Tag Archives: Karjalan kannas

Käsityöt

Miten huivia voi käyttää riikineissä?

Päivitetty 22.10.2025

Kuuluuko karjalaisiin kansanpukuihin huivi? Kyllä, sekä pää- että kaulahuivia käytettiin kansanpukuajan lopulla lähes kaikkialla Kannaksella, myös Keski-Karjalassa ja Suomenlahden ulkosaarilla, ja niitä käyttivät yhtä lailla savakot ja äyrämöiset. Tätä artikkelia varten kävin läpi suuren määrän aikalaiskuvauksia, muistitietoa ja kuvia, ja ainoastaan Käkisalmen kihlakunnasta ei löytynyt aineistoa huivien käyttämiseen liittyen. Kaikkialla muualla, siis Äyräpään, Jääsken, Rannan ja Kurkijoen kihlakuntien alueilla huivin käyttäminen on historiallisesti perusteltua, ja kunkin kihlakunnan huivityylejä on käsitelty tässä artikkelissa.

Kaulahuivia voitiin kantaa päällimmäisenä vaatteena tai päällysvaatteen alla – käyttämisen tyylit vaihtelivat pitäjittäin. Nykyaikaiseen huivinkäyttöön voi katsoa vinkkejä kunkin kihlakunnan alta. Huivin käyttäminen hartioilla ei ole ikiaikainen tapa, mutta niitä kerettiin käyttää yhdessä perinteisten kansanpukujen kanssa ainakin puoli vuosisataa. Kuten tämän artikkelin lukuisat kuvat näyttävät, hyvin perinteistenkin eteläkarjalaisten pukujen käyttäjät omaksuivat huivit, ja niiden käyttämiseen myös kehitettiin omia omalaatuisia tapoja.

Päähuiveja käytettiin yhdessä hunnun ja muiden vaimon päähineiden kanssa, ja lopulta huivi korvasi perinteiset päähineet, sinnikkäimmät käyttivät huntuja pitkälle 1900-luvulle. Haluaisin korostaa sitä, että naimattomat naiset eivät perinteisesti peittäneet päätään – päähuivi yöeensä korvasi perinteiset päähineet – eli jos haluaisin asustani mahdollisimman perinteisen, naimattomana naisena olisin mieluummin paljain päin kuin käyttäisin huivia. Naimissa olevien naisten kuului peittää päänsä arkena ja pyhänä, joten jos haluaisin haluaisin pukeutua mahdollisimman perinteisesti naimisissa olevana naisena, käyttäisin huntua tai hunnun puuttuessa huivia, tai jopa huivia hunnun lisänä. Ketään ei pakoteta käyttämään tai olemaan käyttämättä mitään päähinettä, mutta haluan tuoda esiin tämän: eteläkarjalaisista naimattoman luterilaisnaisen puvuista ei tee karjalaisempia se, että niiden kanssa käyttää päähuivia.

Huivin käyttämisen taustaa

Sireliuksen mukaan kaulassa kannettava huivi tuli länsimaiseen muotiin 1600-luvun puolivälissä, ja se yleistyi Suomessa 1700-luvulla, Karjalassa 1800-luvun puolivälin jälkeen (1915, 144–146). Pietarin ympäristön inkeriläiset saattoivat käyttää huivia jo 1700-luvulla, Jean-Baptiste Le Princen kivipainokuvassa v. 1768 maitotytöllä on avohameen alla huivi. Kannakselta varhaisimmat tiedot huivien käyttämisestä ovat 1800-luvun alkupuoliskolta:

  • 1800–1820-luku: Haliniuksen aikalaiskuvauksessa kirvulaiseen naisen pukuun ei kuulunut huivia, mutta miehet alkoivat näihin aikoihin käyttää värikkäitä puuvillakaulahuiveja. Valkjärveltä kaulahuivit tulivat ensin muotiin osana savakkopukua, jo 1820-luvulla (Lemmetty 1867).
  • 1840–1850-luku: Koivistolla ostettiin markkinoilta kirjavia puuvillahuiveja 1840-luvulla (Sirelius 1915, 141.) August Ahlqvistin kuvauksessa vuodelta 1854 äyrämöiset olivat jo alkaneet luopua hunnusta ja sen sijaan käyttää tavallista päähuivia.

Tätäkin ennen ovat vaimot saattaneet käyttää hunnun päällä nyytingeillä koristeltuja liinoja ainakin morsiusaikana.

1860-luvulla kaula- sekä päähuiveja näkyy jo runsaasti: viipurilaisilla pukunukeilla (K505, K506), viimeistään vuodelta 1862, on huivi kaulassaan sekä turbaaniksi käärittynä päässään, Magnus von Wrightin 1860-luvun piirroksissa huiveja esiintyy naisilla Jääsken kihlakunnassa ja Kurkijoella (mutta ei Kaukolassa ja Räisälässä).

Kansanpukuajan lopulla huivien käyttö näyttää olleen yleistä aika lailla kaikkialla. Päähuiveista on aineistoa kaikkialta, paitsi Käkisalmen kihlakunnan pitäjistä: Pyhäjärveltä löytyy yksi muistitieto pyhäisin leuan alta ja arkisin niskan takaa solmitusta huivista, mutta ajallisesti tieto sijoittuu minne tahansa 1850-luvulta 1930-lukuun asti (Arponen 1932). Röijypuvun kanssa päähuivia kyllä käytettiin kaikkialla, mutta on epäselvää ehtikö esimerkiksi Käkisalmella tulla huivi käyttöön pitäjäpukujen ollessa vielä voimissaan. Kaulahuivin käyttö oli sekin laajalle levinnyttä, paitsi jälleen Käkisalmen kihlakunnassa, josta ei minun arkistoissani löydy aiheeseen liittyen tiedon murustakaan.

Perinteisesti vaimo on peittänyt päänsä hunnulla, eikä lähteissä ei ilmene, että vaimot olisivat missään tilanteessa saattaneet kulkea peittämättömin päin. Huntujen koossa oli suurta vaihtelua siten, että pienimmät olivat kolikon kokoisia. Huivia saatettiin käyttää sekä pienien että suurien huntujen päällä. Osittain päähuivi korvasi hunnun, mutta paikoitellen huntua käytettiin yhdessä huivin kanssa, ja ainakin Koivistolla, Lavansaarella ja Seiskarissa huntua ja huivia yhdessä käytettiin pitkälle 1900-luvulle.

Perinteisesti naimattomat naiset ja tytöt ovat kulkeneet peittämättömin päin. Haliniuksen mukaan naimattomat naiset eivät koskaan peittäneet päätään, siis esimerkiksi säältä suojaamisen tarkoituksessa, vaikka vaimot käyttivätkin talvisin hunnun päällä päänästyykiä. Se että karjalaiset tytöt ja naimattomat naiset eivät käyttäneet päänsä suojana esimerkiksi huivia, oli August Ahlqvistille suuri harmitus:

[Äyrämöispuvussa] on monta vikaa, ja enimmiten se, että se rumentaa naiset, kuulkaapas se, kauniit äyrämöttäret! He esim. käyvät kesät talvet paljain päin, joka arvattavasti on suuri paha tukalle, joka ilman mitäkään varjoa päivän ja ilman vaikutusta vastaan muuttuu monenkarvaiseksi ja murenee onnettomasti, ja tämän jälkimäisen seikan tähden täytyykin tyttöjen pitää lyhyt tukka, siihen tapaan leikattuna kuin Savossa on miehillä, sillä eroituksella kuitenkin, että jakauksen kohdasta riippuu otsalla hiustupsu ikäskuin hevosilla (elköön kukaan pahastuko tästä vertauksesta, sillä sen sattuvampaa en löytänyt). (Ahlqvist 1854.)

Pian muoti kuitenkin muuttui niin, että myös karjalaiset tytöt ja naiset alkoivat siviilisäätyyn katsomatta peittää päänsä huivilla. Tyttöjen päälaitteet jäivät täten pois käytöstä 1800-luvun lopulla, Sakkolasta on muistitieto, että tytöt käyttivät päässä “nästyykkiä” jo 1860-luvulla (Vappu Tenkanen, Vahter 1924), Valkjärveltä mainitaan huivi tytön ainoana päähineenä 1860-luvun tienoilla (Varpu Koiranen, Vahter 1930).

Erilaisia huiveja

Silkkihuivit mainitaan kirjallisissa lähteissä, ja niitä on myös säilynyt paljon. Silkkihuiveja oli liikkeessä esimerkiksi ruotsalaisia K. A. Almgrenin huiveja, joita itse asiassa on edelleen käytössä huomattava määrä, niitä saattaa tulla vastaan esimerkiksi Torissa. Nykyisin uusia silkkihuiveja voi etsiä esimerkiksi suoraan baijerilaisista kansallispukukaupoista, täsmälleen samat trachtentuchit maksavat siellä puolet vähemmän kuin suomalaisessa kansallispukukaupassa.

Silkkihuiveista puhutaan kihlasilkkeinä, sillä sellainen usein kuului sulhasen lahjoihin morsiamelle. Esimerkiksi Riitta Häyhälle (s. 1857) Rautjärveltä oli hänen miehensä ostanut kaksi mustaa silkkihuivia (Vahter 1935, 23). Sortavalassa sulhanen antoi kihlalahjana silkkihuivin, suuren hopeasoljen ja kaksi sormusta (Schvindt 1883, 83).

Seuraavat silkkihuivit ovat Lahden museoiden Viipuri-kokoelmasta (paitsi yksi Etelä-Karjalan museon huivi). Löydät huivit Finna-haulla.

Etelä-Karjalan museo EKME8407

Kuten taulukosta 1 käy ilmi, silkkihuivit ovat yleensä suunnilleen neliön muotoisia, ja niiden sivun pituus vaihtelee noin 60–90 cm välillä. Pituuden keskiarvo on 79,0 cm ja leveyden 76,9 cm. Hapsujen pituudet vaihtelevat 1–18 cm, eikä kaikissa huiveissa ole hapsuja ollenkaan. Kasviaiheet ovat tyypillisin koristekuvio. Taulukossa 1 ovat mukana ne naisten silkkihuivit, joiden mitat ovat minulla tiedossa (ks. lista). Taulukosta on jätetty pois ne huivit, jotka ovat metatietojen perusteella olleet käytössä kaupungeissa tai muualla kuin Kannaksella. Suurimmassa osassa huiveja ei kuitenkaan ole ilmoitettu paikkatietoja.

Taulukko 1: Museokokoelmien silkkihuivien pituudet ja leveydet (n=19).

Museokokoelmissa on eniten silkkihuiveja, mutta kirjallisista lähteistä tiedetään, että myös puuvillahuiveja käytettiin. Lisäksi käytettiin ruudullisia villahuiveja, joita löytyy museokokoelmista ainakin kaksi:

Villasaali, Sortavala. Alkuperäiset mitat n. 150 cm kanttiinsa. K10481
Ruudullinen huivi todennäköisesti Koivistolta (numeron perusteella). Leveys 81 cm kanttinsa. REM 3217-43

U. T. Sirelius mainitsee Ruokolahdelta ja Rautjärveltä virkatut “sinipunervan, punaisen, vihreän ja keltaisen raitaiset korvahuivit“, joita 1850-luvulla käytettiin hunnun tai pintelin päällä (1915, 141). Huomioikaa, että Sirelius mainitsee tässä pintelin ja huivin käyttämisen yhdessä, mikä on ainut tietämäni tapaus. Kansallismuseon kokoelmista löytyy ainakin yksi tällainen virkattu kolmiohuivi (KA3730, ks. Schvindt 1893). Sireliuksen mukaan tällaisia villalangasta virkattuja kolmiohuiveja käytettiin suurimmassa osassa maata: Hämeessä ja Satakunnassa niitä kutsuttiin myssyiksi, Lavansaaressa lakeiksi, Lavansaaressa ne tulivat muotiin 1870-luvulla Suursaarelta ja Tytärsaarelta tuotujen morsianten mukana, ja Sireliuksen aikana muutamat vanhat naiset käyttivät niitä edelleen kirkossa. (1915, 141.) Sirelius tosiaan käyttää tässä yhteydessä nimityksiä lakki ja myssy, vaikka yleensä naisten kansanpuvuissa myssyllä viitataan tykkimyssyyn ja lakilla esimerkiksi tanuun.

Huivityylit alueittain

Sakkola, Rautu

Schvindtin mukaan Sakkolassa ja Raudussa vaimon pyhäpukuun kuului kaksi huivia: kaulahuivi ja päähuivi. “Kun naiset 1870-luvulla menivät talvella kirkkoon, oli heillä tavan mukaan kaulavaate kaulassa ja tämän sikot pistetty turkin vyön alle. Päässä heillä oli toinen kaulavaate, joka oli köytetty kiinni niskaan.” (Schvindt 1913, 6-7) Toisessa Keinäsen maalauksista kaulahuivin päät on työnnetty kussakan alle, tässä tosin päällysvaate on sarkaviitta eikä turkki.

Schvindt ei mainitse, käytettiinkö päähuivia hunnun päällä. Sakkolan pukunukelle huntu ja huivi on puettu päällekkäin, siten että huntu jää otsalle näkyviin.

Sakkolasta ja Raudusta on kuvattu huiveja S. A. Keinäsen maalauksissa vuodelta 1873 K10303:13 ja K10303:16 ja ennen vuotta 1883 valmistetun pukunuken KA383 päällä.

Jääsken kihlakunta

Jääsken kihlakunnan huntuja käsittelevässä artikkelissa kerroin, että kansanpukuajan lopulla, 1870–1880-luvulla, hunnun sijaan tai sen päällä voitiin käyttää huivia. Huivi saatettiin yhdistää muutoin perinteiseen pukuparteen (Falkman 1882, xv). Todennäköisesti huntua kuitenkin käytettiin melko pitkälle 1800-luvun loppua kohti, sillä niitä esiintyy piirroksissa runsaasti. Rautjärveltä saadun muistitiedon mukaan vielä 1870-luvulla kaikilla vaimoilla oli huntu, paitsi kertojalla itsellään joka jo käytti päähuivia (Riitta Häyhä, Vahter 1935, 23).

Schvindtin mukaan Joutsenossa talvisin kirkkoon mennessä hunnun päälle köytettiin valkea huivi, joka otettiin pois, kun astuttiin kirkon sisään. Tavan mukaan huivia ei pidetty arkena. (Schvindt 1913, 159.) Hunnun päälle puettuja huiveja näkyy Severin Falkmanin 1880-luvun piirroksissa. Nämä huivit ovat ruudullisia, eivät valkeita niin kuin Schvindtin kuvauksessa.

Joutseno. Hunnun päällä saatettiin talvella käyttää huivia. Falkman, I östra Finland, 1885

Kirkkopuvussa huivia käytettiin myös hartioilla. Joutsenossa ylisien päälle pantiin kirkkomatkalla silkkihuivi ja talvella villahuivi (Schvindt 1913, 157). Yksivärisiä ja ruudullisia huiveja näkyy runsaasti myös piirroksissa. Nämä huivit on puettu aina sarkaviitan tai liivin alle, paitsi Sjöstrandin piirroksessa vuodelta 1857. Magnus Von Wrightin maalauksessa (1860) Antreasta tytöllä on kaulassa ruudullinen tai raidallinen huivi, jonka päät ovat sarkaviitan alla. Falkmanin piirroksissa Joutsenosta näkyy kaulahuiveja sarkaviitan ja tankin alle puettuna. Huivin päät tulevat näkyviin tankin helman alta. Michel Seifertin 1860-luvulla ottamassa joutsenolaisen vaimon kuvassa huivi on samoin puettu sarkaviitan alle.

Tytön kansanpuku Antreasta. KK988:17 Magnus von Wright 1860–1861
Joutseno. Severin Falkman. Saman aiheen toisessa versiossa KK1011:26a kaulahuivi on sininen.
Joutseno. Severin Falkman. KK1011:31. Ks. myös HK19580401:1578.
Joutseno. Ripillä käynyt tyttö. KK983:9 Magnus von Wright 1860.
Joutsenolainen vaimo. Huivi puettuna sarkaviitan alle. M. Seifert 1860-luku KK23.1
Huivi puettuna viitan päälle, vaimon päässä on Joutsenon tyylinen huntu. Imatra 1857. C. E. Sjöstrandin piirros, Ateneum.

Äyräpään kihlakunta

Äyräpään kihlakunnassa sekä savakot että äyrämöiset omaksuivat pää- ja kaulahuivien käytön.

Salenius kertoo Valkjärveltä, että nuorempien [äyrämöis]naisten päähuivit olivat kirkkaamman värisiä: punaisia, keltakukkaisia ja ylipäänsä loistavanvärisiä, vanhempien naisten huivit valkeita ja tummankarvaisia. Myös herännäiskristityt (“lukijat”) käyttivät yksinomaan mustia ja valkeita huiveja. (Salenius 1865.) Hetti Koisti Muolaasta (s. n. 1847) muistaa, että hunnun päälle pantiin ulos mennessä kaulavaate, juhlatiloissa silkkinen, tavallisesti punapohjainen. Suruaikana käytettiin mustaa huivia. (Vahter 1930, 7.) Talvisaikana päähän pantiin niin monta huivia kuin suinkin löytyi. Ne oli sovitettava niin “että ne kaikki näkyvät otsalla, sillä huivien paljous osottaa naisen varakkuutta”. (Salenius 1865.) Kivennavalla pidettiin kostulin päällä kaulavaatetta, jota sanottiin valkiaksi (Sirelius 1915, 113.)

Vanhoissa käsikirjoituksissa mainitaan itsetehdyt kaulahuivit Valkjärveltä. Kuvauksien mukaan nne olivat valkoisia neliön muotoisia, ja niiden reunoissa sekä kangaskappaleiden välissä oli omatekoista nyytinkiä. (Lemmetty 1867; Salenius 1870, 36). Lemmetyn käsikirjoituksen yhteydessä on tästä kaulavaatteesta oheinen kuva. Muoto ja nyytinkien asettelu muistuttaa vaimon hunnun päällä käytettyä pääpyyhettä, ja uskonkin että tässä ei ole kyse kaulahuivista niin kuin se myöhemmin on ymmärretty vaan vanhanaikaisesta pääpyyhkeestä, jota käytettiin muuallakin Kannaksella.

Lemmetty 1867
Peatta Pyykkö Muolaan Pällilästä kirkkopuvussaan vuonna 1930. Punaverkainen hame, röijy, 1900-luvun alun tyylinen kirjottu esiliina sekä päässä huivi. Kuva: Tyyni Vahter KK1585:68.

Savakot käyttivät lakin päällä tavallista huivia (Sirelius 1915, 54). Kivennavalla savakot käyttivät viitan päällä kaulavaatetta, joka kiinnitettiin neuloilla vyötäisien kohdalle. “Kaulavaatteet olivat yleiseen suuret, silkkiset tai kissejäiset [?]”. (Schvindt 1913, 103.)

Savakkonainen Kivennavalta. Harteilla huivi. S. A. Keinäsen maalaus K10303:15

Rannan kihlakunta

Koivistolta ja Kuolemajärveltä on useita valokuvia, joissa äyrämöiseen vaimon pukuun kuuluu huivi. Ensimmäisen kerran kaulahuivi näkyy S. A. Keinäsen maalauksessa Kuolemajärveltä v. 1874. Valokuvien perusteella äyrämöispuvuissa huivia käytettiin kaulassa muiden vaatteiden päällä, edessä solmulle sidottuna. Samanaikaisesti voitiin pitää huivia myös päässä hunnun päällä. Valokuvissa huivi on puettu hunnun päälle siten, että huivi peittää hunnun kokonaan tai melkein kokonaan. Koivistolta ja Kuolemajärveltä on säilynyt niin paljon valokuvia kansanpuvuista, että on todennäköistä että niitä vielä 1900-luvullakin käytettiin ahkerasti – siitäkin huolimatta, että Schvindtin ja Sireliuksen ottamissa kansantieteellisissä kuvissa malleja on saatettu kehottaa pukemaan päälle vanhat tai jopa tarkoitusta varten tuodut vaatteet. Ryhmäkuva Koiviston Patalasta on merkittävä, sillä hyvin todennäköisesti kuvaa ei ole mitenkään lavastettu: eturivissä istuvat kansanpukuiset vaimot ovat pukeutuneet tavallisiin juhlapukuihinsa. Katso myös nämä perhealbumin valokuvat.

Todennäköisesti myös savakot omaksuivat kaulahuivin käyttämisen, samaan tyyliin kuin Viipurissa ja Äyräpään kihlakunnassa. Mikhail Klodtin maalauksessa v. 1872 savakkonaisilla on kaulahuivit. Koivistolta kerrotaan, että helttuhatun päälle tuli aina huivi, kun lähdettiin ulos (Hoppu 1950, 7).

Koivistolainen vaimo, hartiahuivi. KK205:1 Schvindt, Theodor. Grönlund, J.,1893. Hunnun päällä näyttäisi olevan punainen verkakaitale, ei huivia.
KK1021:12 U. T. Sirelius 1910, ”vanhapiika Koiviston Humaljoen kylästä”. Myös KK1021:11.
Vasemmanpuoleisella vaimolla huivi päässä sekä kaulalla. Päähuivi peittää hunnun kokonaan. Hanna Vartiainen äitinsä kanssa, 1923 Kipinola, Kuolemajärvi. Kuva Tyyni Vahter, MVKK. Kaukonen, Toini-Inkeri. Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. WSOY, 1985.
Kuolemajärveläisen vaimon asu, huivi päässä ja kaulassa. Huivi peittää hunnun kokonaan. HK19451228:23.7 Valokuvaamo Pirtti 1920–1930-luku.
Vanha vaimo Rannan kihlakunnasta.  Matti Poutvaara. Sihvo, Pirkko. “Karjalaiset Kansanpuvut Ja Tekstiilit.” Karjala. 1, Portti Itään Ja Länteen, 1981, pp. 151–173. Sihvo puhuu kuvatekstissä Äyräpäästä ja äyrämöisasusta, mutta tämä on Rannan kihlakunnan pukuja. Kuva ei löydy Finnasta Matti Poutvaaran kuvien joukosta. Kuva näyttää siltä, että se olisi voitu ottaa 1900-luvun alussa, mutta Poutvaara aloitti kuvaajan uransa vasta myöhemmin.
Huivi hunnun päällä. Finnan mukaan kuva on seiskarista, mutta kostuli, hame, esiliina ja paita ovat Rannan kihlakunnan, ei Seiskarin tyyliä. Kaarlon valokuvaamo 1912 – 1939 YLEV44A:1
Eturisvissä vasemmalla kaksi perinteiseen kansanpukuun pukeutunutta vaimoa, huivit kaulassa. Toisella vaimoista näyttää olevan huivi myös päässä hunnun peitteenä. Koivisto, Patalan äitejä koulun portailla 1920-luvun lopulla. Inkeri Talon kokoelma. Rossi, Leena. Koiviston arkielämää 1880-luvulta 1930-luvulle. Koivisto-säätiö, 2003.
Kuolemajärvi, musta kaulahuivi kaulassa. S. A. Keinänen 1874 K10303:17
Koiviston kirkko. Savakkonaisilla on hartiahuivit, äyrämöispuvuissa ei ole huiveja. Maalauksessa on monta pukujen yksityiskohtaa oikein, mutta se ei ole luotettava kansatieteellinen lähde: yhdellä naisista on Äyräpään tyylinen kirjava esiliina. Yksityiskohta Mikhail Klodtin maalauksesta 1872.

Suomenlahden ulkosaaret

Suomenlahden ulkosaarista ainakin Lavansaaressa ja Seiskarissa vanhat vaimot käyttivät huntua sotiin asti, ja niitä on tallentunut runsaasti myös valokuviin. Valokuvien perusteella huntua käytettiin yleensä päähuivin kanssa, siten että valkoinen huntu näkyi huivin alta. Ryhmäkuvassa äitienpäiväjuhlasta Seiskarissa vuonna 1925 on eturivin vanhoilla vaimoilla huntu ja huivi, nuoret vaimot ovat paljain päin. Huntupäisiä vanhoja vaimoja esiintyy esimerkiksi myös kuvissa YLEV14372 ja YLEV5544. Seiskarissa vuonna 1912 otetussa kuvassa vaimoilla on huntu ja huivi päässään myös työssä.

Äitienpäivä Seiskarissa 1925, osa kuvasta. Kymenlaakson museo YLEV18327
Seiskari vuonna 1912. Naisilla huivin alla valkoinen huntu. Kirjassa Lehtinen, Ildikó, ja Pirkko Sihvo. Rahwaan Puku. Museovirasto, 2005. Kuva: H. Korppa KA2835:8

Lavansaaressa ja Seiskarissa oli tapana käyttää kahta huivia samaan aikaan siten, että toinen huivi on päässä hunnun päällä ja toinen hartioilla (Sirelius 1910). Sirelius mainitsee myös, että kostulin päällä pidettiin kaulavaatetta (Sirelius 1915, 113). Helena Talsilla on kuvassa alla puettuna huntu ja kaksi huivia.

Emäntä Helena Talsi, U. T. Sireliuksen ottama kuva vuonna 1910. Talsilla on valkoinen huntu ja sen päällä huivi päässä ja toinen, kukkakuvioinen huivi vielä kaulalla. KK1021:1

Viipurin seutu

Viipurin seudulla kansanpukuun omaksuttiin läntisiä vaikutteita jo varhain. Schvindtin mukaan kaulahuivia pidettiin sekä röijyn että liivin päällä. “Röijyn päällä pidettiin usein kotikutoista shaalia, joka tavan mukaan oli kaksipietiminen, kokovillainen, mustapohjainen ja valkeilla, ruohopäisillä tai muunvärisillä ristiviiruilla kuvitettu. Enimmäkseen shaalit kuitenkin ostettiin. — Liivien päällä pidettiin kaulavaatetta, joka oli kahdella tai kolmella neulalla edestä kiinni; neuloista oli aina joku koreanuppinen.” (Schvindt 1913, 135)

En ole savakkopukujen asiantuntija mutta olen saanut käsityksen, että kuvissa esiintyvät rinnalle ristiin laitetut huivit, siis solmimattomat huivit, olisi kiinnitetty paikoilleen Schvindtin mainitsemilla neuloilla.

Pukunukke, Viipuri. Ennen vuotta 1862. K506. Myös tytön pukunukella K505 on huivi kaulassa.

