajemmallakin alueella, mikä kertoo niiden olevan hyvin vanhoja karjalaisen puvun piirteitä.
Aikojen saatossa Etelä-Karjalassa käytetyt puvut eriytyivät niin, että kihlakunnat ja jopa yksittäiset pitäjät kehittivät omat tunnistettavat tyylinsä. Pitäjäkohtaisilla tyyleillä oli todellista merkitystä pukujen käyttäjille, ja pukujen väliset erot esimerkiksi huomioitiin avioliittoja solmittaessa. Blogissani käsittelen kansanpukujen osia alueellisten tyylien mukaan, siten että samantyyliset puvut käsitellään yhdessä. Kaikkien vaatteiden kohdalla jako ei kuitenkaan ole sama, ja Etelä-Karjala voidaankin jakaa pukualueisiin usealla tavalla.