Pukunukella yllä on päässään kirjavasta huivista tehty turbaani. Schvindt kertoo, että ennen valmiiksi ommeltujen helttuhattujen yleistymistä 1860-luvulla, “1850-luvulla tehtiin naisten hattu vielä kaulavaatteesta siten, että tämä ensin käännettiin kaksin kerroin kolmion muotoiseksi, asetettiin päähän niin, että kolmion pisin sivu tuli hiusrajaan edestä ja päällekkäin olevat kasat riippumaan pään taakse. Näistä kasoista käännettiin alla oleva sisään eli ylös takaravoille. Hiusrajalla oleva kaulavaatteen reuna käännettiin nyt kaksin kerroin, jotta hiukset tulivat edessä näkyviin noin tuuman leveältä. Sitten käännettiin sivuilla olleet kasat ristiin takaraivon alle ja siirrettiin vastaavilta puolilta päälaelle, johon kumpainenkin kasa kiinnitettiin neulalla. Sitten käännettiin vielä takana riippuva kasa yli vastamainitun risteyksen ja takaraivon kohdalta sisään.” (Schvindt 1913, 136–137.)

Keski-Karjala

Magnus von Wrightin maalauksessa Kurkijoelta v. 1860 naisilla on huivit kaulassaan. Schvindtin (1913, 53–54) mukaan “[Liivin] tai viitan alle pantiin yksi tai kaksi huivia, kesällä tavallisesti valkea yksin tai alimmaisena. Vanhoilla oli tavan mukaan vain yksi huivi, nuorilla ja etupäässä tytöillä oli kahdet, silkkinen päälle päin.” Jälleen Schvindtin mukaan (1883, 81), Sortavalasta on säilynyt valkoinen huivi, jollaista pidettiin kaulassa eli hartioilla turkin päällä ja silkkihuivi, jota pidettiin pyhäpäivinä liivin päällä.

Vaimot pitivät lakin päällä talvella silkkihuivia (Schvindt 1913, 54–55). Von Wrightin piirroksessa (KK988:9) vaimon mustan myssyn päälle on myös puettu huivi.

Von Wrightin piirrokseen (KK983:17) Jaakkimasta on kirjoitettu, että tytöt käyttivät huivia kaulassa liivin tai röijyn päällä ja päässä siten, että alla oleva valkoinen huivi näkyi hieman päällimmäisenä pidetyn kirjavan huivin alta. Piirroksessa tytöllä ei ole huivia päässä.

Kurkijoki. Yksityiskohta Magnus von Wrightin maalauksesta KK988:15
Kurkijoki. Yksityiskohta Magnus von Wrightin maalauksesta. Istuvalla naisella päässään lakki. KK988:15
Kurkijoki “arkipuku”. Magnus von Wright KK988:6
Kurkijoki, naimisissa oleva nainen, päässä huivin alla “myssy”. Magnus von Wright 1860 KK988:9
Jaakkima, naimisissa oleva nainen vanhanaikaisessa puvussa, “lakki” päässä. Magnus von Wright 1860 KK983:18
Jaakkima, vasemmalla tyttö ja oikealla naimisissa oleva nainen “myssy” päässä. Magnus von Wright KK983:17

Lisää tietoa?

Olen hyödyntänyt tässä katsauksessa kaikkia saatavilla olleita lähteitä. Uusia käsikirjoituksia ja aikalaispiirroksia tuppaa aina putkahtelemaan jostain, joten ehkä lisää tietoa huivien käyttämisestä on vielä tulossa. Merkittävä tähän mennessä hyödyntämätön lähde ovat peru- ja tuomiokirjat. Ritva Somerma löysi gradussaan (1998) tutkimistaan 677 perukirjasta 384 kaulahuivia. Perukirjojen tutkiminen on hidasta ja ikävää, mutta erityisesti Käkisalmen kihlakunnan tilannetta ne saattaisivat suuresti valaista.

Lähteet

Taulukossa 1 tiedot seuraavista huiveista, kaikki Finnassa: EKME2946, EKME3017, EKME3990, EKME8407, LHMVHMAE10477.1455, LHMVHMAE10478.1456 , LHMVHMAE10581.1469a, LHMVHMAE10582.1470, LHMVHMAE10583.1471, LHMVHMAE10584.1472, LHMVHMAE10586.1474, LHMVHMAE10594.1477, LHMVHMAE10595.1478, LHMVHMAE10668.1482, LHMVHMAE8580.1236b, LHMVHMAE8585.1240, LHMVHMAE8588.1243a, LHMVHMAE8588.1243b, LHMVHMAE8588.1243c, KA3730, KA4375.

Ahlqvist, August. Muistelmia matkoilta Venäjältä vuosina 1854–1858. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1859.
Arponen, Aino. ”Vaatetuksesta Pyhäjärvellä ja Sakkolassa.” SKS käsikirjoitus E100, 94 sivua, 1932.
Falkman, Severin. I Östra Finland. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1882. Linkki
Halinius, Andreas. Klädedrägten i Kirvus i 1800-talets början. Päiväämätön. Linkki.
Hoppu, Kaarle Väinö. ”Koiviston naisten hatut.” Käsikirjoitus, Museovirasto. Kokoelmassa “Hajatietoja kansanpuvuista tai niiden osista eri puolelta Suomea”, 1950.
Lemmetty, Johan. ”Muutamia lauseita ja muistelmia Itä-Suomen [etenkin Valkjärven] yhteisen kansan elämän waiheista, waatteinparsista ja niiten muutoksista ja muista käytännöistä.” SKS käsikirjoitus E71, 1867. Linkki
Salenius, J. M. ”Valkjärveläisten vaateparresta.” Suomen museo, 1905 [1865], 52–56.
Salenius, J. M. Walkjärwen pitäjän kertomus. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1870. Linkki.
Schvindt, Theodor. Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista I. 1883.
Schvindt, Theodor. Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista. Lisävihko 1. 1893.
Schvindt, T. Kansanpukuja Suomessa 1800-luvulla: Karjala. 1913. Linkki
Sirelius, U.T. “Vanhanaikainen naispuku Lavan saarella ja Seiskarissa”. Suomen museo, 1910.
Sirelius, U. T. Suomen kansanpukujen historia. Suomalais-ugrilainen seura, 1915. Linkki
Somerma, Ritva. Karjalan Kannaksen kansan vaatetus – länsieurooppalaisen muodin jäänne: kuva- ja asiakirja-analyysi. Jyväskylän yliopisto, 1998.
Vahter, Tyyni. ”Eräiden Karjalan pitäjien käsityöstä ja puvuista 1923–1924.” Museovirasto, käsikirjoitus, 1924.
Vahter, Tyyni. ”Metsäpirtin, Muolaan, Raudun ja Valkjärven naisten käsitöistä”. Museovirasto, käsikirjoitus, 1930.
Vahter, Tyyni. ”Rautjärven naisten käsitöistä ym. pitäjiä.” Museovirasto, käsikirjoitus, 1935.

Standard
Käsityöt

Ylioppilasosakuntien kansatieteelliset kokoelmat 1902: Etelä-Karjala

Mitä kaikkea Kansallismuseosta löytyy? Kansallismuseon pääkirjoja ei löydy netistä, joten valtaisan kokoelman läpikäyminen on vaikeaa. Joitain listoja esineistöstä on julkaistu aiemmin kirjamuodossa: ylioppilasosakuntien kansatieteellisen museon esineet on julkaistu kirjasarjana. Listaus kattaa vuoteen 1902 mennessä kokoelmiin hankitut esineet, ja mukana on vaate-esineiden lisäksi työ- ja huonekaluja. Osakuntien keräämät esineet muodostavat suuren osan nykyisen Kansallismuseon kansatieteellisestä esineistöstä. Kansallismuseon numeroinnissa vaate-esineet tunnistaa “KA”-tunnisteesta.

Tässä artikkelissa on listattu osakuntien esineluettelosta löytyvät pukuesineet, joiden paikkatieto on eteläisessä Karjalassa. Julkaisen myöhemmin listan Keski-Karjalan ja Pohjois-Karjalan esineistä.

Voit selata esineitä tässä tai ladata listan excel-tiedostona. Olen laatinut listan osakuntien listauksen perusteella. Kuvaukset ovat peräisin Finnasta, osakuntien luettelosta tai jostain muusta lähteestä. Olen joskus lyhentänyt kuvaustekstejä, kaikkea ei välttämättä ole toistettu sanasta sanaan. Pyydän teitä siis huomioimaan, että tämän artikkelin luettelo ei ole kopio ylioppilasosakuntien luettelosta. Yhteensä karjalaisia esineitä on osakuntien listalla melkein 3000, joten olisi ollut kohtuuton homma toistaa kaikki sanastasta sanaan. Tässä julkaisemani luettelo on siis bootleg-versio, jonka laadin omaan käyttööni. Siinäkin oli jo aikamoinen homma, ja siksi haluan saattaa sen kaikkien kiinnostuneiden käytettäväksi, jos se suinkin vähentäisi turhaa työtä. Lupaan että jossain vaiheessa julkaisen myös alkuperäiset luettelot skannattuina (jos haluat tehdä sanatarkkoja sitaatteja, kannattaa ehdottomasti konsultoida suoraan alkuperäistä luettteloa), mutta kuvatiedostot vaativat vähän muokkausta.

Listassa näkyy lähdetietona se luettelosarjan osa, jossa esine on mainittu, tai jos esineestä on kuva jossakin, niin sitten tämä lähde. Kaikki listatut esineet kuitenkin löytyvät Schvindtin ja Sireliuksen luetteloista.

Lataa luettelo excel-tiedostona:

Ylioppilasosakuntien kansatieteellinen kokoelma 1902 astiLataa

Sisällysluettelo

Jääsken kihlakunta

Käkisalmen kihlakunta

Rannan kihlakunta

Viipurin seutu

Sakkola ja Rautu

Äyräpään kihlakunta

Lähdeluettelo

Kangas, Taina. Jotain Vanhaa, Jotain Uutta: Kansanomaisista Puvuista Kaavasarjoiksi. Hämeenlinna: Hämeen ammattikorkeakoulu, 2005.
Kaukonen, Toini-Inkeri. Suomen kansanomaiset nauhat. SKS, 1965.
Kaukonen, Toini-Inkeri. Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. WSOY, 1985.
Kylmälä, Suvi. Muolaan kansanpuvun kirjontojen merkitys: olemusanalyysi äyrämöispuvun kirjotuista vaatekappaleista. Helsingin yliopisto, 2008.
Lehtinen, Ildikó, ja Pirkko Sihvo. Rahwaan Puku: Näkökulmia Suomen Kansallismuseon Kansanpukukokoelmiin. Museovirasto, 2005.
Linnove, Aino. Suomalaisen pitsinnypläyksen vaiheita 1500-luvulta 1850-luvulle. WSOY, 1947.
Murto, Soja. Sukkalla ja neulalla -blogi. https://sukkulallajaneulalla.blogspot.com/
Nissinen, Aino ja Vahter, Tyyni (toim.). Vanhoja kauniita käsitöitä. WSOY, 1931.
Schvindt, Theodor. Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista I. 1883.
Schvindt, Theodor. Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista II. 1885.
Schvindt, Theodor. Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista. Lisävihko I. 1893.
Sirelius, U. T. Suomen kansanpukujen historia. Suomalais-ugrilainen seura, 1915. Linkki
Sirelius, U.T.. Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien (nykyään valtiolle kuuluvista) kansatieteellisistä kokoelmista. Lisävihko II. , 1902.
Stenberg, Leena & Petri Vuori. Joutsenon naisen kansallispuku. 2009, Tulentallojain tarinoita XVI.

Jääsken kihlakunta

KA1390 Huntu, vaimon päähine, on iso valkea liina, joka “poimittiin” päähän sykeröjen päälle. Schvindt 1883
KA1391 Huntu.  Schvindt 1883
KA1392 Huntu.  Schvindt 1883
KA1393 Huntu.  Schvindt 1883
KA1394 Sykeröjä sanotaan myös tekosykeröiksi, koska eivät ole vanhaan tapaan hiuksiin kiinnitetyt. Nämä ovat yleiseen suuremmat kuin Räisälän sykeröt. Schvindt 1883
KA1395 Sykerö. Schvindt 1883
KA1396 Sykerö. Schvindt 1883
KA1397 Sykerö. Schvindt 1883
KA1398 Otsanauha yhdistää sykeröjen päitä. Schvindt 1883
KA1399 Tikutteet riippuvat palmikkojen rinnalla selässä. Schvindt 1883
KA1400 Palmikot. Nrot KA1897-1400 ovat asetetut yhteen. Schvindt 1883
KA1401 Palmikot. Yhdessä olevat palmikot ja tikutteet kutsutaan yhteisellä nimellä palmikoiksi. Palmikkonauha on Jääskessä yleiseen punainen japaljon leveämpi kuin esim. Räisälän palmikko; tertutkin ovat enimmäkseen punaisia tai punakirjavia. Schvindt 1883
KA1402 palmikkoja, Sukkulalla ja neulalla -blogi.
KA1403 Palmikot. Schvindt 1883
KA1404 Pääpyyhe, jota morsian käytti vanhasta kodistaan sulhasen taloon vietäessä, on sinipohjaisella nyytingillä koristeltu. Katso KA780 ja KA1318. Schvindt 1883
KA1405 Pinteli, tytön päähine, on tuuman leveinen, pitkä, musta silkkinauha, joka asetettiin hajalleen olevien hiuksien päälle niin, että keskikohta ympäröi pään ja päät riippuivat pitkin selkää. Ruokolahdella ennen vanhaan käyttivät tytöt, jotka eivät olleet rippikoulua käyneet, pääverhona puolen korttelin leveistä (punaista) verkapalasta. joka neljässä kohden kiinnitettiin hiuksiin ja jota sanottiin veraksi. – Ensi kerta ripille mennessä pantiin sykerö päähän; se oli ainakin paikoittain seitsemällä erivärisellä silkkinauhalla koristettu. Tätä ei ole kumminkaan kauan käytetty. Schvindt 1883
KA1406 Viitta valkeasta sarasta. Kaulukseksi on ommeltu musta nauha ja sepalukset ovat vähäisen punaisella tai myös muunvärisillä langoilla kirjatut. – Jääsken naisviitoissa ei ole nahkaa ollenkaan, aivan kuin Pyhäjärven veroitetussa viitassa. Schvindt 1883
KA1407 Viitta valkeasta sarasta. Schvindt 1883
KA1408 Viitta, harmaa, Rautjärveltä. Kaulukseksi on ommeltu punainen verkakaistale, sepaluksista on toinen leveämmin kirjattu kuin toinen ja vyötäisillä edessä on hakasien alla punaisia verkatilkkuka. Ennen oli naisilla päällysvaatteena hurstut, joka oli neliskulmainen, pitkin päin raitainen ja punahelmalla varustettu vaatekappale. Vertaa KA397. Schvindt 1883
KA1409 Liinaviittoja käyttivät naiset pyhinä ja pidoissa; ne ovat aivan lyhvet, valkeat; solkirakset rinnassa, kuin kostuleissa. Schvindt 1883
KA1410 Liinaviitta, naisen. Schvindt 1883
KA1411 Kostuli, samanlaisia kuin edelliset, kaulus vain on tavallisesti punaviiruinen. Katso KA194, 305, 581, 1114. Schvindt 1883
KA1412 Kostuli. Schvindt 1883
KA1413 Kostuli. Schvindt 1883
KA1414 Kostuli. Schvindt 1883
KA1417 Tankki, naisen, valmistettu ohuehkosta tummansinisestä villakankaasta, joka vanutettu. Liivissä ei ole leikkauksia eikä muotolaskoksia, vain olka- ja sivusaumat. Helma runsaasti kellotettu. Hakaskiinnitys. Finna. 
KA1421 Hame, musta tai tummansininen. Schvindt 1883
KA1422 Hame, musta tai tummansininen. Schvindt 1883
KA1424 Esliina, nyytinkiniekka. Jääsken nyytingit ovat tummansinisiä pohjaltaan, jolle erivärisiä polviviivoja on näpylöity. Vanhaan aikaan pitivät vain ripille päässeet naiset esiliinoja. 
KA1425 Esliina, nyytinkiniekka.   Schvindt 1883 KA1426 Esliina, nyytinkiniekka.   Schvindt 1883
KA1427 Esliina, valkeapohjainen ja punaraitainen. Päättyy repsuihin eli röppyihin. Schvindt 1883
KA1429 Esliina, valkeapohjainen ja punaraitainen. Päättyy repsuihin eli röppyihin. Schvindt 1883
KA1430 Esliina, valkeapohjainen ja punaraitainen. Päättyy repsuihin eli röppyihin. Schvindt 1883
KA1438 Tasku, viisiosainen eli kerroksinen. Schvindt 1883
KA1440 Paita, naisen, kaulus valkea. Schvindt 1883
KA1441 Paita, naisen, kaulus valkea. Schvindt 1883
KA1442 Paita, kaulus punaviiruinen. Schvindt 1883
KA1444 Kalsut, liinaiset, neulotut. Schvindt 1883
KA1447 Ruohikengät ovat puolruojusien ja paulakenkien kaltaiset. (Katso 434 ja 619). Schvindt 1883
KA1448 Karvahattu. Katso KA622-624. Schvindt 1883
KA1449 Karvahattu. Katso KA622-624. Schvindt 1883
KA1450 Huopahattu. Käytettiin kirkkohattuna. Katso KA830. Schvindt 1883
KA1451 Huopahattu. Käytettiin kirkkohattuna. Katso KA830. Schvindt 1883
KA1452 Pitkä viitta, miehen, on valkeasta sarasta, kolmella napilla ja vyöllä kiinni pidettävä.  Schvindt 1883
KA1453 Lyhyt viitta, myös valkeasta sarasta. Schvindt 1883 KA1454 Kostuli, miehen, on pitkä ja käytettiin kesällä, kuten liinaiset päällystakit ainakin. Schvindt 1883
KA1455 Nuttu on lyhyt, tummansininen miehen takki. Schvindt 1883
KA1457 Tankki, miehen, valkeasta sarasta. Schvindt 1883
KA1458 Housut valkeasta sarasta koristettiin polvien alta sirkkasäärsiteillä ja lahkeet pistettiin upokkaiden varsiin. Schvindt 1883
KA1459 Sirkkasäärsiteet eli sirkkasiteet, säärsiteet, ovat nahkapauloja, joihin on tiheään asetettu sirkkoja eli pieniä latakkoja vaskirenkaita. Näitä pidettiin housujen päällä polvien alla, niin että sirkat olivat etupuolella ja paulan irtonainen pää, joka oli vaskella varustettu sekin, heilui alapuolella liki maata. Schvindt 1883
KA1460 Upokkaat tehtiin kahdesta valkeasta nahkapalasesta, joiden sauma kulki jalan ympäri noin kaksi tuumaa pohjasta. Varsinahka oli leveä ja takaa halki; tämä käärittiin housunlahkeiden ympäri ja köytettiin nahkapauloilla kiinni. Finna
KA1461 Jääkengät köytettiin nuottamiehen saappaiden alle, ett’eivät liukuisi vetäessä. Niissä oli kolmehaarainen ja hokkinen rautua, hokat tietysti ulospäin. Schvindt 1883
KA1468 Pokramo. Finna
KA1469 Pokramo. Sirelius 1915
KA1470 Pokramo Schvindt 1883
KA1471 Tikute. Katso KA301. Schvindt 1883
KA1472 Vyö. Schvindt 1883
KA1473 Vyö. Schvindt 1883
KA1474 Vyö. Schvindt 1883
KA1477 Säämyskävyö, pitkä ja leveä; sillä vyöttäytyivät miehet talvella ja oli siinä samallainen vaskinen solkivarustus kuin seuraavassa. Schvindt 1883
KA1479 Esliinanyytinki. Sininen, punaisilla polviviivoilla koristettu. Schvindt 1883
KA1480 Esliinanyytinki. Sininen, punaisilla polviviivoilla koristettu. Schvindt 1883
KA1481 Esliinanyytinki, sininen, punaisilla polviviivoilla koristettu. 
KA1482 Esliinanyytinki. Sininen, punaisilla polviviivoilla koristettu. Schvindt 1883
KA1485 Pyyhinliina Joutsenosta on neliönmuotoinen kuin iso nästyykki, reunustettu nyytingillä ja korsitettu samallaisella reikäompeluksella kuin esiliinat. Schvindt 1883
KA1486 Hantuukin pää, Kirvun mustalaisien tekemä. Schvindt 1883
KA1488 Hopeasolki, paidan, suuri. Schvindt 1883
KA1489 Hopeasolki, paidan, suuri. Schvindt 1883
KA1490 Kostulinsolki, tekohopiainen. Schvindt 1883
KA1491 Helmet, lasiset, moniväriset. Näitä pitivät etenkin tytöt kaulassaan. Schvindt 1883
KA1494 Veitsen kannatin on lyhyt, vaskinen ketju, joka riippui soljestaan vyössä. Schvindt 1883
KA3716 Huntu panoksessa sykeröjen KA3720 päällä. Vaate on vielä valkaisematta. Schvindt 1893
KA3719 Sykeröt palmikkoineen. Katso KA3715. Soja Murto
KA3720 Sykeröt palmikkoineen ja tikutteineen. Katso KA3716. Schvindt 1893
KA3727 Silkki. Schvindt 1893
KA3856 Nauha. Schvindt 1893
KA3857 Nauha. Schvindt 1893
KA3858 Nauha. Schvindt 1893
KA3859 Nauha. Schvindt 1893
KA3860 Nauha. Schvindt 1893
KA3861 Nauha. Schvindt 1893

Antrea

KA1492 Vöylliskokka, rautainen, leveä. Antreasta Räisälän rajalta. Katso KA509 ja vertaa KA736-750. Schvindt 1883
KA1493 Vöylliskokka, rautainen, leveä. Antreasta Räisälän rajalta. Katso KA509 ja vertaa KA736-750. Schvindt 1883
KA3750 Naisen paita, kokonaan paksusta neliniitisestä vaatteesta tehty; kaulus on punaisella ja sinisellä puumulilangalla kirjattu. Sirelius 1915
KA3773 Esliina, kuonnainen, puna- ja siniraitainen; päätteenä valkeat puumulilankaiset pitsit ja ripsut. Schvindt 1893
KA3774 Esliina, kuonnainen, puna- ja vihreäraitainen, kelta- ja valkoviiruinen; päätteenä valkeat puumulilankaiset pitsit ja ripsut. Schvindt 1893
KA3775 Irtotasku, tehty puna-valko ja sini-vihreistä verka- ja sarkatilkuista. Tilkkujen joukossa on mataralla värjättyjä tilkkuja. Finna
KA3793 Sulhashousut siniset, pellavaa. Finna
KA3830 Lappavyö, nahkainen, vain kolme lappaa ja solki. Lapat ja solki savolaista muotoa. (Vrt KA1759 Antrea). Finnassa Jääski, Schvindtillä Antrea. Finna
KA3833 Vironvyö, leveä, rautaisella vyösoljella varustettu. Schvindt 1893
KA3850 Nauha. Schvindt 1893
KA3851 Nauha. Schvindt 1893
KA3852 Nauha. Schvindt 1893
KA3853 Nauha. Schvindt 1893
KA3854 Nauha. Schvindt 1893
KA3919 Vöylliset, joissa riippu veitsen tuppi. Schvindt 1893

Joutseno

KA1432 Esliinan pää. Schvindt 1883
KA1433 Esliinan pää. Schvindt 1883
KA1434 Esliinan välivaate. 
KA1435 Esliinan välivaate. Schvindt 1883
KA1436 Esliinan välivaate. Schvindt 1883
KA1437 Esliinan välivaate. Sihvo & Lehtinen 2005
KA1456 Miehen takki Joutsenosta on valkeasta sarasta, suurilla mustareunaisilla nappireiillä varustettu, Näitä on taskun katteessakin. Sirelius 1915
KA1462 Kannu Joutsenosta. Tätä käyttivät nuoret miehet kirkkomatkalla, kun oli ylpeästi ratsastettava, yhdessä jalassa vain. Schvindt 1883
KA1463 Tuohitohveli, lapsen, Joutsenosta. Schvindt 1883
KA1464 Valkoisesta villalangasta neulotut pitkävartiset sormikkaat. Sormien päissä lyhyet nyörit, joissa on ollut kiinni tupsut. Varsissa nurjina silmukoina neulottuja koristeraitoja sekä hapsuja viidessä rivissä. Ranteessa, hapsujen yläpuolella, on joustinneuletta (2 oikein, 2 nurin). Muuten kämmenosa ja sormet ovat sileää neuletta. Finna
KA1483 Schvindt 1883: Mustalla valkeapolvisella nyytingillä reunustettu. Stenberg 2009 
KA1487 Vaippa on musta-, harmaa- ja valkearuutuinen paksu villavaate, jota käytetään peitteenä sängyssä. Schvindt 1883
KA1780 Kantakenkä. Sirelius 1915
KA3947 Huntu, poimuttu ja kuosilleen pantu. Finna
KA3948 Hurstuus, jota naiset käyttivät pään katteena. Schvindt 1893
KA3949 Palttinahousut, naisen köyttönauhoilla varustetut. Schvindt 1893
KA3950 Esliina, neljästä nyhentäis- eli reikäompelu-välivaatteesta kokoonpantu, viheriäiksi painettu; nyytinkiä on vain päissä. Vert. KA1431. Schvindt 1893
KA3951 Esliinanyytinki. Schvindt 1893
KA3952 Esliinanyytinki: valkea nyhentäis-välivaate ja siihen liitetty valkea päätenyytinki. Schvindt 1893
KA3953 Esliinanyytinki, tummansininen, valkealla kuvitettu. Schvindt 1893
KA3954 Tasku, pieni, leveäsuinen. Schvindt 1893
KA3955 Tasku, pieni, leveäsuinen, vyöllä varustettu. Schvindt 1893
KA3956 Pajaskhattu, samettinauhalla ja tinasoljilla koristettuja. Vert. KA3676 ja KA3788. Schvindt 1893
KA3957 Pajaskhattu, samettinauhalla ja tinasoljilla koristettuja. Vert. KA3676 ja KA3788. Schvindt 1893
KA3958 Miehen myssy ilman lippua; pesä patalakin tapainen. Schvindt 1893
KA3959 Kauhtana,  pitkä, mustasta sarsta, kaulus, hihansuut ja sepalukset alas asti mustalla veralla päällystetyt. Sirelius 1915
KA3960 Tuohitohvelit, joiden kärki on keskellä. Schvindt 1893
KA3961 Leveäsuiset, ompelukoristeiset neulakintaat. Ne on valmistettu luonnonvalkoisesta villalangasta ja ne ovat tylppäkärkiset. Leveät varret on koristeltu ompeleilla, joiden värit ovat musta, ruskea ja punainen. Ompelukoristelu on ristikkomaista ja siinä on pitkät lankajuoksut. Ristikon ylä- ja alapuolella on yhden langan raidat kaikilla kuvioväreillä. Koristelun yläreunaan, kintaiden ulkosivuun, on kiinnitetty valkoinen nyörin pätkä, jonka kummassakin päässä on värikäs tupsu. Tupsu ja nyöri ovat yhteensä 23 cm pitkät. Finna
KA3962 Vyö; solkivyö; säämyskävyö. Miehen säämiskänahkainen soljellinen vyö. Vrt KA660 ja KA661. Finna
KA3963 Tinavyö yhtä laatua kuin KA3831, paitsi että verka on mustaa. Schvindt 1893
KA3964 Viispiinen vyö, leveä, keskeltä musta vironvyön näköinen. Vert. KA1297. Schvindt 1893
KA3965 Ristikkovyö, saman tapainen kuin edellinen paitsi että on kapeampi ja keskellä ristikkokuvia. Schvindt 1893
KA3966 Palmikko: mustapohjainen, täpläviiruinen nauha. Schvindt 1893
KA3967 Palmikko: mustapohjainen, täpläviiruinen nauha. Schvindt 1893
KA3968 Kussakka: leveä kirjavaraitainen vyö. Schvindt 1893
KA3969 Nästyykki, valkea, reunoilla 3 kudotut punaiset raidat. Schvindt 1893
KA3970 Pääpyyhe eli nyytinkireunainen nästyykki; nyytingit ovat kapeita ja harmaapohjaisia; kuvapiirteet valkeita. Schvindt 1893
KA3971 Pääpyyhe eli nyytinkireunainen nästyykki; nyytingit ovat kapeita ja harmaapohjaisia; kuvapiirteet valkeita. Schvindt 1893
KA3972 Pääpyyhe, jonka reunoja pitkin on leveitä nyhentäis- eli reikäompeluja sitä laatua, jota käytettiin myös esiliinoissa. Vert. KA1431. Schvindt 1893
KA3973 Helmet, joita on kaulassa pidetty, pienet, tummansiniset. Lehtinen & Sihvo 2005
KA3974 Tinasormus, laita, koristuksitta. Schvindt 1893 KA3975 Vyösolki, arvattavasti semmoisesta vyöstä kuin 3962, yhtä laatua kuin 3927, vain leveämpi ja vaskisella palkimella varustettu. Finna
KA3976 Hatunsolkia, tinaisia. Schvindt 1893
KA3977 Sirkkasäärsitteiden palasia; sirkat ovat ohuesta vaskilevystä tehdyt. Schvindt 1893
KA4379 Esliina, ommeltu kokoon kahdesta helmapuolesta. Sirelius 1902

Jääski

KA1415 Tankki.  Soja Murto, Sukkulalla ja neulalla -blogi.
KA1416 Tankki.  Sirelius 1915
KA1418 Tankki.  Sirelius 1915
KA1419 Hame, ristikkäinen. Nämä ovat jo ylen harvinaisia, vaan ennen niitä käytettiin yleisesti. Soja Murto, Sukkulalla ja neulalla -blogi.
KA1420 Hame, ristikkäinen. Nämä ovat jo ylen harvinaisia, vaan ennen niitä käytettiin yleisesti. Finna
KA1428 Esliina, valkeapohjainen ja punaraitainen. Päättyy repsuihin eli röppyihin. Finna
KA1443 Paita, kaulus punaviiruinen. Soja Murto, Sukkulalla ja neulalla -blogi.
KA1445 Luonnonvärisestä puuvillalangasta neulotut polvipituiset sukat. Sileää oikeaa neuletta, suussa kolmen kerroksen nurja raita. Kärkikavennuksia neljä. Kantapää tehty kavennuksin. Kärjestä jatkuu lyhyehkö pätkä palmikoimalla tehtyä nyöriä samasta langasta. finna
KA1446 Luonnonvärisestä puuvillalangasta neulotut polvipituiset sukat. Sileää oikeaa neuletta, suussa kolmen kerroksen nurja raita. Kärkikavennuksia neljä. Kantapää tehty kavennuksin. Varren suun alapuolella etureunassa kaksi pitkää palmikoimalla tehtyä nyöriä samasta langasta. finna
KA1465 Pitkävartiset valkoiset, villalangasta neulotut sormikkaat. Varsissa on nurjana neulottuja koristeraitoja sekä hapsuja neljässä rivissä. Ranteen kohdalla on joustinneuletta. Myös kämmenessä on muutamia koristeraitoja, muu pinta on sileää neuletta. Peukalo on lisätty suoraan. Sormien päissä on lyhyet valkoiset nyörit, joiden päissä on tupsut. Sormikkaita on käytetty kirkkomatkalla.Naiset käyttivät kirkkomatkoilla talvisin valkoisia sormikkaita, jotka oli koristeltu “vikkeleillä” tai pitsineuleella. Vikkeleistä riippuivat ripsut ja sormien päistä palmikoiduissa nauhoissa tupsut, joilla osoitettiin, ettei käsillä nyt tarvinnut tehdä töitä. Finna
KA1467 Lapaset. Finna
KA1478 miehen vyö; vyö Finna
KA1484 Nästyyki, punaripsuinen. Schvindt 1883
KA3726 Päävaate, myöskin valkeilla nyytingeillä reunsutettu, vaan edellisiä paljon pienempi. Schvindt 1893
KA3730 Kaulavaate, villalangasta kokalla tehty, kolmekulmainen, kirjava. Schvindt 1893
KA3740 Naisen kostelj eli liinaviitta, ylen lyhyt, kirjavakauluksinen. Schvindt 1893
KA3751 Paidan kaulus, punaisella villalangalla kuvitettu. Schvindt 1893
KA3768 Nyytinkiesliina yhtä laatua kuin edelliset paitsi että nyytinkien pääväri on vaaleanharmahtava; sinistä vain kuvituksena. Schvindt 1893
KA3769 Esiliina. ruskeita nyytinkejä siniset, punaiset valkoiset potrukkeet. Schvindt 1893: Nyytinkiesliina yhtä laatua kuin KA3768, paitsi että nyytinkien pääväri on vaalean-keltainen. Linnove 1947
KA3770 Nyytinkiesliina yhtä laatua kuin KA3768 ja 3769 paitsi että nyytinkien pääväri on tummankeltainen. Schvindt 1893
KA3779 Pitkävartinen villalangasta neulottu kirjoneulesukka. Värit turkoosin vihreä ja punainen, jossa seassa beigeä, (täplävärjätty lanka). Suussa n. 4 cm 2 o, 2n -resoria, sitten sileää oikeaa punapohjaisena n. 12 cm, sen jälkeen puna-vihreä 12,5 cm leveä kenttä ns. konttineuletta. Nilkasta eteenpäin 1 cm leveä punapohjainen ja 2 cm leveä vihreä raita vuorottelevat. Terä puuttuu. Kantapääkavennus tavallinen. Koristelu. konttineule, täplävärjäys (=ikat). Schvindt 1893: “omituiseen tapaan neulotut”. Finna
KA3780 Pitkävartiset puuvillalangasta neulotut kirjoneulesukat. Värit luonnonvalkoinen, tummansininen ja punainen. Suussa n. 2,5 cm 2 o, 2n -resoria, aluksi meleeratulla tummansinisellä ja sitten valkoilla. Sitten sileää oikeaa valkopohjaisena raidoitettuna, raidat kapeita, osa hammasreunaisia. Nilkasta eteenpäin kahden kerroksen raitoja, terässä neljä ryhmää, joissa sininen-punainen-sininen valkoisella pohjalla. Terässä kavennus säteittäin. Kantapääkavennus tavallinen. Finna
KA3783 Sukkanauha, punaisesta ja viheriästä villalangasta kudottu. Schvindt 1893
KA3785 Pohjalliset, tuohiset, pidettiin kuten KA3784 kengän sisässä. Schvindt 1893
KA3822 Puuvillalangasta neulotut valkoiset sormikkaat. Rannekkeessa on verkkomaista pitsineuletta, muu pinta on sileää neuletta. Peukalo on istutettu kiilalla ja myös siinä on reikäneuletta. Finna
KA3825 Kapalovyö, valkeasta puumulilangasta neulottu. Schvindt 1893
KA3828 Koristeltu lapoilla. Schvindt: siinä on riippuvaiset vöylliset KA3918. Schvindt 1893
KA3848 Taskunauha. Schvindt 1893
KA3871 Silmpyyhe, nästyykin tapainen, punaisilla rihmaripsuilla reunustettu. Schvindt 1893
KA3876 Hantuukki eli pyyhinkiina sievää murteekkaista kangasta, päätteenä kirjava puumulilankainen pitsi ja valkeat lankaripsut. Schvindt 1893
KA3877 Hantuukki, johon on kudottu punaisia raitoija, pitsipäätteisiä. Schvindt 1893
KA3878 Hantuukki, johon on kudottu punaisia raitoija, pitsipäätteisiä. Schvindt 1893
KA3882 Esiliinarimssu. Päättyy ripsuihin. Kokonaan valkea. Schvindt 1893
KA3883 Esiliinarimssu. Päättyy ripsuihin. Kirjava. Schvindt 1893
KA3884 Esiliinarimssu. Päättyy ripsuihin. Kirjava. Schvindt 1893
KA3885 Esiliinarimssu. Päättyy ripsuihin. Kirjava. Schvindt 1893
KA3886 Esiliinarimssu. Päättyy ripsuihin. Kirjava. Schvindt 1893
KA3887 Esiliinarimssu. Päättyy ripsuihin. Kirjava. Schvindt 1893
KA3888 Esiliinarimssu, pelkkä pitsi ilman ripsuja, kirjava. Schvindt 1893
KA3889 Esiliinarimssu, pelkkä pitsi ilman ripsuja, kirjava. Schvindt 1893
KA3918 Vyölliset, jossa riippuu kokka, pyörä, tyhjä rengas ja veitsi tuppineen. Puukon kahva visakoivua, tuppi parkkinahkaa, terä kaarevahamarainen.  Finna
KA3924 Neulakota, jonka pujotusvaatteesen on liitetty neljä vyölappaa. Schvindt 1893
KA3926 Vyölukko, vaskinen, leveä. Vert. KA372-4 ja K502-5. Finna
KA3940 Hakasia, myöhempää muotoa. Schvindt 1893
KA4376 Esliina, kuonnainen, sini- ja punaviiruinen. Sirelius 1902
KA545 Ruohikenkä. Sirelius 1915

Kirvu

KA3755 Nyytinkiesliina, jonka nyytingit ovat tummansinisisestä ja valkeasta rihmasta tehdyt. Schvindt 1893
KA3757 Nyytinkiesliina, jonka nyytingit on tehty sinisestä, punaisesta ja valkeasta (vaaleankeltaisesta) rihmasta ja valkeat välivaatteet punaraitaisiksi – näissä on joskus vähän sinistäkin) kudotut. Schvindt 1893
KA3759 Nyytinkiesliina, jonka nyytingit on tehty sinisestä, punaisesta ja valkeasta (vaaleankeltaisesta) rihmasta ja valkeat välivaatteet punaraitaisiksi – näissä on joskus vähän sinistäkin) kudotut. Schvindt 1893
KA3761 Nyytinkiesliina, jonka nyytingit on tehty sinisestä, punaisesta ja valkeasta (vaaleankeltaisesta) rihmasta ja valkeat välivaatteet punaraitaisiksi – näissä on joskus vähän sinistäkin) kudotut. Schvindt 1893
KA3762 Nyytinkiesliina, jonka nyytingit on tehty sinisestä, punaisesta ja valkeasta (vaaleankeltaisesta) rihmasta ja valkeat välivaatteet punaraitaisiksi – näissä on joskus vähän sinistäkin) kudotut. Schvindt 1893
KA3764 Nyytinkiesliina, jonka nyytingit on tehty sinisestä, punaisesta ja valkeasta (vaaleankeltaisesta) rihmasta ja valkeat välivaatteet punaraitaisiksi – näissä on joskus vähän sinistäkin) kudotut. Schvindt 1893
KA3765 Nyytinkiesliina, jonka nyytingit on tehty sinisestä, punaisesta ja valkeasta (vaaleankeltaisesta) rihmasta ja valkeat välivaatteet punaraitaisiksi – näissä on joskus vähän sinistäkin) kudotut. Schvindt 1893
KA3766 Nyytinkiesliina, jonka nyytingit on tehty sinisestä, punaisesta ja valkeasta (vaaleankeltaisesta) rihmasta ja valkeat välivaatteet punaraitaisiksi – näissä on joskus vähän sinistäkin) kudotut. Schvindt 1893
KA3767 Nyytinkiesliina, jonka nyytingit on tehty sinisestä, punaisesta ja valkeasta (vaaleankeltaisesta) rihmasta ja valkeat välivaatteet punaraitaisiksi – näissä on joskus vähän sinistäkin) kudotut. Schvindt 1893
KA3760 Esiliina. Pujotukset punaista, valkoista ja vaaleankeltaista sinisellä pohjalla. Schvindt 1893: Nyytinkiesliina, jonka nyytingit on tehty sinisestä, punaisesta ja valkeasta (vaaleankeltaisesta) rihmasta ja valkeat välivaatteet punaraitaisiksi – näissä on joskus vähän sinistäkin) kudotut. Kaukonen 1985.
KA3749 Verkahelmahame, musta; punainen helmus on kaita ja poimuttu. Schvindt 1893
KA3715 Huntu panoksessa sykeröjen KA3719 päällä. Schvindt 1893
KA1439 Tasku, musta, punaisella langalla kirjattu, on Kirvun mustalaisien käyttämä. Schvindt 1883
KA3786 Lipokkaat: matalat naisen kengät mustasta nahasta, pohjilla eli anturoilla ja kantalapuilla varustetut. Vert. KA621. Schvindt 1893
KA3944 Kannus, köyttöpauloilla varustettu. Vert. KA382. Schvindt 1893
KA3820 Valkoisesta villalangasta tehdyt neulakintaat. Lanka on ohutta. Kintaat ovat tylppäkärkiset ja niiden ulkosivuissa on 13 cm pitkät palmikoidut nyörit. Nyörien päässä on pienet tupsut. Finna
KA3821 Lapaset. Finna
KA3739 Naisen kostelj eli liinaviitta yhtä laatua kuin edelliset, paitsi että kaulus on erivärisillä villalangoilla kuvitettu. Sirelius 1915
KA3824 Lapsen myssy, patalakin tapaan silkkikankaan liuskoista tehty; tilkku-ruusukkeilla koristettu. Schvindt 1893
KA3829 Lappavyö edellisen tapainen. Schvindt 1893
KA3725 Päänästyyki, yhtä laatua kuin KA3724 paitsi että nyytingit ovat harmaita ja punaisella kuvitettuja. Schvindt 1893
KA3941 Vaskinappi, isokantainen. Schvindt 1893
KA1476 Nauha, keltainen, Kirvun mustalaisien tekemä. Schvindt 1883
KA3846 Palmikkonauha. Schvindt 1893
KA3847 Nauha, neliskulmainen, koittanan tapainen. Schvindt 1893
KA3849 Nauha. Schvindt 1893
KA3921 Vöylliset, joissa riippuu nielisputki, vöylliskokka ja vöyllispyörän 8-muotoiset liitteet, ovat rautaisia. Sirelius 1915
KA3867 Nästyykki, edellisiä isompi, lankaripsuilla reunustettu. Schvindt 1893
KA3868 Nästyykki, edellisiä rautjärveläisiä isompi, lankaripsuilla reunustettu. Schvindt 1893
KA3869 Nästyykki, punaisella langalla kuvitettu ja tilkkuripsuilla reunustettu. Schvindt 1893
KA3870 Pitsnästyykki (?) edellisen tapainen, paitsi että lankakirjutukset ovat sekä punaisia että mustia. Schvindt 1893
KA3837 Vironvyö, leveä ja pitkä. Vert. KA287 ja KA2833. Schvindt 1893
KA3838 Vironvyö, leveä ja pitkä. Vert. KA287 ja KA2833. Schvindt 1893
KA3844 Tiuhakkovyö, valkea, pitkä. Schvindt 1893
KA3731 Sarkaviitta luonnonvalkoista, toimikassidoksista villaa. Kaula-aukko on vahvistettu mustalla, palttinasidoksisella verkakaitaleella; Etukappale on suora, selkäkappale kapenee vyötäröltä. Etukappaleessa molemmin puolin sekä molemmissa sivusaumoissa on kiilamaiset kappaleet. Helmassa on lisäksi sivuilla halkiot, joiden yläpää on vahvistettu punaisella ja mustalla verkatilkulla sekä poimulla, joka jatkuu koko kiilan pituudelta. Verkatilkut on koristeltu vihreällä ja keltaisella villalangalla. Sepalus on koristeltu punaisilla, vihreillä ja keltaisilla ristipistoilla ja samanvärisillä nyöreillä. Koristelu. Punaiset, keltaiset ja vihreät ristipistot ja nyörit sepaluksen ympärillä; sivujen halkioiden yläpäässä punaiset ja mustat verkatilkut, joissa vihreää ja keltaista villalankaa. Finna
KA3790 Miehen pitkä viitta valkeasta sarasta, samalla tapaa mustalla sametilla koristettu kuin KA1452. Schvindt 1893
KA3897 Rintasolki hopeasta, kuvitettu, verraten pieni ja litteä. Sirelius 1915
KA3898 Rintasolki hopeasta, edellistä isompi ja mykevämpi. Schvindt 1893
KA3894 Tinasolki, samaa laatua kuin edelliset. Schvindt 1893
KA3895 Tinasolki, samaa laatua kuin edelliset. Vaskinen paljin. Schvindt 1893
KA3803 Tuohikenkä, yhtä muotoa kuin edelliset, vaan suuremmat. Schvindt 1893
KA3804 Tuohikenkä, yhtä muotoa kuin edelliset, vaan suuremmat. Sirelius 1915
KA3806 Tuohitohvelit, rinnasta pauloilla löytettävät. Schvindt 1893
KA3808 Tuohikengät, nahka-anturoilla varustetut. Edestä avonaisia varsia suljetaan nahkapauloilla. Sirelius 1915
KA3809 Tuohisaappaat, umpinaisilla varsilla varustettuja. Schvindt 1893
KA3925 Veitsi tuppineen riippuu vyössä KA3829. Tuppi on puusta ja nahasta tehty. Schvindt 1893
KA3931 Vyölavat, 18 kappaletta, yhtä muotoa kuin A.377, 378, 753, 754 ja 3541. Finna
KA3932 Lappavyön lappoja, 4 kapp., yhtä muotoa kuin edelliset. Schvindt 1893
KA3920 Vöylliset, joissa riippuu veitsen tuppi. Schvindt 1893
KA3934 Vyöllispyörä. Sirelius 1915
KA3927 Nahkavyönsolki, vaskinen. Paljin ja kokka ovat rautaisia. Finna
KA3930 Vyösolki eli lappa, iso, vaskinen. Finna
KA1475 Mustalaisvyö. Schvindt 1883

Rautjärvi

KA3758 Nyytinkiesliina, jonka nyytingit on tehty sinisestä, punaisesta ja valkeasta (vaaleankeltaisesta) rihmasta ja valkeat välivaatteet punaraitaisiksi – näissä on joskus vähän sinistäkin) kudotut. Linnove 1947
KA3763 Nyytinkiesliina, jonka nyytingit on tehty sinisestä, punaisesta ja valkeasta (vaaleankeltaisesta) rihmasta ja valkeat välivaatteet punaraitaisiksi – näissä on joskus vähän sinistäkin) kudotut. Schvindt 1893
KA3772 Esliina, kuonnainen, punaraitainen, kirjaviin villalankaisiin ripsuihin päättyvä.  Schvindt 1893
KA1423 Hame, harmaa, Rauthärveltä. Arkena pidettiin Ruokolahdellakin harmaita hameita, vaan niissä ei ollut verkahelmusta. Tämä hame on pitkittäin poimuttu, samoin kuin Pyhäjärven, Räisälän ja Kaukokolan hameet; poimehameet olivat kumminkin Jääskessä myöhempinä aikoina harvinaisia. Schvindt 1883
KA3748 Harmaa tiuhakkohame, jonka kaulukseksi on pantu viilivyö, yhtä laatua kuin edellinen paitsi että punainen verkahelmus on aivan kaitainen ja poimuttu (tiukkhelma); sepalus suljetaan rautasoljella. Schvindt 1893
KA3713 Huntu eli huntuvaate Rautjärveltä: lähes metrin pitkä ja leveä valkea liina. Schvindt 1893
KA3714 Elli Laitisen huntu. Huntu panoksessa sykeröjen KA3718 päällä, hienompaa vaatetta kuin KA3713. Schvindt 1893. Finna
KA3789 Huopahattu, yhtäläinen kuin edellinen, vaan solkinauha on hävinnyt. Schvindt 1893
KA3729 Hurstut on neliskulmainen kirjavaraitainen alapäästä punaisella veralla reunustettu aate, jolla naiset sateessa ja pakkasessa kattoivat päänsä.  Schvindt 1893
KA3777 Kaputat, valkeasta puumulilangasta neulotut. Schvindt 1893
KA3778 Kaputat eli kalsut, rohtimiset. Schvindt 1893
KA3816 Pitkävartiset, luonnonvalkoiset, leveäsuiset neulakintaat. Niiden varsissa on ompelukoristelua, jonka värit ovat krappi, sininen ja keltainen. Kintaiden suussa on kapea ristikkomainen raita. Varren keskellä leveää ristikkoa, jossa pitkät pistot on kiinnitetty lankojen risteyskohdissa pienemmillä pistoilla. Ristikon sivuilla on yhden langan raidat kullakin kuviovärillä. Kintaiden ulkosivuihin on kiinnitetty litteä, vaaleapohjainen, tupsupäinen, 21 cm pitkä nauha, johon on myös ommeltu punaisella ja sinisellä langalla ristikkokoristelua. Kintaat ovat tylppäkärkiset, mutta kärjet ovat pyöristetyt. Finna
KA3817 Luonnonvalkoiset neulakintaat, joissa on harvaa ompelua koristeena. Kirjonnan värit ovat musta ja punainen. Kintaiden suussa on kapea ristikkokoriste, varressa leveä ristikko, jonka molemmilla sivuilla on yhden langan raidat kummallakin värillä. Kintaiden ulkosivuun on kiinnitetty litteä valkopohjainen, tupsupäinen, 13 cm pitkä nauha, johon on kirjottu polvekeraitaa molempiin reunoihin. Kintaat ovat tylppäkärkiset. Finna
KA3818 Luonnonvalkoiset neulakintaat. Ne on koristeltu harvalla kirjonnalla, jonka värit ovat keltainen, ruskeankeltainen, punainen, harmaa, mataranpunainen ja sininen. Koristelu on kulunut lähes kokonaan pois. Kintaiden ulkosivuissa on 23 cm pitkät valkea, tupsupäiset nyörit, joiden tupsuissa on kaikkia kirjonnan värejä. Kintaat ovat pyöreäkärkiset. Finna
KA3735 Naisen liinaviitta, toimikkainen, tavallista pitempi; matala kaulus on valkealla rihmala kuvitettu. Sirelius 1915
KA3737 Naisen liinaviitta toimikkainen ja lyhyt kuten edellisetkin. Valkealla rihmalla kuvitettu kaulaliitinki on senttimetriä kapeampi. Schvindt 1893
KA3738 Naisen liinaviitta toimikkainen ja lyhyt kuten edellisetkin. Valkealla rihmalla kuvitettu kaulaliitinki on senttimetriä kapeampi. Schvindt 1893
KA3791 Valkoista toimikasta. Kaavakuva.Schvindt 1893: miehen liinaviitta, toimikkainen, pitä; kaulus ja sepalukset sinisellä ja punaisella rihmalla kuvitetut. Sihvo & Lehtinen 2005
KA3724 Pääpyyhe, valkeilla nyytingeillä varustettu. Vert. KA790 ja KA1404. Schvindt 1893
KA3840 Tikute. Schvindt 1893
KA3841 Tikute. Schvindt 1893
KA3855 Nauha. Schvindt 1893
KA3863 Nästyykki, pikkuinen. Schvindt 1893
KA3864 Nästyykki, pikkuinen, ripsureunainen. Schvindt 1893
KA3865 Nästyykki, pikkuinen, ripsureunainen. Schvindt 1893
KA3866 Nästyykki, pikkuinen, ripsureunainen. Schvindt 1893
KA3836 Pokramovyö, yhtä laatua kuin edelliset. Schvindt 1893
KA3874 Pöytäliinan nyytinkiä. Linnove 1947. Schvindt 1893: Pyyhe, käspyyhkeen eli pyyheliinan tapainen, rihmaripsuihin päättyvä. Linnove 1947
KA3879 Pöytäliina, valkea, nyytinkivälinen, kahdessa päässä pitkät rihmaripsut. Schvindt 1893
KA3881 Pöytliinan nyytinki Schvindt 1893
KA3814 Koirannahkaset rukkaset, mustat. Schvindt 1893
KA3732 Naisen rohkamoviitta, harmaasta sarasta; kaulaliitinki ja hihojen suut ovat säämyskänahalla päällystetyt, niin myös rohkamot ja hakasen alus oikeassa sepaluksessa, jossa nahka on punaisella veralla reunustettu; sepalus on punaisella langalla kirjattu; lutikkahakasien aluksena on molemmalla puolella punaiset verkatilkut; helmahalkien pohjukat ja rohkamosäämyskät ovat säämyskä- ja verkatilkuilla koristetut. Schvindt 1893
KA3733 Naisen viitta, harmaasta sarasta, yhtä laatua kuin KA1408, paitsi että oikeasta sepaluksesta puuttuu lankakirjutus ja helmahalkien pohjukoissa on punaista verkaa. Schvindt 1893
KA3734 Naisen viitta, yhtä laatua kuin KA3733. Schvindt 1893
KA3890 Rintasolki, iso, tinainen. Schvindt 1893
KA3899 Rintasolki, hopeinen, iso, viime aikoina tavallisinta koristusmuotoa. Schvindt 1893
KA3900 Rintasolki, hopeinen, iso, viime aikoina tavallisinta koristusmuotoa. Schvindt 1893
KA3901 Rintasolki, hopeinen, iso, viime aikoina tavallisinta koristusmuotoa. Schvindt 1893
KA3902 Rintasolki, hopeinen, iso, viime aikoina tavallisinta koristusmuotoa. Schvindt 1893
KA3903 Rintasolki, hopeinen, iso, outoa koristusmuotoa. Schvindt 1893
KA3904 Paidan solki, hopeinen, pieni. Schvindt 1893
KA3906 Kostuli solki, hopeinen, pyröeä, pikkuinen. Schvindt 1893
KA3907 Kostuli solki, hopeinen, pyröeä, pikkuinen. Schvindt 1893
KA3908 Miehen solki, jopeinen, pieni, vaskisella palkimella varustettu. Schvindt 1893
KA3909 Vaskisolki, iso, kuvitettu. Schvindt 1893
KA3910 Miehen liinaviitan solki, vaskinen. Schvindt 1893
KA3914 Saraperäsormus, vaskinen. Vert. KA367. Schvindt 1893
KA3718 Sykeröt palmikkoineen. Katso KA3714. Schvindt 1893
KA3722 Sykeröt palmikoineen ja tikutteineen. Schvindt 1893
KA3723 Palmikko ja tikute. Kaukonen 1985
KA3744 Naisen tankki, tummansinistä sarkaa. Kaulus ja sepalukset punaisella veralla reunustettu. Edessä hakaset, joiden alla verkatilkkuja. Finna
KA3745 Naisen tankki mustasta sarasta, kaulus ja sepalukset punaisella veralla reunustettu. Suljetaan hakasella. Finna KA3800 Virsut, kapeista tuohiliuskoista tehdyt, villaisilla köyttönauhoilla varustetut. Schvindt 1893
KA3801 Laapokkaat ovat mataloita tuohitohveleita. Vert. KA1055 ja KA1463. Schvindt 1893
KA3802 Tuohitohvelit, lapsen, edellisiä hiukan korkeammat. Schvindt 1893
KA3807 Tuohipieksut, yhtä muotoa kuin KA3805 vaan vähän suuremmat. Schvindt 1893
KA3810 Tuohisaappaat, umpinaisilla varsilla varustettuja. Schvindt 1893
KA3896 Tinasolki, edellisiä mykevämpi. Schvindtin mukaan Rautjärvi, Sireliuksen mukaan Kirvu. Sirelius 1915
KA3787 Kilapannahkahattu. Vert. KA625, KA1281. Schvindt 1893
KA3938 Hakasia, myöhempää muotoa. Schvindt 1893
KA3939 Hakasia, myöhempää muotoa. Schvindt 1893
KA3916 Vöylliset, joissa riippuvat veitsi tuppineen ja nielisputki neuloineen. Vert. KA509. Schvindt 1893
KA3923 Vöylliset, joissa riippuu nielisputki. Schvindt 1893
KA3928 Vyösolki, rautainen. Finna
KA3929 Vyösolki, vaskinen, kakspuolinen. Schvindt 1893

Ruokolahti

KA3752 Nyytinkiesliina, valkea, välivaatteet ovat runsaasti reikä- eli nyhentäisompelulla kuvitetut. Schvindt 1893
KA3753 Nyytinkiesliina. Nyytingit ovat ruskeasta ja valkeasta rihmasta tehdyt. Schvindt 1893
KA3754 Nyytinkiesliina. Nyytingit ovat valkeasta ja punaisesta rihmasta tehdyt. Schvindt 1893
KA3756 Nyytinkesliina, jonka nyytingit ovat sinisestä, punaisesta ja valkeasta rihmasta tehdyt, paitsi reunanyytinkiä, joka on valkea ja punainen. Schvindt 1893
KA3771 Esliina, kuonnainen, puna- ja mustaviiruinen, päätteenä valkea nyytinki ja valkeat puumulilankaiset ripsut. Schvindt 1893
KA3746 Hurstuthame, kirjava, pitäraitainen; helmus poimuttu punaisesta verasta.
KA3747 Poimuttu hame, harkaa, helmus punaisesta verasta kapeampi kuin
KA3746 ja ilman poimia. Finna
KA3794 Työhousut. Sirelius 1915. Schvindt 1893: rohtimiset, pieni sepalus oikealla puolella. Sirelius 1915
KA4375 Kaulariep. Kaiteinen kappale pumpulikangasta. Sirelius 1902
KA3717 Huntu panoksessa sykeröjen KA3721 päällä, edellisiä isompi. Finna
KA3788 Pajaskhattu: korkeapesäinen huopahattu, samettisella solkinauhalla varustettu. Schvindt 1893
KA3784 Pohjallinen (malli), harmaasta villalangasta neulottu. Schvindt 1893
KA3797 Lapikkaat, joiden lyhyet upokkaan mukaiset varret ovat halaistut ja köyttöpauloilla varustetut. Vert. KA1460. Sirelius 1915
KA3799 Lötöt, ylen isot; pohja on tehty kolmenkertaisista tuohiliuskoista. Vert. KA3561. Schvindt 1893
KA3798 Jääkenkä, kolmeotainen eli kokkainen, köyttönauhoilla varustettu. Vert. KA1461. Schvindt 1893
KA3776 Kaputat eli kalsut, mustasta villalangasta neulotut. Schvindt 1893
KA3935 Vaskkampa, jonka toisella puolella on tiheämmät piit kuin toisella. Schvindt 1893
KA3945 Kannus, köyttöpauloilla varustettu. Schvindt 1893
KA3946 Kannus, vaskinen. Schvindt 1893
KA3812 Jouhikkaat, joiden suut ovat villalangasta neulotut. Schvindt 1893
KA3815 Kintaat, villaiset, isot, leveäsuiset, valkeat, punaisella, sinisellä ja keltaisella langalla kuvitetut. Sireliuksen mukaan Jääskestä, Schvindt 1893 Ruokolahti. Sirelius 1915
KA3736 Naisen liinaviitta, yhtä laatua kuin KA1409. Schvindt 1893
KA3826 Lapsen hursti yhtä laatua kuin KA3439; hurstin päässä on valkea nyytinki. Schvindt 1893
KA3827 Turkpussi, jossa pikkulapsia matkoilla pidetään, on lampaan nahasta tehty. Schvindt 1893
KA3839 Tikute: 6-lautainen viilivyö.  Finna
KA3872 Silmpyyhe, nästyykin tapainen, nyhentäis- eli reikäompelulla ja valkealla nyytingillä koristeltu. Schvindt 1893
KA3873 Pyyhe, röppylaitainen, nästyykin tapainen kuten edelliset. Schvindt 1893
KA4378 Lankanen: kappale hurstutkangasta. Sirelius 1902
KA3942 Väestinnappi, vaskinen, 3 kapp. Schvindt 1893 KA3842 Tikute. Schvindt 1893
KA3843 Paulat, mustasta villalangasta palmikoidut. Schvindt 1893
KA3845 Palmikot. Vert. KA535 ja 1400. Schvindt 1893
KA3922 Vöylliset, joissa riippuu nielisputki. Sirelius 1915
KA3795 Paita, naisen. Yliset, joiden kaulaliitinki on punaisella rihmalla kuviteltu, ovat palttinasta, alaset rohtimiset. Schvindt 1893
KA3728 Silkkinauha pintelistä. Vert. KA1405. Schvindt 1893
KA3834 Pokramovyö, vyösojella ja nahkaliitteellä varustettu. Finna
KA3835 Pokramovyö, vyösojella ja nahkaliitteellä varustettu. Schvindt 1893
KA4377 Kapalovyö: leveä, pirralla tehty vyö. Sirelius 1902
KA1495 Nukki, puettu Ruokolahden vaimon tapaan, neliskulmainen hurstut yllään. Schvindt 1883
KA3875 Puuhe, samaa laatua kuin edellinen, vaan pitsintapaiset päätteet ovat tiheämmät ja ripsut lyhyemmät. Schvindt 1893
KA3880 Pöytävaate, valkea, liinainen, kahdessa päässä rivi isoja puoliympyrän muotoisia reikiä ja pitkät rihmaripsut. Schvindt 1893
KA3813 Suvennahkaset kintaat. Schvindt 1893
KA3943 Sirkkasäärsittein sirkkoja. Schvindt 1893
KA3891 Tinarekko eli tinainen rintasolki, iso ja kuvitettu. Schvindt 1893
KA3892 Tinarekko eli tinainen rintasolki, iso ja kuvitettu. Sirelius 1915
KA3893 Tinarekko eli tinainen rintasolki, iso ja kuvitettu. Särkynyt. Schvindt 1893
KA3905 Paidan solki, edellistä vielä pienempi. Schvindt 1893
KA3911 Miehen rintasolki, vaskinen, pieni. Schvindt 1893
KA3912 Miehen rintasolki, vaskinen, pieni. Schvindt 1893
KA3913 Miehen rintasolki, vaskinen, pieni. Schvindt 1893
KA3823 Puuvillalangasta neulotut valkoiset sormikkaat. Niiden suussa on lyhyt joustinneuleresori (2 oikein, 2 nurin), jonka yläpuolella on kapea reikä- tai pitsineuleraita. Kämmenselässä on samaa pitsineuletta. Peukalo on istutettu kiilalla ja myös siinä on reikäkoristeet. Kämmenen puoli ja sormet ovat sileää neuletta. Finna
KA3915 Hertperäsormus, vaskinen. Vert. KA371. Schvindt 1893
KA3781 Pitkävartiset pellavalangasta neulotut sukat. Väri luonnonvalkoinen. Suussa kaksi kerrosta nurjaa, muuten sileää oikeaa neuletta. Keskitakana kavennukset. Terässä kavennus säteittäin. Kantapääkavennus tavallinen. Finna
KA3782 Sukat tai oikeammin sukan terät, karhunvillaiset. Finna
KA3796 Koirannahkaiset sukat, pitkävartiset. Schvindt 1893
KA3721 Sykeröt palmikkoineen ja tikutteineen. Katso KA3717. 
KA3741 Naisen tankki, tummansinisestä sarasta, edessä nauhat. Selkäpala harmaata sarkaa, kaulus ja sepalukset punaisella veralla reunustetut. Tasku sisäpuolella vasemmalla. Finna
KA3742 Naisen liivi (tankki) tummansinisestä sarasta, kaulus ja sepalukset punaisella veralla reunustetut. Finna
KA3743 Naisen liivi mustaa, palttinasidoksista villasarkaa. Kaula-aukossa ja etureunassa on punainen verkakaitale. Etukappaleet ovat suorat. Selkäkappale on suora ja sen keskisaumassa on halkio, jonka reunat menevät päällekkäin. Myös sivusaumoissa on halkiot. Niiden yläpää on vahvistettu kaksinkertaisella, valkoisella pellavalankatikkauksella. Liivin sisäpuolella, vuorikankaassa, on tasku vasemmalla puolella. Vuori on tehty vanhasta nyytinki- eli pitsikoristellusta esiliinasta. Liivissä ei ole kiinnittimiä. Finna
KA4374 Punaista kangasta. Liivin pääntie on takaa syvä, niskassa muotolaskos, joka kaventaa takakappaletta. Takakappale yhtyy kainaloiden alla etukappaleisiin. Finna
KA3831 Tinavyö; vyösoljella varustettu, leveä nahkaremeli, joka on sinisellä veralla päällystetty ka tiheästi kuvikkailla tinanastoilla koristettu. Schvindt 1893
KA3832 Tinavyö, yhtä laatua kuin KA3831, paitsi että sinisen veran sijasta on punainen. Schvindt 1893
KA3933 Tinavyön nastoja, 9 kapp., kaksilla kannoilla nahkaremeliin liitettyjä. Vert. KA3831. Schvindt 1893
KA3805 Tuohitohveli, lapsen, edestäpäin avonaisella varrella varustettu. Schvindt 1893
KA3811 Tuohisaappaat, umpinaisilla varsilla varustettuja. Schvindt 1893
KA3936 Viitan hakaset, vanhaa muotoa. Schvindt 1893
KA3937 Viitan hakaset, vanhaa muotoa. Schvindt 1893
KA3917 Vöylliset, joissa riippuvat nahkainen tuppi ja nielisputki neuloineen. Schvindt 1893
KA3862 Pusakkovyö, leveä, yhtä laatua kuin KA306 ja KA1473. Schvindt 1893
KA3792 Miehen västit, sitä laatua kuin KA1455. Schvindt 1893

Käkisalmen kihlakunta

KA3463 Huntu, välniekka, poimuttu ja muutenkin kuosillaan. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3464 Huntu, väli tehty valkeasta rihmasta. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3465 Huntu, väli tehty harmaasta rihmasta. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA864 Väliniekka huntu, vaimon päähine. Schvindt 1883.
KA980 Hurstinpää Schvindt 1883.
KA981 Hurstinpää. Revintäinen ja punalangalla kirjattu. Lankakirjutuksia vertaa KA64, 685 ym. Schvindt 1883.
KA3503 Tankin hakanen. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA966 Nauha. Schvindt 1883.
KA967 Nauha. Schvindt 1883.
KA968 Nauha, koukulla tehty. Schvindt 1883.
KA3469 Esiliinan reunanyytinkiä. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA969 Nyytinki, valkea tai aivan vaalea. Schvindt 1883.
KA970 Nyytinki, valkea tai aivan vaalea. Schvindt 1883.
KA971 Nyytinki, valkea tai aivan vaalea. Schvindt 1883.
KA972 Nyytinki, valkea tai aivan vaalea. Schvindt 1883.
KA973 Nyytinki, harmaa, polviniekka. Schvindt 1883.
KA3484 Ompelukokka, vaskinen, kuvitettu.Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3485 Ompelukokka, vaskinen, kuvitettu, kärki katkennut.. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA869 Pinteli, tytön päähine on kullankarvainen leveä nauha heleäpunaisella pohjavaatteella, joka on reunustettu kapealla sinisellä silkkunauhalla. Schvindt 1883.
KA870 Pinteli “kokonaan kultakankaasta”, vaan matalampi. Schvindt 1883.
KA3474 Pyyheliina, päistä valkeilla nyhentäiskirjutuksilla koristettu. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3470 Naisen rukkaset. Tumman sinisellä veralla ja punaisella nahalla päällystettyjä sekä ompelulla kuvitettuja. Suultaan suden hännällä reunustettu. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3471 Naisen rukkaset. Tumman sinisellä veralla ja punaisella nahalla päällystettyjä sekä ompelulla kuvitettuja. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3472 Naisen rukkaset. Tumman sinisellä veralla ja punaisella nahalla päällystettyjä sekä ompelulla kuvitettuja. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA965 Lyhyt viitta, miehen, valkea, rohkamoniekka. Schvindt 1883.
KA974 Viitan reunus, vanhaa muotoa. Schvindt 1883.
KA982 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA983 Hopeasolki. Schvindt 1883.
KA984 Hopeasolki. Schvindt 1883.
KA985 Hopeasolki. Schvindt 1883.
KA986 Hopeasolki. Schvindt 1883.
KA987 Hopeasolki. Schvindt 1883.
KA988 Saraperäsormus. Schvindt 1883.
KA989 Hopiasormus, vanhaa muotoa. Vertaa KA710-720. Schvindt 1883.
KA990 Hopiasormus, vanhaa muotoa. Vertaa KA710-720. Schvindt 1883.
KA991 Hopiasormus, vanhaa muotoa. Vertaa KA710-720. Schvindt 1883.
KA3466 Palmikkonauha, pitkä. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA865 Sykeröt. Katso KA533. Schvindt 1883.
KA866 Palmiko palasia. Katso KA535. Schvindt 1883.
KA867 Palmiko palasia. Katso KA535. Schvindt 1883.
KA3475 Pääalusen päällyksen pää; nyhentäis- eli revintäiskirjutukset ovat isopiirteisiä ja kauniskuosisia, nyytingit valkeat ja isoreikäiset. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA977 Tyynynpäällys; päävaatteet: nyhentäiset. Schvindt 1883.
KA978 Tyynynpäällyksen pää. Schvindt 1883.
KA979 Tyynynpäällyksen pää. Schvindt 1883.
KA3486 Viitan hakanen, litteä. Vert. KA757-759. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3487 Viitan hakaset, vanhaa muotoa. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3488 Viitan hakaset, vanhaa muotoa. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3489 Viitan hakaset, vanhaa muotoa. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3490 Viitan hakaset, avoperäiset. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3491 Viitan hakaset, avoperäiset. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3492 Viitan hakaset, avoperäiset. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3493 Viitan hakaset, avoperäiset. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3494 Viitan hakaset, avoperäiset. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3495 Viitan hakaset, avoperäiset. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3496 Viitan hakaset, avoperäiset. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3497 Viitan hakaset, avoperäiset. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3498 Viitan hakaset, umpperäiset. Vert. KA760-765. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3499 Viitan hakaset, umpperäiset. Vert. KA760-765. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3500 Viitan hakaset, umpperäiset. Vert. KA760-765. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3501 Viitan hakaset, umpperäiset. Vert. KA760-765. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3502 Viitan hakaset, umpperäiset. Vert. KA760-765. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3479 Vöylliskokka, -pyörä, nielisputki ja suillisputki. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3482 Vöylliskokka, vanhanaikuinen. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3483 Vöylliskokka, vanhanaikuinen. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3480 Vöylliskokka pyörineen, vanhanaikuinen. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3481 Vöylliskokka pyörineen, vanhanaikuinen. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.
KA3477 Nahkavyön lehti, vaskinen. Kaukola tai Käkisalmi. Schvindt 1893.

Hiitola

KA996 Hakaset. Schvindt 1883.
KA950 Hame, musta. Schvindt 1883.
KA951 Hame, mustaharmaa: kapea helmus on punaisesta verasta, niin myös kaulus ylhäällä. Schvindt 1883.
KA952 Hame, sininen. Schvindt 1883.
KA871 Sorokka, kreikanuskoisen vaimon päähine. Kesellisen kaava: länkpuun kirjat. Finna.
KA872 Sorokka. Kaava: Kannuksen pyörät. Finna.
KA873 Sorokka. Kaava: Kirkon kijrat. Finna.
KA874 Sorokka, reikäniekka kesellinen. Kaava: Hakais-kirjat. Schvindt 1883.
KA875 Sorokka, reikäniekka kesellinen. Kesellisen kaava: Kukkas-krijat; tarhaniekka otsa. Schvindt 1883.
KA876 Sorokka, reikäniekka kesellinen. Kaava: kukkas-kirjat. Schvindt 1883.
KA877 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Kaava: räänikkä-kirjat. Schvindt 1883.
KA878 Sorokka, reikäniekka kesellinen. Kesellisen kaava: Räänikkäkirjat; nuorapatsaat. Schvindt 1883.
KA879 Sorokka, reikäniekka kesellinen. Kaava: Räänikkäkirjat. Katso KA883. Schvindt 1883.
KA880 Sorokka, reikäniekka kesellinen. Kaava: Hertta-kirjaiset. Schvindt 1883.
KA881 Sorokka, reikäniekka kesellinen. Kesellisen kaava: Kanansilmä-kirjat; tarhaniekka otsa. Schvindt 1883.
KA882 Sorokka, reikäniekka kesellinen. Kesellisen kaava: Kanansilmä-kirjat; näre-otsa. Schvindt 1883.
KA883 Sorokka, reikäniekka kesellinen. Kaava: Viipuli-kirjat. Katso KA879. Finna.
KA884 Sorokka, reikäniekka kesellinen. Kaava: haravanpii-kirjat. Schvindt 1883.
KA885 Sorokka, reikäniekka kesellinen. Kaava: lehtos-kirjat. Schvindt 1883.
KA886 Sorokka, reikäniekka kesellinen. Kaava: lehtos-kirjat. Schvindt 1883.
KA887 Sorokka, reikäniekka kesellinen. Kaava: Raijanlehti-kirjat. Schvindt 1883.
KA888 Sorokka, reikäniekka kesellinen. Kesellisen kaava: Kaalirauan kirjat. Schvindt 1883.
KA889 Sorokka, reikäniekka kesellinen. Kaava: Suvensilmäsiä kirjoja. Schvindt 1883.
KA890 Sorokka. Schvindt 1883.
KA891 Sorokka. Schvindt 1883.
KA892 Sorokka. Finna.
KA893 Sorokka. Schvindt 1883.
KA894 Sorokka. Schvindt 1883.
KA895 Sorokka. Schvindt 1883.
KA896 Sorokka. Finna. KA897 Sorokka. Schvindt 1883.
KA898 Sorokka. Finna. KA899 Sorokka. Schvindt 1883.
KA900 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA901 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA902 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA903 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA904 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA905 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA906 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA907 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA908 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA909 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA910 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA911 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA912 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA913 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Finna.
KA914 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA915 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA916 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA917 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA918 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA919 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA920 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA921 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Finna.
KA922 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA923 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Finna.
KA924 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA925 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA926 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Finna.
KA927 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA928 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA929 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA930 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Finna.
KA931 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA932 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA933 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA934 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA935 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA936 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Finna.
KA937 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA938 Sorokka, reikäniekka kesellinen.  Schvindt 1883.
KA939 Sorokan otsallinen. Ei aiottu pidettäväksi, vaan lapsien opetellessan omepelemia. Schvindt 1883.
KA940 Sorokan otsallinen. Ei aiottu pidettäväksi, vaan lapsien opetellessan omepelemia. Schvindt 1883.
KA941 Sorokan otsallinen. Ei aiottu pidettäväksi, vaan lapsien opetellessan omepelemia. Schvindt 1883.
KA960 Huopahattu, jossa matala pesä. Schvindt 1883.
KA3507 Mustasta ostokankaasta tehty, isokokoinen tasku Finna.
KA3544 Upokkaan paulan soljet, pienien vyölappojen tapaiset. Finna.
KA3545 Metallinen paulan solki. Finna.
KA958 Ruohikkaat. Finna, Sirelius 1915.
KA3540 Tinanappi, pieni, kaksipäinen. Schvindt 1893.
KA3537 Tankin hakanen. Schvindt 1893.
KA868 Morsiuspääliina. Sirelius 1915.
KA942 Myssy, kreikanuskoisien vaimojen, pidetään arkena kotitöissä ollessa. Schvindt 1883.
KA943 Myssy, kreikanuskoisien vaimojen, pidetään arkena kotitöissä ollessa. Schvindt 1883.
KA3543 Nielisputken kannatin. Schvindt 1893.
KA3546 Kannattimien solkia. Sirelius 1915.
KA976 Pyyhinliinan pää. Vertaa KA473. Linnove 1947.
KA975 Neliömäinen pellavapalttinainen nästyyki, jonka reunoissa on puna-valko-siniset hapsut eli röpyt puuvillalangasta. Röppyjen pituus noin 2 cm. Kankaan leveys on 42,5 cm. Sivuissa röpyt on ommeltu hulpioon ja päädyissä hyvin kapeaan päärmeeseen. Nästyykin molemmissa päädyissä on poimittu raita noin 5,5-6 cm päässä päädystä, leveys 1 cm. Raidan ulkoreunoissa ja keskellä on tummansininen kapea raidat ja keskellä punaisia poikkiraitoja. Pituussuunnassa on molemmissa reunoissa noin 5,5 cm päässä ulkoreunasta 2 mm leveä punainen raita. Finna.
KA3506 Pari hihansuuta naisen paidasta. Schvindt 1893.
KA953 Naisen paita, väljäkauluksinen, on sekä kauluksen ja olkapäiden alta että hihojen suista kauniisti poimuttu; pitkin olkapäitä on reikäompeluita. Sirelius 1915.
KA954 Yliset, samallainen kuin KA953. Kuva Kangas 2005 Lehtinen & Sihvo 2005.
KA955 Yliset. Näissä on vain kauluksen alus poimuttu. Schvindt 1883.
KA963 Paita. Finna. KA961 Neulottu patalakki. Valkoinen, pitsineuletta. Reunassa pellavakankainen kaitale.
KA962 Lakki, neulottu, patalakin muotoinen. Schvindt 1883.
KA3505 Tytön pinteli yhtä laatua kuin KA869, paitsi että reunusnauha puuttuu. Schvindt 1893.
KA963 Pitkä sarkaviitta, toimikassidoksista vahvaa luonnonvalkoista sarkaa. Pääntie on kantattu n. 1cm leveällä punaisella veralla. Takakappale jatkuu olalta aivan yhtenä kappaleena (ei olkasaumaa) suorana helmaan. Sivuilla vyötäröltä alkavat leveät kiilat. Ei rohkamo- eikä sepalusnahkoja vyötäisillä. Kiinnittimistä ei ole jälkiäkään. pituus, etu olalta: 130,0 cm; pituus, taka: 128,0 cm; leveys, selkä ylhäältä: 56,0 cm; leveys, selkä vyötärö: 56,0 cm; leveys, selkä helma: 56,0 cm; pituus, hiha: 54,0 cm. Schvindt 1883: Pitkä viitta, miehen, vaalakka karvaltaan, on muuten naisen viitan kaltainen, vaan ei ole rohkamo- eikä muita nahkoja, sen sijaan punainen verka kauluksena. Tätä ennen pidettiin tumma harmaita viittoja, joissa oli kvattuja lyijynappeja (katso viitan rinnusta KA974). Finna.
KA1019 Naisen sarkaviitta, pitkä, vaalean harmaa. Hiitolan viittojen mallinen. Pääntiessä, rohkamoissa takana ja oikean puoleisissa etukappaleissa vyötäröllä vaaleata säämiskää, jotka koristettu polveke ja tikkipistoin punaisella ja sinisellä langalla. Vyötäröllä kiinnittimenä koristeelliset messinkihakaset. Etureunoissa, helmassa ja liepeessä ylhäällä iskunyöriä. Schvindt 1883: Hiitolan viittojen muotoinen. Hakasia vertaa KA995 ja KA762-765. Finna.
KA945 Pitkä viitta, naisen, harmaa, on vanhempaa muotoa kuin seuraavat [ka946-947] Schvindt 1883.
KA946 Pitkä viitta, melkein valkea. Langalla kirjatut sepalukset ovat erilaatuisia kuin viitassa KA947. Schvindt 1883.
KA947 Pitkä viitta, melkein valkea. Langalla kirjatut sepalukset ovat erilaatuisia kuin viitassa KA946. Schvindt 1883.
KA948 Lyhyt viitta, naisen, valkea ja takanta vyötäisien kohdalta alaspäin poimuttu. Sirelius 1915.
KA964 Sarkaviitta palttinasidoksista paksua sarkaa. Loimi ja kude samaa villalankaa, värjätty harmaanvihreäksi. Vuori karheaa luonnoväristä pellavapalttinaa. Takakappaleen vyötärö helmassa ei vuoria. Pääntie avara. Olka-, vyötärö-, ja kaikissa takasaumoissa tereet samaa kangasta. Hiha yhdestä kappaleesta, sauma on takana ja siinä on suissa 7cm pitkät halkiot, jotka yksinkertaiset ja käännetään päälle. Kiinnitys vyötäröllä kahdella isolla mustalla hakasella. Finna.
KA3508 Hopeasolki, iso, kuvitettu, naisen paidassa pidetty. Sirelius 1915.
KA3509 Hopeasolki, iso, kuvitettu, naisen paidassa pidetty. Schvindt 1893.
KA3510 Naisten paidan hopeinen solki Finna.
KA3511 Hopeasolki, iso, kuvitettu, naisen paidassa pidetty. Schvindt 1893.
KA3512 Hopeasolki, iso, kuvitettu, naisen paidassa pidetty. Schvindt 1893.
KA3513 Hopeasolki, iso, kuvitettu, naisen paidassa pidetty. Schvindt 1893.
KA3514 Naisen paidan vaskisolki. Finna.
KA3515 Vaskisolki. Yhtäläinen kuin muutamat edellisistä. Schvindt 1893.
KA3516 Paidan solki, miehen, vaskinen. Schvindt 1893.
KA959 Puuvillalangasta neulotut valkoiset sormikkaat. Niiden varsi on pitsineuletta, ja kämmenselässä on reikäraidoilla tehty vinoneliö. Finna.
KA3517 Hopeasormus, isokantainen. Schvindt 1893.
KA3518 Hopeasormus, isokantainen. Schvindt 1893.
KA3519 Hopeasormus, isokantainen. Schvindt 1893.
KA3520 Hopeasormus, isokantainen. Schvindt 1893.
KA3521 Hopeasormus, isokantainen. Schvindt 1893.
KA3522 Hopeasormus, ristikantainen. Schvindt 1893.
KA3523 Hopeasormus, tähtikantainen. Schvindt 1893.
KA3524 Hopeasormus, rengaskantainen. Schvindt 1893.
KA3525 Hopeasormus, rengaskantainen. Schvindt 1893.
KA992 Sormus. Tasaleveään kehään on kiinnitetty kaksifasettinen hopeasydän. Kehä on hieman kovera ja sen vinouurretut reunat taipuvat ulospäin. Kehän keskellä kiertää kolme kohoraitaa, joista keskimmäinen on vinouurrettu. Leimattu. Schvindt 1883: herttatenkanen, uudempaa muotoa. Finna.
KA956 Polvipituiset pellavalangasta neulotut sukat. Nilkasta ylöspäin pohkeen takana kapea palmikkoneuleraita. Suussa pitsineuleraita. Kärkikavennuksia neljä. Kantapää tehty kavennuksin. Finna.
KA957 Sukat. Finna.
KA993 Säppälin nastoja. Nämä ovat ehkä Kaukolasta tuotu. Vertaa KA793 ja 863. Schvindt 1883.
KA949 Naisen liivi, musta. Finna, Sirelius 1915.
KA944 Rohkamoniekka turkki. Sirelius 1915.
KA3528 Viitan hakanen (lutikkahakanen) yhtä laatua kuin KA3486, vaan koiras. Schvindt 1893.
KA3529 Viitan hakaset, vanhanaikuiset. Schvindt 1893.
KA3530 Viitan hakaset, vanhanaikuiset. Schvindt 1893.
KA3531 Viitan hakaset, avoperäiset. Schvindt 1893.
KA3532 Viitan hakaset, avoperäiset. Schvindt 1893.
KA3533 Viitan hakaset, avoperäiset. Schvindt 1893.
KA3534 Viitan hakaset, avoperäiset. Schvindt 1893.
KA3535 Viitan hakaset, umpperäinen. Schvindt 1893.
KA3536 Viitan hakaset, umpperäinen. Schvindt 1893.
KA994 Viitan hakanen, ylen vanha. Schvindt 1883.
KA995 Viitan hakanen. Vertaa hakasiin viitoissa KA945-047 ja 1019. Schvindt 1883.
KA3538 Viitan nappeja, isoja, vaskisia. Schvindt 1893.
KA3539 Viitan nappeja, isoja, vaskisia. Schvindt 1893.
KA3541 Vyölappa, yhtäläinen kuin KA744. Schvindt 1893.
KA3542 Vyöllispyörä, yhtä laatua kuin numeroissa KA3580-3487. Schvindt 1893.
KA3526 Kaksiosainen, metallinen vyölukko Finna.
KA3527 Vyösolki, paidan soljen asemassa käytetty. Finna.

Kaukola

KA809 Nyytinki-esliina. Finna.
KA810 Nyytinki-esliina. Finna.
KA811 Nyytinki-esliinan perä. Schvindt 1883.
KA807 Musta hame, poimuttu. Finna.
KA808 Sininen hame. Finna.
KA834 Pöksyt eli housut olivat lyhvet, vaan riippuivat jotensakin alhaalla. Nuorien miehien housut olivat seplauksen ympäri punaisella langalla kirjatut. Schvindt 1883.
KA782 Säterniekka huntu, vaimon päähine, poimuillaan. Tämä on koirankäpälä-välinen. Schvindt 1883.
KA783 Säterniekkahuntu, vaimon päähine, poimuillaan, lehtosvälinen. Huntu on naidun naisen päähine.  Finna.
KA784 Hunnunväli. Ompelu: kaheksan merkkiä. Schvindt 1883.
KA785 Hunnunväli. Ompelu: kakskoukeroinen. Schvindt 1883.
KA786 Hunnunväli. Ompelu: Pääskysen purstoja. Schvindt 1883.
KA787 Hunnunväli. Ompelu: lehtoskirjat. Schvindt 1883.
KA830 Huopalääppä. Ennen näitä paksuhuopaisia ja suuripesäisiä pattuja pidettiin semmoisia ohuesta huovasta tehtujä, joilla oli pieni ympyriäinen pääpesä ja “hyvin leveät korvukset”.  Finna.
KA843 Vyö, sormilla tehty (isentäinen).  Schvindt 1883.
KA3504 Housunnappi, metallinen kaksoisnappi. Sirelius 1915.
KA821 Villakalsut olivat mustia. Schvindt 1883.
KA822 Liinakalsut pidettiin säärissä kesällä. Schvindt 1883.
KA848 Hurstin pää. Schvindt 1883.
KA844 Koittana eli viitan tai tankin reunusnauha. Schvindt 1883.
KA836 Viilivyö. Schvindt 1883.
KA790 Morsiuspääliina on nyytingeillä koristettu iso valkea liina, jota morsiamet eli ensi vuotta naimisissa olevat naiset pitivät päässään hunnun päällä. (Katso KA1041). Nyytinki näissä on valkea, niin kuin kaikki Kaukolan nyytingit olivat, ennen kuin niitä ruvettiin ruskeiksi painattamaan. Schvindt 1883.
KA791 Morsiuspääliina. Schvindt 1883.
KA792 Morsiuspääliina. Schvindt 1883.
KA861 Vaskinappi. Finna.
KA862 Vaskinappi. Finna.
KA839 Vyö. Schvindt 1883.
KA840 Esliinavyö. Schvindt 1883.
KA841 Esliinavyö. Schvindt 1883.
KA812 Esliinanyytinki. Schvindt 1883.
KA813 Esliinanyytinki. Schvindt 1883.
KA814 Esliinanyytinki. Schvindt 1883.
KA815 Esliinanyytinki. Schvindt 1883.
KA816 Esliinanyytinki. Schvindt 1883.
KA3473 Röppynästyyki, koristeena reikäommelta ja reunahapsut. Finna.
KA846 Nyytinkinästyyki. Schvindt 1883.
KA847 Röppynästyyki. (Katso KA667-KA673). Schvindt 1883.
KA818 Yliset. Schvindt 1883.
KA819 Yliset. Schvindt 1883.
KA820 Läppöset. (Katso 427-429). Ennen näitä pitivät Kaukolan naiset kirkossa käydessään palttinaisia päällyspaitoja, joissa oli reiät olkapäiden etupuolella. Näistä reiistä pistettiin käsivarret ulos ja hihat jäivät riippumaan taakse. Sirelius 1915. KA788 Kokopalmikko ja tiuhtakirjavainen palmikko. (Ks. KA535.) Schvindt 1883.
KA789 Kokopalmikko. Schvindt 1883.
KA837 Säärsie. Schvindt 1883.
KA838 Säärsie. Schvindt 1883.
KA842 Pokramo. Schvindt 1883.
KA845 Hameenhelma on kapea, punanen ja viheriä nauha. Schvindt 1883.
KA4363 Rukkaset. Sirelius 1915.
KA824 Rukkaset, naisten. Näitä päällystettiin selkämältä sinisellä tai mustalla veralla ja käden sisästä punaisella saffianinahkalla [sahviaani], kaulukseksi pantiin revonhäntä ja päätteeksi kirjailtiin päällysverka langalla. Kelpasi naisten pistää näitä käsiinsä kirkkoon mennessä. Schvindt 1883.
KA825 Rukkaset, naisten. Schvindt 1883.
KA826 Rukkaset, naisten. Schvindt 1883.
KA800 Pitkä naisen viitta on musta ja lankanyplillä koristettu, muuten Räisälän viitan kaltainen; pyöreä punainen nauha, koittana, on ommeltu reunukseksi. Schvindt 1883.
KA801 Pitkä naisen viitta. Sukkulalla ja neulalla -blogi.
KA802 Pitkä naisen viitta. Finna.
KA803 Naisen lyhyt musta sarkaviitta, vuoriton. Pääntien kanttaus ja hihansuut keltaista säämiskää, päältä keltaisin ja punaisin tikkipistoin ommeltu. Matala kiila sivusaumassa. Punaisesta langasta kierretty nyöri etuliepeissä ja helmassa, myös bees-väristä kirjontaa koristeena. Kiinnittimenä vyötäröllä vaskihakaset ja ylempänä 2 kpl sileitä metallikantanappeja. Finna, Sirelius 1915.
KA831 Kaukolasta talletettu miehen viitta. Viitta on toteutettu takkimaisena väljästi tulkiten Kaukolan miehen kansallispukuun. Schvindt 1883: Lyhyt, sivuilta halaistu vyötäisiin asti. Taskut ovat nahkapalasilla ja lankakirjutuksilla koristetut. Soja Murto, Sukkulalla ja neulalla -blogi.
KA832 Miehen viitta, ei taskuja. Sirelius 1915.
KA849 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA850 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA851 Tinasolki. Schvindt 1883.
KA852 Hopeasolki. Schvindt 1883.
KA827 Sormikkaat. Schvindt 1883.
KA853 Hopeasormus. Schvindt 1883.
KA854 Hopeasormus. Schvindt 1883.
KA855 Hopeasormus. Schvindt 1883.
KA856 Hopeasormus, tähtikanta. Schvindt 1883.
KA823 Naisen sukat, ns. viisvikkeläiset. Pellavalangasta neulotut polvipituiset sukat. Sileää oikeaa neuletta, paitsi kaksi pystyraitaa nilkan yläpuolella molemmilla sivuilla sekä takana kannasta ylöspäin yksi raita. Yläreunassa kaksi nurjaa kerrosta, välissä oikea kerros. Etureunassa varren suun alapuolella kaksi samasta langasta palmikoitua nyöriä. Kärkikavennus sivuilta. Kantapää tehty kavennuksilla. Ks. KA617. Finna.
KA794 Tyttöpalmikko terttuineen. Tytöt ja nuoret vaimot, jotka olivat ensi vuotta naimisissa, pitivät terttuniekkoja palmikkoja ja tikutteita, jotka riippuivat alas päästä pitkin selkää aina polvien alapuolelle asti. Vanhempien vaimojen palmikoissa ja tikutteissa ei ollut terttuja, vaan itse palmikot olivat leveämmät kuin tyttöjen. Juhlallisissa tilaisuuksissa pitivät tytöt päässään vielä punaisen ja mustan silkkinauhan, joiden päät nekin riippuivat alas hartioilla. Finna.
KA795 Palmikkotertut olivat, samaten kuin seuraavat, vaatepalasista tehdyt, ne olivat vain seuraavia suuremmat. Schvindt 1883.
KA796 Tikutetertut. Schvindt 1883.
KA797 Tikutetertut. Schvindt 1883.
KA793 Säppäli. Räisälän säppälien kaltainen. Sirelius 1915.
KA863 Saääpälin nastoja. Finna.
KA3467 Naisen tankki (liivi), tummansininen, langalla kuvitettu ja nappirivillä koristettu. Tasku sisäpuolella. Finna.
KA804 Naisen tankki (=liivi), mustaa ohutta villakangasta. Suljetaan koristeellisella messinkihakasella, jonka alla verkatilkut. Koristeena neljä metallista kantanappia, punainen nyöri ja lankatupsut. Pääntie kantattu keltaisella veralla, jossa koristeena polveke- ja tikkipistoja. Finna.
KA805 Naisen liivi (tankki), musta, napeilla ja punaisella kirjonnalla koristeltu. Kangas 2005:  Se on lyhyt, suoralinjainen liivi. Kiinnittimenä on etureunoissa, lähellä helmaa, hakaspari. Liivi muodostuu yhdestä kappaleesta, jossa on ainoastaan sivusaumat. Etureunat ovat lankasuorat. Sivusaumoissa on pieni viistotus alaosassa antaen tilaa hameelle. Pääntie on edessä pieni ja vain vähän kaarrettu. Takana pääntie on myös pieni. Vasemman etukappaleen alakulmassa on sisäpuolella tasku.  Finna, Sirelius 1915.
KA806 Naisen tankki, sininen, napeilla ja punaisella kirjonnalla koristeltu. Finna.
KA833 Miehen tankki. Schvindt 1883.
KA828 Karvahattu. Sirelius 1915.
KA829 Kirjavapuuhkonen karvahattu. (Katso KA622). Schvindt 1883.
KA798 Kirjavapuuhkonen (pitkä naisen) turkki. Pitkin kauluksen ja sepaluksen reunaa ommeltiin vuorotellen musta- ja valkeakarvaisia pikkuisia nahkapalasia, jotka olivat leikatut vasikan kinttunahkoista; muista paikoin reunustettiin tuo lampaannahkainen turkki yksikarvaisella vasikannahkahkalla. Turkilla ei ollut p0äällysvaatetta, vaan pidettiin se valkeana, ainoastaan sormen leveyinen reunus pitkin vasikannahkaista liitettä painettiin lepän kuorilla ruskeakellertäväksi. Hihansuut olivat varustetut samalla tavalla kuin muut reunat. Kun turkki liikantui tai “mustui”, hierottiin se liidulla valkeaksi, ja ei silloin ollut hyvä kirkkotiellä syleillä omistajaa. Tämän kaltaisia turkkeja pidettiin myös Räisälässä. Finna.
KA799 Lyhyt naisen turkki. Schvindt 1883.
KA859 Vyölliskokka, pyörä ja tuppi. Katso KA509. Schvindt 1883.
KA860 Vyöllispyörä. Schvindt 1883.
KA3476 Vyölukon puolisko, maasta löydetty. Finna.
KA3478 Nahkavyön sila, vaskinen. Finna.
KA857 Vyölukon puolisko. Finna.
KA858 Lappavyön lappoja. (Katso KA458). Finna.

Käkisalmi

KA835 Vyö, lautanauha, (6-lautainen). Viilivyö. Finna.
KA817 Yliset, jonka hihojen suut ovat sievästi “poimitut”. Finna.

Pyhäjärvi

KA3379 Nyytinki-esiliinan pää. Vert. KA400-422. Schvindt 1893.
KA3468 Arvattavasti Pyhäjärveltä tuotu esiliina, koska nyytingit ovat mustat ja muutenkin Pyhäjärvellä käytettyjen tapaiset. Finna.
KA400 Nyytinkiesiliina. Ylimmäinen nyytinki on ykstankonen; lankakirjutus sen alla olevassa vaatteessa (välisessä): kirjava reikäniekka revintäinen; seuraava nyytinki: kakstankonen; välisessä alempana: reistookset eli västöikset, ja näiden välissä: kirkkosia; kolmas nyytinki: ykstankonen; kolmas välihinen: kanansilmänen tikkuus; ja alimmaisena on kakstankonen nyytinki. Schvindt 1883.
KA401 Nyytinkiesiliina. Schvindt 1883.
KA402 Nyytinkiesiliina. Schvindt 1883.
KA403 Nyytinkiesiliina. Schvindt 1883.
KA404 Nyytinkiesiliina, hyvin ohutta ja tiivistä pellava- tai puuvillapalttinaa. Nyytingit hyvin ohutta tumman- tai mustanruskeaa pellavaa. Vyötäröllä on nauhakuja, jonka sisällä 4-kulmainen isketty villalankanyöri. Finna.
KA405 Kokonyytinkiesiliina Schvindt 1883.
KA406 Nyytinkiesiliinan terä. Ylimmäinen nyytinki: ykstankonen; ylimmäinen välinen: yksreistookset; toinen nyytinki: kakstankonen; toinen välihinen: kanasilmätikkoos; kolmas nyytinki: majaniekka; kolmas välihinen: hienotikkoos; neljäs nyytinki: kakstankonen. Schvindt 1883.
KA407 Nyytinkiesiliinan terä. Ylimmäinen välinen salarevintäiste; nyytinki ykstankonen, välinen ristikkolajia; nyytinki kakstankonen, välisessä kanansilmiä; nyytinki kakstankonen. Schvindt 1883.
KA408 Nyytinkiesiliinan terä. 1. nyytinki ykspolvinen, välihinen polviniekka, 2. kolmpolvinen, välihinen sala- ja kokorevintäiset; 3. kakspolvinen; välihinen reikäniekka; 4. kolmpolvinen. Schvindt 1883.
KA409 Nyytinkiesiliinan terä. 1. nyytinki ykstankonen, välihinen puolipolvet; 2. nyytinki kakstankonen, välihinen variksen varpaat; 3. nyytinki pyöräniekka; väli koprasia; 4. nyytinki kakstankonen. Schvindt 1883.
KA410 Nyytinkiesiliinan terä. Ylimmäinen nyytinki ykspolvinen, valkea välinen; nyytinki kaspolvinen, väli harmaat ja punaset polvet; matosnyyinki, välinen, nyytinki kakspolvinen. Schvindt 1883.
KA411 Nyytinkiesiliinan terä. Ylimmät ja alimmat nyytinki: kakstankonen, keskimmäinen tallaniekka, keskimmäinen välinen salarevintäiset ja niiden välissä siiprevintäiset. Schvindt 1883.
KA412 Nyytinkiesiliinan terä.  Schvindt 1883.
KA413 Nyytinkiesiliinan terä.  Schvindt 1883.
KA414 Nyytinkiesiliinan terä.  Schvindt 1883.
KA415 Nyytinkiesiliinan terä.  Schvindt 1883.
KA416 Nyytinkiesiliinan terä.  Schvindt 1883.
KA417 Nyytinkiesiliinan terä.  Schvindt 1883.
KA418 Nyytinkiesiliinan terä.  Schvindt 1883.
KA419 Nyytinkiesiliinan terä.  Schvindt 1883.
KA420 Nyytinkiesiliinan terä.  Schvindt 1883.
KA421 Nyytinkiesiliinan terä.  Schvindt 1883.
KA422 Nyytinkiesiliinan terä.  Schvindt 1883.
KA399 Hame. Musta, reunus punaisesta verasta Schvindt 1883.
KA3395 Pöksynnappi, ontto. Schvindt 1893.
KA528 Pöksynappi. Schvindt 1883.
KA384 Schvindt 1883: tämä huntu on vahnempaa muotoia kuin seuraavat. Sirelius 1915. KA385 Huntu. Nykyaikainen. Schvindt 1883.
KA386 Huntu. Nykyaikainen. Schvindt 1883.
KA501 Huopahatun solki. Ks. KA890, KA960 ym. Schvindt 1883.
KA397 Hurstut on osa hurstuthameesta, joka oli käytännässä Pyhäjärvellä viime vuosisadan loppupuolella; nykyään käytetään tämän laatuista vain muutamissa paikoissa Inkerissä… Finna.
KA398 Hurstut. Sama kuin KA397. Tätä sekä edellistä on viime aikoina käytetty lapsen hurstina. Schvindt 1883. Finna.
KA431 Nokkakurpponen on vanhinta laatua olevan naisten jalkine, jota Pyhäjärveltä on säilynyt. Tässä kurpposessa sama nahkapalanen muodostaa pohjan sekä päällyksen. Reunojen läpi on pujotettu nahkapauloja, joilla jalkineet köytetään sääriin kiinni. Nokkakurpponen on saanut nimensä pienestä nahkanypylästä sen kärjessä. Schvindt 1883. Finna.
KA432 Kurpposet. Kenkä koostuu kahdesta nahkapalesta, joiden sauma kulkee jalan ympäri päälläpäin. Schvindt 1883.
KA433 Kurpposet. Kenkä koostuu kahdesta nahkapalesta, joiden sauma kulkee jalan ympäri päälläpäin. Schvindt 1883.
KA434 Puolruojuisia kenkiä. Kurpposten kaltaiset, vain matalammat. Schvindt 1883.
KA435 Puolruojuisia kenkiä. Kurpposten kaltaiset, vain matalammat. Schvindt 1883.
KA3394 Pöksynnappi, kaksipäinen. Schvindt 1893.
KA430 Villakalsut. Schvindt 1883.
KA3386 Vyölliskukkaron suilliset. Vertaa KA509 ja KA519. Sirelius 1915.
KA3387 Vyölliskukkaron suilliset. Vertaa KA509 ja KA519. Sirelius 1915.
KA3389 Vyölliskukkaron suilliset. Vertaa KA509 ja KA519. Sirelius 1915.
KA395 Kostuli. Vahvasta liinavaatteesta, jota sanotaan murteekkaiseksi. Schvindt 1883.
KA451 Seinävyö, Painettu Sirelius 1915.
KA452 Seinävyö. Painamatta. Schvindt 1883.
KA458 Lappavyötä käyttivät etenkin tytöt. Ks. KA509. Schvindt 1883.
KA459 Lappavyötä käyttivät etenkin tytöt. Schvindt 1883.
KA449 Viilivyö, 8-lautainen. Schvindt 1883.
KA450 Viilivyö, 6-lautainen Schvindt 1883.
KA396 Pälssi, lyhyt, hihaton, naisten alusturkki. Turkki on lampaan-, vain reunukset jäniksen nahasta. Päällyskangas painokuvioista ostokangasta. Finna.
KA525 Viitan tinat. (Katso veroitettua viittaa KA393). Schvindt 1883.
KA526 Viitan tina, toinen puolisko vain. Schvindt 1883.
KA527 Viitan tina, toinen puolisko vain. Schvindt 1883.
KA3393 Vaskinappi, kahdeksankulmainen, iso. Schvindt 1893.
KA455 Nauhavyö. Schvindt 1883.
KA3390 Nielisputken kannatin. Sirelius 1915.
KA3391 Nielisputken kannatin. Schvindt 1893.
KA510 Vöyllisiä, joissa on tuppi, kukkaro ja nielisputki. Sirelius 1915. K
A511 Vöyllisiä, joissa on tuppi, kukkaro ja nielisputki. Sirelius 1915.
KA517 Nielisputken kannattimia herttahelttuineen. Schvindt 1883.
KA518 Nielisputken kannatin. Sirelius 1915.
KA516 Nielisputki. Schvindt 1883.
KA423 Neulottu nyytinki. Schvindt 1883.
KA424 Neulottu nyytinki. Schvindt 1883.
KA436 Nyörperse viitta. Schvindt 1883. Finna.
KA496 Kostulisolki eli herttasolki. Sirelius 1915.
KA460 Nyytinkinästyyki, jonka reunoissa lankahapsutus ja koristeena kirjontaa. Finna.
KA461 Nyytinki-nästyyki Schvindt 1883.
KA462 Röppynästyyki. Ompelu on kissankäpäliä ja revintäiset; nyytinki: kakstankonen. Röppynästyykit ovat enimmäkseen rihmaröpyillä reunustetut. Schvindt 1883.
KA463 Röppynästyyki.  Schvindt 1883.
KA464 Röppynästyyki.  Schvindt 1883.
KA465 Röppynästyyki.  Schvindt 1883.
KA466 Nästyyki, nenäliina, jonka reunoissa lankahapsutus eli röpyt, kirjontakoristeinen. Röppynästyyki Finna.
KA467 Röppynästyyki.  Schvindt 1883.
KA468 Röppynästyyki.  Schvindt 1883.
KA469 Röppynästyyki.  Schvindt 1883.
KA470 Röppynästyyki.  Schvindt 1883.
KA471 Röppynästyyki.  Schvindt 1883.
KA472 Röppynästyyki.  Schvindt 1883.
KA425 Paita. Schvindt 1883.
KA426 Paita. Schvindt 1883.
KA427 Läppöset ovat pieni ja hieno aivinainen vaate, joka pistettiin yli pään kaulaan, varustettiin paidan tapaan soljella ja pidettiin esim. kirkkomatkalla ylimmäisenä päällysvaatteiden päällä. Schvindt 1883.
KA428 Läppöset. Schvindt 1883.
KA429 Läppöset. Schvindt 1883.
KA439 Vironvyö, polviniekka Schvindt 1883.
KA440 Vironvyö, kakspolvinen. Schvindt 1883.
KA441 Pirtanauha. Kaukonen 1985.
KA441 Vironvyö, kokkaniekka. Schvindt 1883.
KA442 Vironvyö. Schvindt 1883.
KA443 Keltuvyö Schvindt 1883.
KA444 Keltuvyö Schvindt 1883.
KA445 Keltuvyö Schvindt 1883.
KA446 Keltuvyö Schvindt 1883.
KA447 Keltuvyö Schvindt 1883.
KA448 Keltuvyö Schvindt 1883.
KA453 Pokramo. Tehdään vyöpirralla. Käytetään vyön asemasra, vaan pidetään edellä mainittuja halvempina. Schvindt 1883. KA454 Pokramo. Tehdään vyöpirralla. Käytetään vyön asemasra, vaan pidetään edellä mainittuja halvempina. Schvindt 1883.
KA473 Käs’pyyhin. Lankakirjutukset “terissä” ovat tuulen kopria. Schvindt 1883.
KA393 Veroitettu viitta on valkeasta sarasta. Kauluksen ja sepaluksien päälle on ommeltu punaista, sinisellä reunustettua verkaa. Schvindt 1883.
KA394 Valkea sarkaviitta. Kauluksena on samanlaista nahkaa kuin hihojen suissa, rohkamoissa ja vyötäisien kohdalla etureunassa. Schvindt 1883.
KA457 Sirkkasäärsi’evyö on koristettu pienillä vaskirenkailla eli sirkoilla, joita ennen vanhaan käytettiin sirkkasäärsiteissä (katso 1459), vaan sittemmin tavallisesti kevosen suitsien koristeina.  Schvindt 1883.
KA529 Sirkkasäärsiteen pää. Schvindt 1883. KA530 Sirkkasäärsiteen sirkkoja. Schvindt 1883.
KA474 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA475 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA476 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA477 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA478 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA479 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA480 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA481 Tinasolki, joka alkuaan on ollut maalattu sangen kirjavaksi. Schvindt 1883. Sirelius 1915.
KA482 Tinasolki. Schvindt 1883.
KA483 Tinasolki. Schvindt 1883.
KA484 Tinasolki.  Sirelius 1915.
KA485 Tinasolki. Schvindt 1883.
KA486 Tinasolki. Schvindt 1883.
KA487 Tinasolki. Schvindt 1883.
KA488 Tinasolki. Schvindt 1883.
KA489 Tinasolki. Schvindt 1883.
KA490 Hopeinen paljinolki Finna.
KA491 Hopeasolki. Schvindt 1883.
KA492 Hopeasolki. Schvindt 1883.
KA493 Hopeasolki. Schvindt 1883.
KA494 Hopeasolki. Schvindt 1883.
KA495 Tekohopiasolki. Schvindt 1883.
KA497 Sydämen muotoinen herttasolki, kostulisolki. Finna.
KA498 Kostulisolki eli herttasolki. Schvindt 1883.
KA499 Hopeasormus. Schvindt 1883.
KA500 Hopeasormus. Schvindt 1883.
KA437 Vaaleasta villalangasta kinnasneulatekniikalla tehdyt varpaikot eli teräset, joissa on kärki, pohja ja kannan takana reuna, mutta ei vartta. Finna.
KA438 Vaaleasta villalangasta kinnasneulatekniikalla tehdyt sukantapaiset varpaikot, joissa kärki, pohja ja kannan takana reuna, mutta ei vartta. Finna.
KA387 Tämä säppäli jossa kukin nasta on valettu erikseen on seuraavia vanhempi (Schvindt 1883). Finna. KA388 Säppäli. Uudempiaikainen. Kaksi nastaa on yhdeksi valettu ja säppälit itse ovat kaiemmat kuin edellinen (KA387), vaan näiden puoliskot ovat vielä erillään. Schvindt 1883.
KA389 Säppäli. Uudempiaikainen. Kaksi nastaa on yhdeksi valettu ja säppälit itse ovat kaiemmat kuin edellinen (KA387), vaan näiden puoliskot ovat vielä erillään. Schvindt 1883. Sirelius 1915.
KA390 Säppäli. Uusimmat. Näissä ovat kaikki nastat valetut yhteen niin että ne muodostavat kaksi rinnakkain juoksevaa japäistään yhdistettyä tinananuhaa. Punainen verka on kaikissa säppäleissä alusvaatteena. Schvindt 1883.
KA391 Säppäli. Uusimmat. Näissä ovat kaikki nastat valetut yhteen niin että ne muodostavat kaksi rinnakkain juoksevaa japäistään yhdistettyä tinananuhaa. Punainen verka on kaikissa säppäleissä alusvaatteena. Schvindt 1883.
KA392 Rippisäppäli on muuten KA390 ja KA391 kaltainen, siitä riippuu vain pään takana kaksi sinistä vaatepalasta, joita sanotaan palmikoiksi. Schvindt 1883. Sirelius 1915.
KA3392 Veitsen helttuja eli helyjä. Schvindt 1893.
KA524 Viitan hakanen, vaskinen. Schvindt 1883.
KA3380 Lappavyön pääsila. Schvindt 1893.
KA3381 Vyölliskokka, -pyörä ja nielisputki. Vert. KA509-523. Schvindt 1893.
KA509 Vöylliset. FInna.
KA512 Vöylliset, joiden pyörästä riippuvat kukkaro, nielisputki, vaskikampa ja ompelukokka. Schvindt 1883.
KA513 Vöylliset, joissa on vain tuppi ja nielisputki. Schvindt 1883.
KA514 Vöylliset, joissa on jäljellä ainoastaan kukkaro ja nielisputki. Schvindt 1883.
KA515 Vöylliset, joissa on jäljellä ainoastaan kukkaro ja nielisputki. Schvindt 1883.
KA3388 Vyölliskukkaron suilliset. Vertaa KA509 ja KA519. Schvindt 1893.
KA519 Vöylliskukkaron suilliset vanhaa muotoa. Ks. KA751. Schvindt 1883.
KA520 Vöylliskukkaron suilliset vanhaa muotoa. Ks. KA751. Schvindt 1883.
KA521 Vöylliskukkaron  suilliset uudempaa muotoa. Schvindt 1883.
KA522 Vöylliskukkaron  suilliset uudempaa muotoa. Schvindt 1883.
KA523 Vöylliskukkaron  suilliset uudempaa muotoa. Schvindt 1883.
KA3382 Vyölliskokka pyörineen. Schvindt 1893.
KA3383 Vyölliskokka pyörineen. Schvindt 1893.
KA3384 Vyölliskokka pyörineen. Schvindt 1893.
KA3385 Vyölliskokka pyörineen. Schvindt 1893.
KA502 Vyölukko. Finna.
KA503 Vyölukko, vaskisia ja piirustuksilla varustettuja. Schvindt 1883.
KA504 Vaskinen, koristeltu ja kaksiosainen vyönsolki. Finna.
KA505 Vyölukko. Finna.
KA506 Vyölukko. Finna.
KA507 Vyölukko. Finna.
KA508 Vyönsolki. Schvindt 1883.
KA456 Nahkavyö, jonka sulkee vaskinen lukko. Schvindt 1883.

Räisälä

KA3425 Nyytinkiesiliina. Finna.
KA588 Nyytinkiesiliina, harmaat nyytingit. Schvindt 1883.
KA589 Nyytinkiesiliina, harmaat nyytingit. Schvindt 1883.
KA590 Nyytinkiesiliina, harmaat nyytingit. Schvindt 1883.
KA591 Nyytinkiesiliinan pää. Schvindt 1883.
KA592 Nyytinkiesiliinan pää. Schvindt 1883.
KA593 Nyytinkiesiliinan pää. Schvindt 1883.
KA594 Nyytinkiesiliinan pää. Schvindt 1883.
KA595 Nyytinkiesiliinan pää. Schvindt 1883.
KA596 Nyytinkiesiliinan pää. Schvindt 1883.
KA597 Nyytinkiesiliinan pää. Schvindt 1883.
KA610 Esliinan terä. Schvindt 1883.
KA4349 Hurstuthame, (?) samallainen kuin edellinen, mutta helmus punaista verkaa ja hartuuta ei ole. Sirelius 1902. KA4350 Hurstuthame. Sirelius 1902.
KA585 Hame. Finna.
KA586 Hameenhelmus, pyöreän nauhan muotoinen, käytettiin arkihameessa. Schvindt 1883..
KA3399 Sorokka. Vanhempaa koristusmuotoa. Vertaa KA545-573. Schvindt 1893.
KA3400 Sorokka. Vanhempaa koristusmuotoa. Vertaa KA545-573. Finna.
KA3401 Sorokka. Vanhempaa koristusmuotoa. Vertaa KA545-573. Schvindt 1893.
KA3402 Sorokka. Vanhempaa koristusmuotoa. Vertaa KA545-573. Schvindt 1893.
KA3403 Sorokka. Vanhempaa koristusmuotoa. Vertaa KA545-573. Finna.
KA3404 Sorokka. Vanhempaa koristusmuotoa. Vertaa KA545-573. Schvindt 1893.
KA3405 Sorokka. Vanhempaa koristusmuotoa. Vertaa KA545-573. Schvindt 1893.
KA3406 Sorokka. Vanhempaa koristusmuotoa. Vertaa KA545-573. Finna.
KA3407 Sorokka. Vanhempaa koristusmuotoa. Vertaa KA545-573. Schvindt 1893.
KA3408 Sorokka. Vanhempaa koristusmuotoa. Vertaa KA545-573. Schvindt 1893.
KA3409 Sorokka. Vanhempaa koristusmuotoa. Vertaa KA545-573. Schvindt 1893.
KA3410 Sorokka. Vanhempaa koristusmuotoa. Vertaa KA545-573. Schvindt 1893.
KA3411 Sorokka. Vanhempaa koristusmuotoa. Vertaa KA545-573. Schvindt 1893.
KA3412 Sorokka. Vanhempaa koristusmuotoa. Vertaa KA545-573. Schvindt 1893.
KA3413 Sorokka, jonka kesellinen on nyhentäistä. Vertaa KA545 ja KA573. Schvindt 1893.
KA3414 Sorokka, jonka kesellinen on nyhentäistä. Vertaa KA545 ja KA573. Schvindt 1893.
KA3415 Sorokka, jonka kesellinen on nyhentäistä. Vertaa KA545 ja KA573. Schvindt 1893.
KA3416 Sorokka, jonka kesellinen on nyhentäistä. Vertaa KA545 ja KA573. Schvindt 1893.
KA3417 Sorokka, jonka kesellinen on nyhentäistä. Vertaa KA545 ja KA573. Schvindt 1893.
KA3418 Sorokka, jonka kesellinen on nyhentäistä. Vertaa KA545 ja KA573. Schvindt 1893.
KA3419 Sorokka, jonka kesellinen on nyhentäistä. Vertaa KA545 ja KA573. Schvindt 1893.
KA3420 Sorokka, jonka kesellinen on nyhentäistä. Vertaa KA545 ja KA573. Schvindt 1893.
KA3421 Sorokka, jonka kesellinen on nyhentäistä. Vertaa KA545 ja KA573. Schvindt 1893.
KA3422 Sorokka, jonka kesellinen on nyhentäistä. Vertaa KA545 ja KA573. Schvindt 1893.
KA3423 Sorokan otsallinen, samaa laatua kuin KA3413-3422. Schvindt 1893.
KA546 Sorokan otsallinen. Kesellisen kaava: kirkon kolkkasia; otsa: ristikkoiset. Schvindt 1883..
KA547 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Kortin kirjasia; otsa: polvikasta. Schvindt 1883..
KA548 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Ruutkortin kirjat; otsa: puoliskokirjat. Finna.
KA549 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Kortinkirjainen. Finna.
KA550 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Rauvun kaavat; otsa: kannuksenpyöriä. Vert. KA34. Schvindt 1883.
KA551 Sorokan otsallinen. Kesellinen: länkpuut; otsa: kannuksen pyöriä. Finna.
KA552 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Karhun käpäliä. Vrt. KA32. Schvindt 1883..
KA553 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Ristkuvia. Schvindt 1883..
KA554 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Suuria kannuksen pyöriä. Vrt. KA550. Schvindt 1883..
KA555 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Petäjäkirjat; otsa ja patsaat: kannikkakirjat. Vrt. KA550 ja KA554. Schvindt 1883.. KA556 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Kannuksen pyöriä. Schvindt 1883..
KA557 Sorokan otsallinen. Kesellinen: rillasia? Schvindt 1883..
KA558 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Kaalirautaset; otsa: ristikkoiset. Schvindt 1883..
KA559 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Kissankäpäläisiä. (Vertaa kannuksen pyöriin). Schvindt 1883..
KA560 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Lehtosia. Schvindt 1883..
KA561 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Virsukirjoja; otsa: kissankäpäläisiä. Kirjat punaisella pohjalla. Finna.
KA562 Sorokan otsallinen. Kesellinen: polvikkaita otsapatsaita. (vertaa konnikkaisetn päitä KA63. Kirjat punaisella kirjonnalla). Finna.
KA563 Sorokan otsallinen. Säppälin kuvaset. Schvindt 1883..
KA564 Sorokan otsallinen. Patsaita. Kirjat punaisella pohjalla. Schvindt 1883..
KA565 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Runtukkakirjat; otsa: puoliskokirjat. Schvindt 1883..
KA566 Sorokan otsallinen. Kirjat ovat “kuuen rihman ylitse tehty”. Schvindt 1883..
KA567 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Säppälin kuvaset. Schvindt 1883..
KA568 Sorokan otsallinen. Vertaa KA553 ja KA560. Schvindt 1883..
KA569 Sorokan otsallinen. Kesellinen: Linnun kuvia? Otsa: puoliskokirjat. Schvindt 1883..
KA570 Sorokan otsallinen. Kesellinen: linnun kuvia?   Schvindt 1883..
KA571 Sorokan otsallinen. Vertaa KA558. Schvindt 1883..
KA572 Sorokan otsallinen. Kirjat punaisella pohjalla. Schvindt 1883..
KA573 Sorokan otsallinen.  Schvindt 1883..
KA574 Sorokan otsallinen. Kesellinen eli väli on nyhentäinen, kaavan nimi: hakaskirjat. Schvindt 1883..
KA575 Sorokan otsallinen. Väli on nyhentäinen. Schvindt 1883..
KA576 Sorokan otsallinen. Nyhentäistä väliä vertaa KA565; otsa: nuorasia. Schvindt 1883..
KA577 Sorokan otsallinen.  Schvindt 1883..
KA578 Sorokan letka. Pidetään päässä sorokan alla, niin että tämä pysyy pystyssä. Schvindt 1883..
KA4362 Pöksynnappi, samaa muotoa kuin KA381, mutta pienempi. Sirelius 1902.
KA777 Pöksyn napit. (Näiden käytäntöä ks. KA834): Schvindt 1883.
KA778 Pöksyn napit. (Näiden käytäntöä ks. KA834): Schvindt 1883.
KA779 Pöksyn napit. (Näiden käytäntöä ks. KA834): Schvindt 1883.
KA531 Väliniekka huntu, poimuillaan. Räisäläinen hunnunväli on kapea ja harmaalla rihmalla ommeltu. Schvindt 1883.. KA532 Valmiiksi köytetty sykerölle päähän pantavaksi. Schvindt 1883..
KA4348 Hurstut. Kolmepietiminen, helmoja kohti levenevä vaate, joka kannetaan olalla hartuuksesta. Sen helmus on mustaa nukkakangasta. Kts. KA397. Sirelius 1902.
KA3462 Kengänsolki, iso, maasta löydetty. Finna.
KA4352 Paulakengät, samallaiset kuin KA432, mutta suut ovat pykäölöidyt ja åaulareikäin viertä kiertää kapea koruommel. Lehtinen & Sihvo 2005.
KA4353 Kengät, juurista tehdyt kannalliset tohvelit. Sirelius 1902.
KA619 Paulakenkä. Samaa muotoa kuin Pyhäjärven kurpposet ja puolruojuset kengät. Schvindt 1883..
KA620 Paulakenkä. Samaa muotoa kuin Pyhäjärven kurpposet ja puolruojuset kengät. Schvindt 1883..
KA621 Kottaset. Matalat ja mustat kengät uudempaa muotoa. Finna.
KA615 Kesäkalsut, liinaiset. Schvindt 1883..
KA616 Talvikalsut, villaiset. Schvindt 1883..
KA780 Kannus. Schvindt 1883.
KA628 Langoilla koristetut kirkossakäyntiä varten. (Schvindt 1883.) Finna.
KA629 Kintaat, arkena tai nahkarukkasten sisällä pidettävät. Schvindt 1883..
KA3443 Tinasormus, isokantainen, maasta löydetty. Schvindt 1893.
KA751 Korvaputki. “Vöylliskukkaron suilliset vanhaa muotoa” Schvindt 1883. Suillisien putki ei ollut vanhana aikana kirjattu, vaan siitä riippuvat heltut (tavallisesti kolmekulmaisia) olivat lävistetyt. Myöhemmin jätettiin heltut lävistämättä, vaan kirjattiin sen sijaan putki ja useasti heltut myös. Sirelius 1915.
KA581 Kostuli. Valkeaa liinavaatetta, ei kirjailuja. Schvindt 1883..
KA3432 Miehen lakki, lipulla varustettu. Schvindt 1893.
KA3430 Nahkainen lappavyö, jossa metallisolki Finna.
KA3431 Lappavyö, vyölukolla. Vertaa KA458 ja 633. Schvindt 1893.
KA663 Lappavyö. Schvindt 1883..
KA3439 Lapsen hursti eli paksusta liinavaatteesta tehty pitkäsuinen pussi, jossa lasta notkean seipään päässä tuuditetaan. Schvindt 1893.
KA4358 Viilivyö, 6-lautainen. Kts. KA294. Sirelius 1902.
KA637 Viilivyö, 10-lautainen. Schvindt 1883..
KA638 Viilivyö, 8-lautainen Schvindt 1883..
KA639 Viilivyö, 6-lautainen. Schvindt 1883..
KA770 Tankin hakaset. Schvindt 1883.
KA771 Tankin hakaset. Schvindt 1883.
KA579 Revonkaulus. Schvindt 1883..
KA686 Hantuukista tehty pussi. Schvindt 1883..
KA587 Hameenhelmus, pyöreän nauhan muotoinen, käytettiin arkihameessa. Schvindt 1883..
KA3447 Nielisputki, leveäsuinen. Schvindt 1893.
KA598 Nyytinki. Linnove 1947.
KA599 Nyytinki. Linnove 1947.
KA600 Nyytinki. Schvindt 1883..
KA601 Nyytinki. Schvindt 1883..
KA602 Nyytinki. Schvindt 1883..
KA603 Nyytinki. Schvindt 1883..
KA604 Nyytinki. Schvindt 1883..
KA605 Nyytinki. Linnove 1947.
KA606 Nyytinki. Schvindt 1883..
KA607 Nyytinki. Linnove 1947.
KA608 Nyytinki. Linnove 1947.
KA609 Nyytinki. Schvindt 1883..
KA3436 Nästyykin röppyjä eli reunaripsuja, monikarvaisia, langasta, rihmasta ja vaatetilkuista. Vertaa KA667. Schvindt 1893.
KA3437 Nästyykin röppyjä eli reunaripsuja, monikarvaisia, langasta, rihmasta ja vaatetilkuista. Vertaa KA667. Schvindt 1893.
KA3438 Nästyykin röppyjä eli reunaripsuja, monikarvaisia, langasta, rihmasta ja vaatetilkuista. Vertaa KA667. Schvindt 1893.
KA664 Kihlanästyyki. Schvindt 1883..
KA665 Nyytinkinästyyki. Schvindt 1883..
KA666 Nyytinkinästyyki. Schvindt 1883..
KA667 Röppynästyyki. Schvindt 1883..
KA668 Röppynästyyki. Schvindt 1883..
KA669 Nästyyki. Linnove 1947.
KA670 Nästyyki. Miehet pitivät näitä nästyykejä hatussaan ja pyyhkivät niillä hikeä kasvoistaan. Nästyyki on rimpsureunainen nenäliina/pääliina, joita morsian jakeli häissä lahjoina sukulaisille ja avustajilleen. Isommat nästyykit ovat karjalaisia juhlapyyheliinoja. Finna. KA671 Röppynästyyki. Schvindt 1883..
KA672 Röppynästyyki. Schvindt 1883..
KA673 Röppynästyyki. Schvindt 1883..
KA3448 Ompelukokka, vaskinen, kuvitettu, kärjestä taittunut. Schvindt 1893.
KA611 Naisen paita, jossa paksut alaset ja hienot yliset. Hihansuut on pantu sieville poimuille ja löyttönauhoilla varustetut. Lehtinen & Sihvo 2005.
KA612 Naisen paita. Schvindt 1883..
KA613 Paita. Sirelius 1915.
KA614 Läppöset. Schvindt 1883..
KA544 Pinteli. Schvindt 1883.
KA3427 Vironvyö, soljella varustettu. Schvindt 1893.
KA3428 Vironvyö, kokkaniekka kirjutukseltaan. Vertaa KA287 ja KA633. Schvindt 1893.
KA3429 Säärsie. Vertaa KA290 ja KA635. Schvindt 1893.
KA4359 Paitavyö, pirralla tehty. Sirelius 1902.
KA4360 Paitavyö, pirralla tehty. Sirelius 1902.
KA4361 Säärsie, kts. KA290. Sirelius 1902.
KA632 Vironvyö, polviniekka. Schvindt 1883..
KA633 Vironvyö, kokkaniekka. Schvindt 1883..
KA634 Vironvyö, kokkaniekka. Schvindt 1883..
KA635 Säärside. Schvindt 1883.. KA636 Säärside. Schvindt 1883..
KA640 Pokramo Schvindt 1883.. KA641 Pokramo Schvindt 1883..
KA642 Pokramo Schvindt 1883.. KA643 Pokramo Schvindt 1883..
KA644 Pokramo Schvindt 1883.. KA645 Pokramo Schvindt 1883..
KA646 Kolmeniittinen vyö. Schvindt 1883..
KA647 Yksiniittinen vyö. Schvindt 1883..
KA648 Yksiniittinen vyö. Schvindt 1883..
KA649 Yksiniittinen vyö. Schvindt 1883..
KA658 Pokramovyö, avoperähakasilla varustettu. Schvindt 1883..
KA659 Pokramovyö. Schvindt 1883..
KA781 Pukunukke. Puettu Räisälän tytön tapaan.  Finna.
KA3433 Käspyyhe eli hantuukki, jonka päätekirjutukset ovat lättäpäitä, nyytingeillä päistä reunustettu. Schvindt 1893.
KA3434 Käspyyhe, kirjutukset lättäpäitä ja revonnennii. Schvindt 1893.
KA3435 Käspyyhkeen pää, kirjutukset käpälikkölöi. Schvindt 1893.
KA674 Hantuukki eli pyyhinliina. Schvindt 1883..
KA675 Hantuukin pää. Schvindt 1883..
KA676 Hantuukin pää. Schvindt 1883..
KA677 Hantuukin pää. Schvindt 1883..
KA678 Hantuukin pää. Schvindt 1883..
KA679 Hantuukin pää. Laatokan luoteis- ja pohjoispuolella käytettyä laatua. Schvindt 1883..
KA680 Hantuukin pää. Laatokan luoteis- ja pohjoispuolella käytettyä laatua. Schvindt 1883..
KA681 Hantuukin pää. Laatokan luoteis- ja pohjoispuolella käytettyä laatua. Schvindt 1883..
KA682 Hantuukin pää, nyhentäinen. Schvindt 1883..
KA683 Hantuukin pää. Venäläistä muotoa. Schvindt 1883..
KA684 Hantuukin pää. Venäläistä muotoa. Schvindt 1883..
KA685 Hantuukin pää. Venäläistä muotoa. Schvindt 1883..
KA4355 Hukannahkarukkaset. Niissä on karvapuoli ulospäin. Vrt. KA626. Sirelius 1902.
KA626 Sudennahkarukkaset, karvapuoli ulospäin. Schvindt 1883..
KA627 Sudennahkarukkaset, karvapuoli ulospäin. Schvindt 1883..
KA687 Vaippa on paksua musta-, harmaa- ja valkearistikkäistä vilavaatetta, jota käytettiin peitteenä maatessa. Schvindt 1883..
KA4351 Naisen viitta, samallainen kuin KA580. Sirelius 1902.
KA580 Sarkaviitta. Pitkä, edestä avoin, käsin ommeltu.Tumman harmaan-ruskeaa villasarkaa, leveä helmasta. Kauluksena, hihojen suissa, rohkamoissa ja vyötäisillä edessä on nahkaa, niin myös pieniä nahkapalasia halkeimien pohjassa sivuilla. Selkä- ja etukappale yhtenäinen, ei olkasaumoja, suora. Sivusaumoissa on 58 cm leveä ja 68 cm korkea kiilakappale. Oikean etukappaleen reunassa 13 cm leveä ja 60 cm pitkä kiila. Vasemman etukappalee reunassa 2,5 – 14 cm leveä 87 cm pitkä, helmasta pääntienreunaan ulottuva kiilakappale. Helmassa kiilan keskivaiheilla on 1 cm leveä 3 cm.n pituinen laskos, joka on kiinnitetty punaisella villalangalla, minkä alla pieni säämiskänkappale. Kiilan yläpää, rohkamat on koristettu kahdesta säämiskänkappaleesta ommellulla koristeella. Vyötärön kohdalla säämikänkappale, joka on reunustettu punaisella villalankanyörillä, keskellä halkaisijaltaan 2 cm oleva kukkakoristeinen messinkinappi. Rintamuksen koristeena punainen villalankanyöri. Sepaluksen koristeena kaksinkertainen nirkkoreunainen villalankanyöri. Pääntie pieni pyöreä, kantattu 2 cm.n levyisellä säämiskäkaitaleella. Etureunoissa ja helmassa punainen villalankanyöri. Hihat suorat, kapenevat suuta kohti. Hihansuu on kantattu 2 cm.n levyisellä säämiskäkaitaleella. Finna.
KA662 Sirkkasäärsievyö. Schvindt 1883..
KA3440 Hopeasolki, pikkuinen. Schvindt 1893.
KA3441 Paidan solki, vaskinen. Schvindt 1893.
KA688 Vaskisolki, rintasolki. Schvindt 1883..
KA689 Vaskisolki, rintasolki. Schvindt 1883..
KA690 Vaskisolki, rintasolki. Schvindt 1883..
KA691 Vaskisolki, rintasolki. Schvindt 1883..
KA692 Vaskisolki, rintasolki. Schvindt 1883..
KA693 Vaskisolki, kostulin solki. Schvindt 1883..
KA694 Tinasolki. Schvindt 1883..
KA695 Tinasolki. Schvindt 1883..
KA696 Tinasolki. Schvindt 1883..
KA697 Tinasolki. Schvindt 1883..
KA698 Hopeasolki. Schvindt 1883..
KA699 Hopeasolki. Schvindt 1883..
KA700 Hopeasolki. Schvindt 1883..
KA701 Hopeasolki. Schvindt 1883..
KA702 Hopeasolki. Schvindt 1883..
KA703 Hopeasolki. Schvindt 1883..
KA704 Hopeasolki. Schvindt 1883..
KA705 Hopeasolki. Schvindt 1883..
KA706 Hopeasolki. Schvindt 1883..
KA707 Kostulin herttasolki Sirelius 1915.
KA3426 Valkoisesta puuvillalangasta neulotut sormikkaat. Niiden suussa ja kämmenselässä on pitsineuletta, muu pinta on sileää neuletta. Peukalo on istutettu kiilalla. Finna.
KA630 Valkoiset sormikkaat, jotka on virkattu puuvillalangasta. Ranteessa on kuvioraitoja punaisella langalla. Finna.
KA631 Valkoisesta villalangasta neulotut sormikkaat. Niiden varsissa ja kämmenselän puolella on kuvioneuletta Finna.
KA3442 Hopeasormus, pyöreäkantainen. Schvindt 1893.
KA708 Saraperäsormus, hopeinen. Schvindt 1883..
KA709 Saraperäsormus, vaskinen. Schvindt 1883..
KA710 Sormus, hopeaa. Schvindt 1883..
KA713 Sormus, hopeaa. Schvindt 1883..
KA714 Sormus, hopeaa. Schvindt 1883..
KA715 Sormus, hopeaa. Schvindt 1883..
KA716 Sormus, hopeaa. Schvindt 1883..
KA717 Sormus, hopeaa. Schvindt 1883..
KA718 Sormus, hopeaa. Schvindt 1883..
KA718 Sormus. Sirelius 1915.
KA719 Sormus, hopeaa. Schvindt 1883..
KA720 Sormus, hopeaa. Schvindt 1883..
KA721 Sormus, hopeaa. Schvindt 1883..
KA722 Sormus, lyijyinen, ei lien Räisäläisten tekoa, vaan on arvattavasti pohjoisesta päin tuotu. Schvindt 1883..
KA617 Sukat, liinaiset, viisvikkeläiset (eli viisijuovaisiksi neulotut). (Schvindt 1883.) Finna.
KA618 Pellavalangasta neulotut polvimittaiset sukat. Sileää oikeaa neuletta. Yläreunassa kaksi kerrosta nurjalla. Etureunassa varren suun alapuolella kaksi palmikoitua nyöriä samasta langasta. Kärkikavennuksia neljä. Kantapää tehty kavennuksilla Finna.
KA3396 Sykeröt palmikkoineen. Vert. KA531-539. Schvindt 1893.
KA3397 Tikutteen palanen. Vertaa KA539. Schvindt 1893.
KA3398 Palmikko, valkoinen. Schvindt 1893.
KA533 Sykeröt, väljilliset. Schvindt 1883..
KA534 Sykeröt, väljilliset. Schvindt 1883..
KA535 Palmikko terttuineen.  Schvindt 1883..
KA536 Palmikko terttuineen.  Schvindt 1883..
KA539 Tikute terttuineen. Schvindt 1883..
KA656 Tikute.  Schvindt 1883..
KA3461 Säppälin nasta. Finna.
KA540 Suurinastaisempi ja vanhempaa muotoa kuin seuraavat (Schvindt 1883). Finna.
KA541 Säppäli, uudenmpaa muotoa (Schvindt 1883). Finna.
KA542 Säppäli, uudenmpaa muotoa (Schvindt 1883). Schvindt 1883..
KA543 Säppäli, uudenmpaa muotoa (Schvindt 1883). Sirelius 1915.
KA582 Naisen liivi on ommeltu kotikutoisesta mustasta sarasta. Liivi koostuu takakappaleesta sekä kahdesta etukappaleesta. Kaikkia reunoja kiertää punainen tere, samoin sivusaumoissa on punaiset tereet. Vasemmanpuoleisen etukappaleen reuna on koristeltu ompelemalla punaisella villalangalla pykäpistoriviä muistuttava kuvio. Koristelanka on kiinnitetty paikoilleen mustalla puuvillalangalla. Liivi kiinnitetään kuparihakasella, jonka puoliskojen korkeus liivin alareunasta on n. 8 cm. Finna.
KA583 Naisen liivi on ommeltu kotikutoisesta mustasta sarasta. Liivi koostuu takakappaleesta sekä kahdesta etukappaleesta. Pääntie sekä etukappaleiden keskietureuna on reunustettu punaisella verkatereellä. Liivi kiinnitetään alareunastaan tähtikuvioisella messinkinapilla punaisesta villalangasta tehtyyn silmukkaan. Liivi on vuorattu kotikutoisella toimikassidoksisella pellavakankaalla. Vasemman etukappaleen nurjalle puolelle vuorin päälle on tehty vaaleasta puuvillakankaasta nelikulmainen tasku. Finna.
KA584 Naisen liivi on ommeltu kotikutoisesta mustasta sarasta. Liivi koostuu takakappaleesta sekä kahdesta etukappaleesta. Liivin alareunassa, kädenteillä ja sivusaumoissa on ollut punainen tere, joka on suureksi osaksi kulunut pois. Etukappaleiden keskelle tulevat reunat on päällystetty punaisella veralla, pääntien reuna sinivalkoisella ostopuuvillakankaalla. Molempien etukappaleiden reunat on lisäksi koristeltu ompelemalla punaisella villalangalla. Liivin oikeaan etukappaleeseen on kiinnitetty viisi messinkinappia, joista neljässä on tähtikuvio ja yksi on sileä. Liivi on vuorattu luonnonvalkoisella pellavatoimikaskankaalla. Vasemman etukappaleen sisäpuolella on vuorikankaasta tehty pieni tasku, koko 11 x 8 cm. Finna.
KA4354 Tuohitohvelit. Niiden kärki on suuren varpaan kohdalla. Vrt. KA3801, 3960. Sirelius 1902.
KA4356 Kirjavapuuhkonen hattu. Pesän ja korvallisten päällinen on ommeltu kahdesta nahkakappaleesta. Pesä on lypärämäinen. Korvalliset ovat pesän harjalle ulottuvat, tasapäiset. Kiinni ommellun etupuolisen puuhkan alta pistää ylös piilamainen nahkakappale. Puuhkat ovat sudennahkaa. Sirelius 1902.
KA4357 Kirjavapuuhkonen hattu.   Sirelius 1902.
KA622 Kirjavapuuhkonen karvahattu, jonka suuret sudennahkaset korvalliset tavallisesti ovat pauloilla köytetyt hatu samettisen päällyksen yli. Schvindt 1883..
KA623 Karvahattu. Schvindt 1883..
KA624 karvahattu. Sirelius 1915 .
KA625 Karvahattu. Schvindt 1883..
KA3424 Kirjavapuuhkonen lyhyt turkki, yhtä laatua kuin KA799. Vertaa selityst KA798. Schvindt 1893.
KA3452 Viitan hakaset, avoperäiset. Schvindt 1893.
KA3453 Viitan hakaset, avoperäiset. Schvindt 1893.
KA3454 Viitan hakaset, avoperäiset. Schvindt 1893.
KA3455 Viitan hakaset, umpiperäiset. Schvindt 1893.
KA3456 Viitan hakaset, umpiperäiset. Schvindt 1893.
KA757 Viitan hakaset vanhaa muotoa. Schvindt 1883.
KA758 Viitan hakaset vanhaa muotoa. Schvindt 1883.
KA759 Viitan hakaset vanhaa muotoa. Schvindt 1883.
KA760 Viitan hakaset, umpiperäiset. Schvindt 1883.
KA761 Viitan hakaset, umpiperäiset. Schvindt 1883.
KA762 Viitan hakaset, avoperäiset. Schvindt 1883.
KA763 Viitan hakaset, avoperäiset. Schvindt 1883.
KA764 Viitan hakaset, avoperäiset. Schvindt 1883.
KA765 Viitan hakaset, avoperäiset. Schvindt 1883.
KA766 Viitan hakaset, rautalangasta (ks. Tankkia KA582). Schvindt 1883.
KA767 Viitan hakaset, rautalangasta (ks. Tankkia KA582). Schvindt 1883.
KA3457 Viitan nappi, iso, kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3458 Viitan nappi, iso, kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3459 Viitan nappi, iso, kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3460 Viitan nappi, iso, kuvitettu. Schvindt 1893.
KA768 Viitan nappeja lyijystä käytettiin miehien pitkissä viitoissa. (Katso Antrean miehen päällä oelvaa viittaa).  Schvindt 1883.
KA769 Viitan nappeja lyijystä käytettiin miehien pitkissä viitoissa. (Katso Antrean miehen päällä oelvaa viittaa).  Finna.
KA772 Vaskinappi, käytettiin hakasien asemassa viitassa. (Katso harmaata viittaa KA580). Finna.
KA773 Vaskinappi, käytettiin hakasien asemassa viitassa. (Katso harmaata viittaa KA580). Finna.
KA774 Vaskinappi, käytettiin hakasien asemassa viitassa. (Katso harmaata viittaa KA580). Finna.
KA775 Vaskinappi, käytettiin hakasien asemassa viitassa. (Katso harmaata viittaa KA580). Finna.
KA776 Vaskinappi, käytettiin hakasien asemassa viitassa. (Katso harmaata viittaa KA580). Finna.
KA3449 Vyölappa. Sirelius 1915.
KA3450 Vyölappa ja siihen yhdistetty vyön päätehaka. Schvindt 1893.
KA3451 Lappavyön pää eli päätesila, kuvikas. Vert. KA3380. Schvindt 1893.
KA754 Lappavyön lappa. Schvindt 1883.
KA755 Lappavyön lappa. Schvindt 1883.
KA3445 Vyölliset, joissa sekä kukkaro että nielisputki ovat helmirihmoilla koristetut. Finna.
KA736 Vöylliset, vanhanaikaiset. Schvindt 1883..
KA737 Neulaputken kannatin. Sirelius 1915. Vöylliset, myöhempää muotoa. Schvindt 1883. Sirelius 1915.
KA738 Vöylliset,  näissä kukkaro ja nielisputki. Schvindt 1883..
KA739 Vöylliset, nielisputki yksin riippuu pyörästä. Schvindt 1883..
KA745 Vyölliskokka, ruskeasta vasesta, vanhanaikuinen. Schvindt 1883.
KA746 Vöylliskokka, keltaisesta vaskesta, myös vanhanaikuinen. Schvindt 1883.
KA747 Vöylliskokka raudusta, tämäkin vanhan tyylinen. Schvindt 1883.
KA748 Vöylliskokka raudusta, tämäkin vanhan tyylinen. Schvindt 1883.
KA749 Vöylliskokka raudusta, tämäkin vanhan tyylinen. Schvindt 1883.
KA752 Vöylliskukkaron suilliset myöhempää muotoa. Schvindt 1883.
KA3446 Vöyllispyörä ja -kokka. Schvindt 1893.
KA740 Vöylliskokka ja pyörä, vanhanaikuinen. Schvindt 1883..
KA741 Vyölliskokka ja pyörä, myöhempää muotoa. Schvindt 1883..
KA742 Vyölliskokka ja pyörä, myöhempää muotoa. Schvindt 1883.
KA743 Vyölliskokka ja pyörä, myöhempää muotoa. Schvindt 1883.
KA744 Vyölliskokka ja pyörä, myöhempää muotoa. Schvindt 1883.
KA728 Vyölukko, vaskinen ja piirrustuksilla korsitettu. Schvindt 1883..
KA3444 Vyönsolki, vaskinen. Finna.
KA723 Vyölukko. Finna.
KA724 Vyölukko. Finna.
KA725 Vyölukko. Finna.
KA726 Vyölukko. Finna.
KA727 Vyölukko. Finna.
KA729 Vyönsolki. Lappavyön lukko, lie ostokapine. Finna.
KA730 Solki. Finna.
KA731 Vyönsolki, vaskinen. Schvindt 1883..
KA732 Solki. Finna.
KA733 Vyönsolki. Finna.
KA734 Vyönsolki. Finna.
KA735 Vyönsolki. Finna.
KA753 Lappa. Sirelius 1915.
KA756 Vyönhakanen raudasta. Schvindt 1883.
KA650 Vyö. Schvindt 1883..
KA651 Vyö. Schvindt 1883..
KA652 Vyö. Schvindt 1883..
KA653 Vyö. Schvindt 1883..
KA654 Vyö. Schvindt 1883..
KA655 Vyö. Schvindt 1883..
KA657 Vyö, vaskisolkinen. Schvindt 1883..
KA660 Nahkavyö, vanhanaikainen. Finna.
KA661 Hirvennahkainen vyö, paksu, vanhanaikainen. Finna.
KA750 Vöylliskannatin lienee ylen vanhanaikuinen. Schvindt 1883.
KA537 puuttuu Schvindt 1883..
KA538 puuttuu Schvindt 1883..
KA711 puuttuu Schvindt 1883..
KA712 puuttuu Schvindt 1883..

Rannan kihlakunta

KA3591 Rekkopaidan yliset, hienommasta vaatteesta kuin KA3590. Schvindt 1893.
KA3592 Rekko, villalangalla kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3593 Rekko, villalangalla kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3594 Rekko, villalangalla kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3599 Kumakkorekko, puumulilangalla kuvitettu. Uuskirkko. Schvindt 1893.

Johannes

KA4004 Juhlapaita 1800-luvun puolimaista Johanneksesta, joka kuului Viipurin maalaiskuntaan 1859 asti. Etumuksen laskoksia kiinnittää ja koristaa polveileva hammasrivireikäommel. Pääntielle antavat väljyyttä täysvinot olkatilkut, joiden alta kangas on leikattu auki. Aukileikattu olkatilkkurakenne on melko yleinen miesten paidoissa. Pääntiellä halkion pohjukassa ja hihoissa on vetopoimutusta. Piirros Leena Holst. Kaukonen 1895 Lehtinen & Sihvo 2005.
KA4005 Lyhytvartiset villaiset miesten kirjoneulesukat. Väreinä punainen, vihreä, valkoinen ja sininen, kantapäät harmaat. Varressa ensin valkoisella ja vihreällä ja sitten punaisella ja vihreällä pystyraidoitus, yksi silmukka/väri yhteensä 7 cm. Loppuosa sukasta neulottu punaisella ja sinisellä siten, että eriväriset silmukat vaihtelevat koko ajan, myös kerroksittain. Tavallinen kantapääkavennus ja kärjessä säteittäinen kavennus. Finna.

Koivisto

KA3634 Esvaate eli esiliina, jonka alkuvaate on valkea ja leveä pää poikkiviiruiseksi ja monikarvaiseksi kudottu, pitseihin, patsaihin ja ripsuihin päättyvä. Katso kansanvalistusseuran kalenteria 1892 kirjoitusta suomalaisista esiliinoista. Schvindt 1893.
KA3639 Esiliina. Ääressä loimilangoista tehty, patsahaisiin ja ripsuihin päättyvä nyytinki. Ylempänä B-tyyppinen mallikirjanyytinki, jossa on leveät reunat. Koiviston esiliina eli esvaate oli valkoinen, aivinainen. Sen helmassa oli ensin punainen nauha, sitten puna-sini-valkoinen tai -keltainen rihmanyytinki jne. kuten Schvindtin kuvauksessa Linnove 1947.
KA3631 Hurstut eli hame kirjavan ruutukkaista eli ristiraitaista kangasta, jotenkin samaa näköä kuin skottilaiset vaipat; poikki viiruinen monikarvainen helma on lähes 20 sentimetriä leveä, alareunassa punainen palmikoitu koittana. Finna.
KA3675 Kolmemastoinen hattu, yhtä laatua kuin KA622, 829, 1448 ja 1449 vaan ilman päällystä. Schvindt 1893.
KA3679 Miehen sarkaliivit, valkeat, ovat lyhyen viitan tapaan hihoilla varustetut; kaulus on punaisella veralla reunustettu, niin myös liivien ainoa oikealla puolella oleva tasku. Liivit suljetaan etupuolelta kolmella parilla mustia punatupsuisia nauhoja. Schvindt 1893.
KA3683 Liinahousut paksusta toimikkaasta, samalla lailla tehdyt kuin edelliset. Schvindt 1893.
KA3684 Liinahousut. Sirelius 1915 Lehtinen & Sihvo 2005.
KA3685 Liinahousut paksusta toimikkaasta, samalla lailla tehdyt kuin edelliset paitsi ei taskua. Schvindt 1893.
KA3618 Palmikon nenät, ykspuoliset, köytettiin hunnun päälle pään ympäri. Schvindt 1893.
KA3619 Palmikon nenät, kaksipuoliset, kuten KA3618 punasesta ja silkkinauhalla reunustetusta verasta; ne riippuvat niskassa. Schvindt 1893.
KA3620 Palmikon nenät, kaksipuoliset, kuten KA3618 punasesta ja silkkinauhalla reunustetusta verasta; ne riippuvat niskassa. Schvindt 1893.
KA3676 Pajaskihattu on korkea pesäinen, vaan kapealierinen huopahattu; hatun nauha on tinasoljella varustettu kuten itäsuomalaisissa huopahatuissa tavaööosta- Schvindt 1893.
KA3671 Isokokoinen ja leveäsuinen tasku, joka kiinnitetään vyötäisille pirtanauhalla. Finna.
KA3674 Paulakendät, joiden päällyslappu eli kautonen on reunasta pykälöity ja eteenpäin käännetty; paulat pujotetut suiden ympäri. Sirelius 1915.
KA3686 Laapottimet eli tohvelin tapaiset jalkineet, hamppunyöristä palmikoidut. Schvindt 1893.
KA3687 Virsut, joiden pohjana on viisi rinnakkaista tuohilevyä; paula-ansat ovat pieniä. Schvindt 1893.
KA3711 Kaksoisnappi. Sirelius 1915.
KA3692 Pitkävartiset luonnonvalkoiset neulakintaat. Niiden varsissa on kaksi punaista kirjontaraitaa, ja suussa on vihreä polvekeraita. Punaisten raitojen väliin, kintaiden ulkosyrjään, on kiinnitetty 18 cm pitkät litteät nyörit. Nyörit on punottu valkoisesta langasta, ja niiden päälle on ommeltu toiseen sivuun vihreä ja toiseen punainen polvekeraita. Päissä on pienet tupsut. Kintaat ovat tylppäkärkiset. Finna.
KA3628 Naisen liinaviitta, jonka pystykaulus ja sepalukset ovat runsaasti langalla koristetut. Schvindt 1893.
KA3696 Säärside, sormilla tehty. Schvindt 1893.
KA3697 Säärside, sormilla tehty. Schvindt 1893.
KA3680 Miehen pitkä mekko, paksusta toimikkaasta tehty, punavalkoisilla nauhoilla rinnasta köytettävä; oikealla ulkopuolella on tasku. Sirelius 1915.
KA3681 Miehen lyhyt mekko, hienommasta toimikkaasta tehty kuin edellinen; tasku puuttuu; valkeiden rintanauhojen tupsut ovat punasinisiä. Schvindt 1893.
KA3635 Tavallisuudesta poikkeava nyytinki, muistuttaa eräitä ruotsalaisia Blekingen pitsejä sekä slaavilaisia pitsejä. Linnove 1947.
KA3660 Rekkopaidan hartiukset, yhtä laatua kuin KA3659. Schvindt 1893.
KA3661 Rekkopaidan hartiukset, yhtä laatua kuin KA3659. Schvindt 1893.
KA3662 Rekkopaidan hartiukset, yhtä laatua kuin KA3659. Schvindt 1893.
KA3663 Rekkopaidan hartiukset. Sirelius 1915.
KA3664 Rekkopaidan hartiukset, yhtä laatua kuin KA3659. Schvindt 1893.
KA3665 Rekkopaidan hartiukset, yhtä laatua kuin KA3659. Schvindt 1893.
KA3668 Sepaluspaita, ylisiä paksummilla alasilla varustetu. Tässä on ainoastaan pystykaulus ja sepaluksen alapää langalla kuvitettuja. Kuvitus eli ompelu on tehty puumulilangalla. Kaukonen 1985.
KA3669 Sepaluspaita, ylisiä paksummilla alasilla varustetu. Tässä on ainoastaan pystykaulus ja sepaluksen alapää langalla kuvitettuja. Kuvitus eli ompelu on tehty puumulilangalla. Lehtinen & Sihvo 2005.
KA3682 Sarkahpousut, valkeat, lyhyet; halaistuissa lahkeissa mustavalkeankirjavat palmikoidut nauhat, joilla housut köytettiin polvien kohjdalta; lyhyt sepalus ja tasku ovat oikealla puolella. Schvindt 1893.
KA3712 Pukunukke. Finna.
KA3626 Naisen viitta paksusta valkeasta sarasta. Kaulus on punaista verkaa, seplaukset ovat punaisella ja sinisellä langalla kirjatut. Mitään nahkaa eli säämyskään ei ole hihoissa, rohkamoissa eikä sepaluksissa. Schvindt 1893.
KA3677 Miehen viitta on valkeasta sarasra, pitkä; kaulaliitinki on punaista verkaa. Viitta köytettiin rinnasta parilla sinisellä, punatupsuisella nauhalla; mitään ompelua tai nahkaa ei viitassa ole. Sirelius 1915.
KA3701 Rintasolki, tinainen, kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3706 Rintasolki hopeasta, kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3707 Rintasolki hopeasta, kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3708 Rintasolki hopeasta, kuvitettu. Omituista lävistämällä kuvitettua muotoa, jonka tapaista Virossa vataan. Schvindt 1893.
KA3709 Rintasolki hopeasta, kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3689 Villalangasta neulotut naisen sormikkaat. Sormikkaiden suussa on lyhyt punainen resori nurjaa neuletta. Resorin ja sormien välinen osa on kokonaan koristeltu erilaisilla kirjoneuleraidoilla. Kuvioiden värit ovat punainen, sininen, vihreä, keltainen ja valkoinen. Kuviointi on samanlainen kämmenen ja kämmenselän puolella. Sormet ovat valkoiset ja niissä on nurjilla silmukoilla aikaansaatu pystysuora raita. Peukalo on lisätty suoraan ilman kiilalevennyksiä. Jokaisen sormen päässä on punainen tupsu. Ranteiden kohdalla sormikkaiden ulkosyrjässä on lyhyet punaiset nyörit. Finna.
KA3690 Villalangasta neulotut naisen sormikkaat. Sormikkaiden suussa on lyhyt punainen resori, jossa on muutama nurja kerros. Resorin ja sormien välinen osa on kokonaan koristeltu erilaisilla kirjoneuleraidoilla. Kuvioiden värit ovat punainen, sininen, vihreä, keltainen ja valkoinen. Kuviointi on samanlainen kämmenen ja kämmenselän puolella. Sormet ovat valkoiset ja niissä on nurjilla silmukoilla aikaansaatu pystysuora raita. Peukalo on lisätty suoraan ilman kiilalevennyksiä. Jokaisen sormen päässä on sini-punainen tupsu. Ranteiden kohdalla sormikkaiden ulkosyrjässä on lyhyet punaiset nyörit. Finna.
KA3691 Kirjoneuleella koristellut naisen sormikkaat. Sormikkaiden suussa on lyhyt resori, joka on edestakaisneuletta. Resorin ja sormien välinen osa on kokonaan koristeltu erilaisilla kirjoneuleraidoilla. Kuvioiden värit ovat punainen, sininen, keltainen ja valkoinen. Valkoinen lanka on puuvillaa, muut langat villaa. Kuviointi on samanlainen kämmenen ja kämmenselän puolella. Sormet ovat kokonaan valkoiset ja niissä on nurjilla silmukoilla aikaansaatu pystysuora raita. Peukalo on lisätty suoraan ilman kiilalevennyksiä. Jokaisen sormen päässä on punainen tupsu. Ranteiden kohdalla sormikkaiden ulkosyrjässä on lyhyet punaiset nyörit, joissa on myös päässä tupsu. Finna.
KA3673 Pitkävartiset luonnonvalkoiset villasukat. Suussa kolme kerrosta nurjaa neuletta, muuten sileää oikeaa. Varren keskitakana pystyraita, jossa 1 n, 1 o, 2 n, 1o ja 1 n. Sen sivuilla kavennukset. Kantapääkavennukset normaalit, kärkikavenneukset sivuilla. Molemmilla sivuilla puolivälistä pohjetta terään raita, jossa nurjalla tehtyjä pystyraitoja, levein 2 n, uloinna 1 n, välissä aina 2 o. Terässä kolme raitaa, varressa kuusi. Varressa raidan yläpuolella neliömäinen kuvio, jossa ristikko sisällä. Schvindt 1893: vikkelsukat. Finna.
KA3624 Tyttö-palmikko on ylen pitkä päihin levenevä punainen verkakaistale, jonka päät sitä käytettäessä riippuivat alas selkäpuolella. Schvindt 1893.
KA3621 Säppäli eli tyttöjen päähine; näiden tinanastoissa on piikeistä vain jälkiä. Schvindt 1893.
KA3622 Säppäli eli tyttöjen päähine; näiden tinanastoissa on piikeistä vain jälkiä. Schvindt 1893.
KA3625 Naisen turkki, lyhyt, valkeasta lampaannahasta, mustalla nahalla reunustettu, ilman päällysvaatetta; napit ovat kääritystä nahasta, lämsät kierretystä. Vertaa KA987 ja 989. Sirelius 1915.

Kuolemajärvi

KA3636 Esliina, sinisiin, punaisella ja valkealla (keltasella) kuvitettuihin, patsaihin ja ripsuihin päättyvä. Esiliinan poikkiviiruinen päävaate on kapea. Schvindt 1893.
KA3637 Esliina, sinisiin, punaisella ja valkealla (keltasella) kuvitettuihin, patsaihin ja ripsuihin päättyvä. Esiliinan poikkiviiruinen päävaate on kapea ja on tämän keskellä kirjava nyytinki. Schvindt 1893.
KA3638 Esliina, sinisiin, punaisella ja valkealla (keltasella) kuvitettuihin, patsaihin ja ripsuihin päättyvä. Esiliinan poikkiviiruinen päävaate on kapea ja on tämän keskellä kirjava nyytinki. Schvindt 1893.
KA3640 Esliina, sinisiin, punaisella ja valkealla (keltasella) kuvitettuihin, patsaihin ja ripsuihin päättyvä. Esiliinan poikkiviiruinen päävaate on kapea ja on tämän keskellä kirjava nyytinki. Schvindt 1893.
KA3641 Esliina, sinisiin, punaisella ja valkealla (keltasella) kuvitettuihin, patsaihin ja ripsuihin päättyvä. Esiliinan poikkiviiruinen päävaate on kapea ja on tämän keskellä valkoinen nyytinki. Schvindt 1893.
KA3642 Esiliinassa nyytinkiä ja hapsut. Schvindt 1893: Esliina, kokonaan valkea, pitseihin, patsaihin ja ripsuihin päättyvä. .
KA3643 Esliina, kokonaan valkea, pitseihin, patsaihin ja ripsuihin päättyvä. Schvindt 1893.
KA3644 Esliina, edellisen tapainen paitsi että reunapitsin yläpuoella on nyytinki ja kapeita ompelukirjoituksia. Schvindt 1893.
KA3645 Esiliina, päät ovat ompelulla, nauhoilla ja nyytingillä tehty poikkiviiruisiksi; alareunoissa on ripsuja vaan ei patsaita. Ripsut ovat lyhviä ja kirjavia. Schvindt 1893.
KA3646 Esiliina, päät ovat ompelulla, nauhoilla ja nyytingillä tehty poikkiviiruisiksi; alareunoissa on ripsuja vaan ei patsaita. Ripsut ovat lyhviä ja kirjavia. Schvindt 1893.
KA3647 Esiliinassa nyytinkiä, kirjailuja, hapsut sivuilla Soja Murto.
KA3648 Esiliina, päät ovat ompelulla, nauhoilla ja nyytingillä tehty poikkiviiruisiksi; alareunoissa on ripsuja vaan ei patsaita. Ripsut ovat lyhviä ja kirjavia. Schvindt 1893.
KA3649 Esiliina, päät ovat ompelulla, nauhoilla ja nyytingillä tehty poikkiviiruisiksi; alareunoissa on ripsuja vaan ei patsaita. Schvindt 1893.
KA3650 Esiliina, päät ovat ompelulla, nauhoilla ja nyytingillä tehty poikkiviiruisiksi; alareunoissa on ripsuja vaan ei patsaita. Ripsut ovat lyhviä ja kirjavia. Schvindt 1893.
KA3651 Esiliinan pää, jossa siniseen vaatteeseen liittyvät siniset, punaiset ja keltaiset ripsut ja patsaat. Finna.
KA3652 Esliinan pää, jossa poikkiviiruiseen päävaatteesen on liitetty sinivoittoiset pitsit, patsaat ja ripsut. Schvindt 1893.
KA3653 Esiliinan välihinen. Punaisen ja sinisen kirjavia nyytinkejä. .
KA3654 Esliinan nyytinki, johon on molemmin puoli liitetty osia esliinan päävaatteesta. Linnove 1947.
KA3632 Hurstut samaa laatua kuin KA3631, paitsi että helma on vieläkin leveämpi. Finna.
KA3633 Hurstut samaa laatua kuin KA3631, paitsi että helma on vieläkin leveämpi ja koittanan asemasta punaisella veralla reunustettu. Finna.
KA3617 Huntu eli vaimon päähine, yhtäläinen kuin KA3580. Schvindt 1893.
KA3670 Tasku. Schvindt 1893.
KA3672 Säärykset, valkeasta liinavaatteesta tehdyt. Schvindt 1893.
KA3629 Naisen kostelj yhtä laatua kuin KA3629 paitsi sen kaulus on matalampi. Kaukonen 1985.
KA3630 Naisen kostelj yhtä laatua kuin KA3629. Schvindt 1893.
KA3710 Vöylikota, jossa silmäneuloja pidettiin, yhtä laatua kuin vöylisien nielisputket, riippui omituisessa vaskisessa vöylispyörässä. Schvindt 1893.
KA3655 Esiliinan nyytinki Linnove 1947.
KA3655 Esliinan nyytinki Schvindt 1893.
KA3656 Esliinan nyytinki Schvindt 1893.
KA3657 Esliinan nyytinki Schvindt 1893.
KA3658 Esliinan nyytinki, valkea, kokalla tehty. Schvindt 1893.
KA3659 Rekkopaidan hartiukset eli yliset; pystykaulus sekä melkein kok orinnan kattava rekko ovat etupäässä punaisella villalangalla kuvitetut; kaulus suljetaan yläpäässä hienoilla nauhoilla, alapäästä soljella. Hihansuut, jotka myöskin ovat sievästi villalangalla kuvitetut, köytetään kiinni nauhoilla raksista. Schvindt 1893.
KA3666 Paidan kaulus ja sepalus, villalangalla kuvitetut. Schvindt 1893.
KA3667 Paidan kaulus ja sepalus, puumulilangalla kuvitetut. Schvindt 1893.
KA3693 Vyö, pirralla tehty. Schvindt 1893.
KA3694 Vyö, pirralla tehty. Schvindt 1893.
KA3695 Vyö, pirralla tehty. Schvindt 1893.
KA3627 Naisen viitta valkeasta sarasta, lyhyt. Kauluksen ja seplauksien ynnä hihansuiden päälle on ommeltu punaista, mustalla ja keltaisella reunustetuta verkaa. Vert. KA393. Sirelius 1915.
KA3678 Miehen viitan kaulus ja sepalukset. Viitta on ollut valkeasta sarasta, kaulaliitinki punaista verkaa, reunoissa punasininen nyöri eli koittana, jommoisella myös sepalukset ovat kirjutetut. Schvindt 1893.
KA3698 Rintasolki, tinainen, kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3699 Rintasolki, tinainen, kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3700 Rintasolki, tinainen, kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3702 Rintasolki, vaskinen, kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3703 Rintasolki, vaskinen, kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3704 Vaskisolki, hertan (sydämen) muotoinen. Schvindt 1893.
KA3705 Rintasolki hopeasta, sinasolkien tapaan kuvitettu ja vaskisella palkimella varustettu. Schvindt 1893.
KA3688 Kirjoneuleella koristellut naisen villasormikkaat. Sormikkaiden suussa on kolmivärinen tiheillä pistoilla ommeltu reunus. Reunuksen ja sormien välinen osa on kokonaan koristeltu erilaisilla kirjoneuleraidoilla. Kuvioiden värit ovat punainen, sininen ja valkoinen. Kuviointi on samanlainen kämmenen ja kämmenselän puolella. Sormet ovat kokonaan valkoiset ja niissä on keskellä nurjilla silmukoilla aikaansaatu pystysuora raita. Peukalo on lisätty suoraan ilman kiilalevennyksiä. Jokaisen sormen päässä on tupsu, jossa on punaista, sinistä ja valkoista lankaa. Finna.
KA3623 Säppäl, jonka tinanastat ovat edellisiä KA3621 ja 22 paljon pitemmät; nastoissa ei enään tunnu jälkiäkään piikeistä. Sirelius 1915.

Uusikirkko

KA3589 Esliina valkeasta puumulivaatteesta; alapäähän kaksi nauhaa päälle ommeltu. Schvindt 1893.
KA3606 Nyytinkiesliinan pää. Vertaa KA1199. Linnove 1947.
KA3607 Nyytinkiesliinan päästä pala, rihmaripsuihin päättyvä. Schvindt 1893.
KA3602 Röllehattu, jonka laki on untuvilla ja puumulilla täytetty, samaa muotoa kuin KA3432. Schvindt 1893.
KA3580 Huntu vanhaa laatua, päälaen kattava. Vertaa KA1087. Schvindt 1893.
KA3610 Hurstue on punakirjava raitainen vaate, yhtä laatua kangasta kuin koivistolaiset hurstuet eli hameet. Schvindt 1893.
KA4367 Kohtu mustaa kangasta, täytetty, kahdesta kappaleesta ommeltu selkävaate on körtillinen ja laajenee vyötäisiltä sekä ylös- että alaspäin; körtti on umpinainen. Sihvo & Lehtinen 2005.
KA3603 Miehen kosteli on pitempi kuin naisen, mutta ilman kirjutuksia. Sirelius 1915.
KA3608 Nauha, ehkä esiliinan vyöksi aijottu. Schvindt 1893.
KA1324 Nästyykki, kirjailtu, päissä röpyt (hapsut). Finna.
KA3604 Nästyykin pää, osaksi kutomalla osaksi ompelulla kuvitettu ja valkeaan pitsiin päättyvä. Ompelukuvat ovat kukkia. Schvindt 1893.
KA3605 Nästyykin pää, osaksi kutomalla osaksi ompelulla kuvitettu ja valkeaan pitsiin päättyvä. Ompelukuvat ovat kukkia. Schvindt 1893.
KA3609 Peite, villainen ja vaipan tapaan ristiviiruinen, vaan punainen ja vaaleankeltainen, Vrt. KA627 ja 1487. Schvindt 1893.
KA3582 Naisen viitta, kaulukset ja sepalukset ovat päällystetyt langalla kuvitetulla säämyskällä. Schvindt 1893.
KA3583 Naisen viitta, kaulukset ja sepalukset ovat päällystetyt langalla kuvitetulla säämyskällä. Schvindt 1893.
KA3584 Naisen viitta, kaulukset ja sepalukset ovat päällystetyt langalla kuvitetulla säämyskällä. Schvindt 1893.
KA3611 Rintasolki, tinainen, iso. Sirelius 1915.
KA3612 Rintasolki, vaskinen, iso. Schvindt 1893.
KA3613 Rintasolki, vaskinen, iso. Schvindt 1893.
KA3614 Rintasolki, vaskinen, iso. Schvindt 1893.
KA3601 Puuvillalangasta virkatut sormikkaat. Niiden pääväri on valkoinen, lisäksi rannekkeessa on punaisia kuvioraitoja. Finna.

Viipurin seutu

KA3999 Esliinanyytinki, yhtäläinen kuin reikäompelulla kuvitetut välivaatteet Joutsenon esiliinoissa. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA3994 Hame, pitkäraitainen. Valkea ja sininen, kertomuksen mukaan 100 vuotta vanha. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA3995 Hame, pitkäraitainen, puna- ja sinikirjava, valkealla pohjalla, käytännössä noin 30 vuotta sitten. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA3982 Naisen hattu, musta, saemttireunainen; päälaen ympäri riippuvat pitkät rihmaripsut. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA3983 Nuorikon hattu, kukikkaasta silkkikankaasta tehty; päälaen ympäri riippuvat ripsut ovat pitkät, silkkiset. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA3984 Hiusneuloja, pari, hopeankiiltäviä, näiden ympäri kierrettiin hiuspalmikko. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA4380 Pajariskohattu samaa muotoa kuin KA3956 ja 3957. Sirelius 1902.
KA4002 Jäntrikki eli västit on sertuukin tapainen miehen takki mustasta verasta; kummallakin puolella sekä tiheä nappirivi rinnassa että kolmella napilla kiinnipantava tasku; käytännössä 30-60 vuotta sitten. Viipuri tai Johannes. Sirelius 1915.
KA3985 Kapotti eli naisen päällystakki, musta, paksu, puumulitäytteinen, hakasilla ja napeilla suljettava; kaulus on leveä. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA3990 Kohtu eli nykyaikainen röijy, lyhyt, punakirjava, napeilla kiinnipantava, valkeilla nauhoilla rinnasta, lieveistä ja hihansuista koristettu; valkea kaulus pitsireunainen. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA3992 Naisen liivit, mustat, hakasilla kiinnipantavat, kuten edelliset takaa vyötäisien alapuolelta laskoksissa ja vyötäisnauhalla varustetut. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA3993 Pitkävolliset liivit, punaiset, yhtämuotoa kuin edelliset, käytetyt yhdessä KA3988 kanssa. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA4007 Koruompelua, valkeaa, valkealla pohjalla. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA3997 Naisen yliset ilman sepalusta. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA3998 Naisen paita, jossa, kuten edellisessä, on kaulus, vaan ei sepalusta. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA4008 Pyyhinliina, jonka keskiosa on murteekkaista vaatetat; päässä valkeat tupsuihin päättyvät pitsit; näiden ja murteekkaan vaatteen väliin on ommeltu valkeaa ja punaraitaista vaatetta, joka nähtävästi onsaatu jääskeläisestä esiliinasta. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA3986 Naisen röijy, harmaa, ilman kaulusta. Hihojen juuret ja lieve takana ovat laskoksissa.  Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA3987 Silkkiröijy, mustanruskea, yhtä muotoa kuin edellinen. Katso KA3991. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA3988 Valkea röijy, ohutta palttinaa, yhtä muotoa kuin edellinen, käytettiin ripillä käydessä. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA3989 Sarkaröijy, valkeasta sarasta, takaa vyötäisien kohdalta alaspäin laskoksissa. Sirelius 1915.
KA4001 Miehen kauhtana. Sirelius 1915
KA3991 Liivit, mustasta silkkivaatteesta, hakasilla kiinnipantavat, kuuluvat samaan morsiuspukuun kuin KA3987. Sirelius 1915.
KA4000 Kilappahäntälakki yhtä laatua kuin KA622. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA3981 Naisen kirkkomyssy, musta, tykkimyssyn tapainen. Valkea piti, joka on myssynreunan alle kiinni ommeltu, on länsisuomalaisia tykkejä paljon kapeampi; kuten myssy, on myös tämän takapuoleen liitetty ruusukkeesen päättyvä nauha, silkkinen. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA4003 Villapaita, neulottu, vihreä, helma ja hihansuut kuvikkaita. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.
KA4006 Vyö, miehen, pitkä ja leveä, villalangasta poikkiviiruiseksi kudottu eli neulottu. Viipuri tai Johannes. Schvindt 1893.

Säkkijärvi

KA4011 Körtti eli hame, pitkäraitainen; raidat hienot ja moniväriset. Finna.
KA4012 Naisen paita ilman sepalusta; kaulus päättyy ripsuihin, hihansuut ovat valkealla rihmalla kuvitetut. Schvindt 1893.
KA4009 Röijy, hienoraitaisesta villavaatteesta, hakasilla kiinnipantava, takaa vyötäisistä alaspäin poimuttu. Schvindt 1893.
KA1498 Pitkä, valkoisesta sarasta valmistettu miehen viitta. Schvindt 1883: Pitkä miehen viitta on samaa muotoa kuin KA1452, joka on Antrean miehen päällä tuvassa. Finna.
KA4013 Puuvillalangasta virkatut sormikkaat. Varret ovat punaiset ja ne on koristeltu valkoisilla kuvioilla. Rannekkeiden suussa on pieni halkio. Sormikkaiden teräosa peukalon juuresta sormenpäihin on yksivärinen valkoinen. Finna.
KA1508 Sukat. Finna.
KA1499 Lyhyt miehen takki, musta ja punaviiruinen. Schvindt 1883.
KA4010 Hankkiliivit, yhtäläiset kuin edelliset, vaan ilman hihoja. Finna.
KA1496 Myssy, kannettiin yhdessä tykin KA1497 kanssa. Vehkalahti tai Säkkijärvi. Schvindt 1883.
KA1497 Tykkimyssyn KA1496 pitsi. Schvindt 1883.
KA1504 Pitsimyssy. Finna.

Sakkola ja Rautu

KA3243 Harakan otsamus eli otsallinen. Pilkottui Okron kuvvii. Katso KA9. Lakimus Vennäin kuvvii. Schvindt 1893.
KA3244 Harakka. Otsamus: Vennäin kuuvvii, osrttalaisii; puuhun nousevaisii. Lakimus: kamaraisii eli kamaruuvvii. Schvindt 1893.
KA3245 Harakka. Otsamus: piikkitarhoi. Lakimus: piikkitarhoi. Schvindt 1893.
KA3246 Harakka. Otsamus: suurta otsaa. Lakimus: Tatjanan kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3247 Harakka. Otsamus: Valamoin kuuvvii, konnikaisiin päihen ja lehtosiin kans tehtyi. Lakimus: patsastarhoi ja käpälikkösisuksii. Schvindt 1893.
KA3248 Harakka. Otsamus: Valamoin kuuvvii. Lakimus: puolinaisii vääräpääaitoi. Finna.
KA3249 Harakka. Otsamus: Valamoin kuuvvii. Lakimus: vääräpäitä ja tihjäkokkii. Finna.
KA3250 Harakan otsamus: säppälin kuuvii; orriipää otsa. Lakimus: suuren kolkan kuuvvii ja vääräpääaitoi. Schvindt 1893. KA3251 Harakka. Otsamus: säppälin kuuvvii; kannuksen pyörii. Lakimus: puolinaisii Tatjanan kuuvii. Finna.
KA3252 Harakka. Otsamus: säppälin kuuvvii: lakimus: lättäpäitä aijattommii. Finna.
KA3253 Harakka. Otsamus: Kirkkosia? Lakimus: ver. KA3304. Finna.
KA3254 Harakka. Otsamus: Piiaitoi ja piiaijan sisuksii. Lakimus: vertaa KA3304. Finna.
KA3255 Harakka. Otsamus: piiaiotoi ja parkalaisii sisuksii. Lakimus: pitkii patsaita. Schvindt 1893.
KA3256 Harakka. Otsamus: Kolmikko-aitoi ja parkalaisii sisuksii; korvalliset pienii sorttalaisii. Lakimus: piikkitarhoi. Schvindt 1893.
KA3257 Harakka. Otsamus: haahlasii. Lakimus: vastattaisii siivilänpesosii. Finna.
KA3258 Harakka. Otsamus: Lättäpäitä, korvalliset: jalattomii revonnennii. Lakimus: Tatjanan kuuvii. Schvindt 1893.
KA3259 Harakka. Otsamus: Ykskyntösii Aunuksen aitoi. Lakimus: käpälikkö kannikaisiin kans. Finna.
KA3260 Harakka. Otsamus: Okron kuuvii; otsa: sorttalaisii. Lakimus vertaa KA3256. Schvindt 1893.
KA3261 Harakka. Otsamus: kirslöyhinen pitsin kans. Lakimus: haravaiset neljän silmän kans. Schvindt 1893.
KA3262 Harakka. Otsamus: piiaitoi sisuksitta. Lakimus: . Schvindt 1893.
KA3263 Harakka. Otsamus: Okron kuuvvii. Lakimus: vert. KA3302 ja 3304. Finna.
KA3264 Harakka. Otsamus: mustsulkun kuuvvii. Lakimus: vääräpää sisuksii. Finna.
KA3265 Harakka. Otsamus: pilpusniekkoi säppälin kkuuvvii. Lakimus: puolinaisii pitkäpiikkisii. Finna.
KA3266 Harakka. Osamus: Valamoin kuuvvii. Lakimus: Tatjanan kuvan sisuksii. Finna.
KA3267 Harakka. Otsamus: säppälin kuuvvii; ulkokorvalliset: suurta otsaa. Lakimus: Tatjanan kuuvvii. Finna.
KA3268 Harakan otsamus. Mustsulkun kuuvvii. Finna.
KA3269 Harakan otsamus. Mustsulkun kuuvvii. Finna.
KA3270 Harakan otsamus. Valamoin kuuvvii; ulkokorvalliset haravaisii. Finna.
KA3271 Harakan otsamus. Kortin kuuvvii. Finna.
KA3272 Harakan otsamus. Maailman kuuvvii; suurta otsaa. Finna.
KA3273 Harakan otsamus. Piiaitoi ja Parkalan sisuksii. Finna.
KA3274 Harakka. Otsamus: Okron kuuvvii. Lakimus: Vennäin kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3275 Harakka. Otsamus: Okron kuuvvii. Lakimus: suurii siiviläisii. Schvindt 1893.
KA3276 Harakka. Otsamus: Okron kuuvvii. Lakimus: Tatjanan kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3277 Harakka. Otsamus: säppälin kuuvvii. Lakimus: . Schvindt 1893.
KA3278 Harakka. Otsamus: mustilais-aitoi ja sisuksii. Lakimus: käpälikkölöi sorkan kans. Schvindt 1893.
KA3279 Harakka. Otsamus; otsalliskuvat puuttuvat, otsa ja patsaat kirkkosii. Schvindt 1893.
KA3280 Harakan otsamus: pilkottui säppälin kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3281 Harakan otsamus. Mustsulkun kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3282 Harakan otsamus. Vennäin kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3283 Harakan otsamus. Valamoin kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3284 Harakan otsamus. Valamoin kuuvvii; ulkokorvalliset revonnennii puolinaisil jaloil. Schvindt 1893.
KA3285 Harakan otsamus. Valamoin kuuvvii; ulkokorvalliset härtsykkäisii päitä mehiläisiin jaloil. Schvindt 1893.
KA3286 Harakan otsamus. Kaalsauan kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3287 Harakan otsamus. Säppälin kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3288 Harakan otsamus. Säppälin kuuvvii lehtosiin kans; patsaat: sorttalaisii. Schvindt 1893.
KA3289 Harakan otsamus. Karjalan aitoi ja parkalaisii sisuksii. Schvindt 1893.
KA3290 Harakan otsamus. Mustilan kuuvvii; ulkokorvalliset: kirkkosii. Schvindt 1893.
KA3291 Harakan otsamus. Vert. KA3259. Schvindt 1893.
KA3292 Harakan otsamus. Haahlasii. Schvindt 1893.
KA3293 Harakan otsamus. Aitaniekkoi revonnennii. Schvindt 1893.
KA3294 Harakan otsamus. Käpälikkököi. Schvindt 1893.
KA3295 Harakan lakimus. Tatjanan kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3296 Harakan lakimus. Tihjäkokkii. Schvindt 1893.
KA3297 Harakan lakimus. Vert. KA160. Schvindt 1893.
KA3298 Harakan lakimus. Puolinaisii lättäpäitä. Schvindt 1893.
KA3299 Harakan lakimus. Aijattommii lättäpäitä. Schvindt 1893.
KA3300 Harakan lakimus. Vennäin kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3301 Harakan lakimus. Suuren kolman sisuksii. Schvindt 1893.
KA3302 Harakan lakimus. Aijattommii revonnenni kannikkain kans. Schvindt 1893.
KA3303 Harakan lakimus. Pienii piikkitarhoi; kuvekuvat: suuren kolkan sisuksii. Schvindt 1893.
KA3304 Harakan lakimus. Piikkitarha yhten sorkan kans. Schvindt 1893.
KA3305 Harakan lakimus. Vert. KA3259. Schvindt 1893.
KA3306 Harakan lakimus. Puolinaisii pitkäsorkkii. Schvindt 1893.
KA3307 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3308 Harakan lakimus. Vennäin kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3309 Harakan lakimus. Vennäin kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3310 Harakan lakimus. Suuren kolkan kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3311 Harakan lakimus. Puolinaisii Tatjanan kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3312 Harakan lakimus. Konnikaisiin jalkoi. Schvindt 1893.
KA3313 Harakan lakimus. Vääräpää-aitoi ja suuren kolkan sisuksii. Schvindt 1893.
KA3314 Harakan lakimus. Vert. KA3302. Schvindt 1893.
KA3315 Harakan lakimus. Puolinaisii Harpalan kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3316 Harakan lakimus. Vennäin kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3317 Harakan lakimus. Tessantkan kuuvvii, virvittäin veätty. Schvindt 1893.
KA3318 Harakan lakimus. Vennäin kuuvvii. Schvindt 1893.
KA3319 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3320 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3321 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3322 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3323 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3324 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3325 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3326 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3327 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3328 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3329 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3330 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3331 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3332 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3333 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3334 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA3335 Harakka. Otsamus: kortin kuuvvii; otsa: kannuksen pyörii. Schvindt 1893.
KA224 Esiliina, peretniekka on valmistettu venäläisestä kattuunista (=painokankaasta).  Finna.
KA225 Esliinan välinen. Langalla kirjattu esiliinan välivaate. Schvindt 1883.
KA226 Esiliinan helmus, punaisesta villangasta, bees-värisellä langalla sidottu. Finna.
KA227 Esliinan helmus Schvindt 1883.
KA3341 Esiliina. Finna.
KA3342 Esiliina. Finna.
KA3343 Esiliinan välivaate, villainen. Schvindt 1893.
KA3344 Esiliinan välivaate, villainen. Schvindt 1893.
KA380 Hakaset Schvindt 1883.
KA223 Hameenhelmusvaate. Schvindt 1883.
KA3340 Hameenhelmus, musta-, kelta ja punaraitainen. Schvindt 1893.
KA10 Harakka. Otsallisen pääkaava sekä otsan, patsaiden ja korvallisien kaavat ovat samat kuin
KA9. Lakimuksen kaava on mustalaisen kuvien (ks KA73) muotoinen ja sen reunuksien kaava on jalattomia revonneniä. Finna.
KA100 Suruharakan otsallinen. Otsa: siivilän pesosia. Lakimus on KA117. Finna.
KA101 Harakan lakimus. Karjalan aitoja. Otsallinen
KA67. Schvindt 1893.
KA102 Harakan lakimus. Karjalan aitoja. Schvindt 1893.
KA103 Harakan lakimus. Nästyykin kuvia. Otsallinen KA20. Schvindt 1893.
KA104 Harakan lakimus. Räänikän kuvia. Otsallinen KA50. Schvindt 1893.
KA105 Harakan lakimus. Tatjanan kuvia. Otsallinen KA68 Schvindt 1893.
KA106 Harakan lakimus. Tatjanan kuvia.  Schvindt 1893.
KA107 Harakan lakimus. Tatjanan kuvia.  Schvindt 1893.
KA108 Harakan lakimus. Tatjanan kuvia. Otsallinen KA56. Schvindt 1893.
KA109 Harakan lakimus. Tatjanan kuvia. Otsallinen KA80. Schvindt 1893.
KA11 Harakka. Pääkaava: valamon kuvia; otsa: kannuksen pyöriä; patsaat: kaheksan merkkiä; korvalliset: kamaraisia. Lakimus: vääräpäitä, ja sen reunukset: kamaraisia. Finna.
KA110 Harakan lakimus. Tatjanan kuvia. Otsallinen KA79. Schvindt 1893.
KA111 Harakan lakimus. (Vääräpäitä) Tatjanan kuvia. Otsallinen KA62. Schvindt 1893.
KA112 Harakan lakimus. (Vääräpäitä) Tatjanan kuvia. Otsallinen KA60. Schvindt 1893.
KA113 Harakan lakimus. (Vääräpäitä) Tatjanan kuvia. Otsallinen KA54. Schvindt 1893.
KA114 Harakan lakimus. (Vääräpäitä) Tatjanan kuvia. Otsallinen KA99. Schvindt 1893.
KA115 Harakan lakimus. (Vääräpäitä) Tatjanan kuvia. Otsallinen KA97. Schvindt 1893.
KA116 Harakan lakimus. (Vääräpäitä) Tatjanan kuvia. Otsallinen KA96.  Schvindt 1893.
KA117 Harakan lakimus. (Vääräpäitä) Tatjanan kuvia.  Schvindt 1893.
KA118 Harakan lakimus. Harpalan kuvia. Otsallinen KA58. Schvindt 1893.
KA119 Harakan lakimus. Harpalan kuvia. Schvindt 1893.
KA12 Harakka. Pääkaava: Okron kuvia, pilpusniekkoja, otsa: kannuksen pyöriä. Finna.
KA120 Harakan lakimus. Harpalan kuvia. Schvindt 1893.
KA121 Harakan lakimus. Harpalan kuvia. Schvindt 1893.
KA122 Harakan lakimus. Harpalan kuvia. Otsallinen KA45. Schvindt 1893.
KA123 Harakan lakimus. Vääräpäitä. Otsallinen KA81. Schvindt 1893.
KA124 Harakan lakimus. Vääräpäitä. Otsallinen KA39. Schvindt 1893.
KA125 Harakan lakimus. Vääräpäitä. Schvindt 1893.
KA126 Harakan lakimus. Lättäpäitä. Otsallinen KA94. Schvindt 1893.
KA127 Harakan lakimus. Lättäpäitä. Otsallinen KA91. Schvindt 1893.
KA128 Harakan lakimus. Pyllyperseitä. Schvindt 1893. KA129 Harakan lakimus. Kamaratarhoja Schvindt 1893.
KA13 Harakka. Lakimus: revonneniä, ja sen reunukset: kamaraisia. Schvindt 1893.
KA130 Harakan lakimus. Kamara-aitoja. Otsallinen KA92. Schvindt 1893.
KA131 Harakan lakimus. Kamara-aitoja. Otsallinen KA86. Schvindt 1893.
KA132 Harakan lakimus. Linnunsilmäsiä. Schvindt 1893.
KA133 Harakan lakimus. Linnunsilmäsiä. Otsallinen KA59. Schvindt 1893.
KA134 Harakan lakimus. Linnunsilmäsiä (piikkitarhoja). Otsallinen KA37. Schvindt 1893.
KA135 Harakan lakimus. Kanansilmiä. Otsallinen KA40. Schvindt 1893.
KA136 Harakan lakimus. Kananvarpaita. Schvindt 1893.
KA137 Harakan lakimus. Kananvarpaita. Schvindt 1893.
KA138 Harakan lakimus. Revonnenän aitoja. Otsallinen KA41. Schvindt 1893.
KA139 Harakan lakimus. Revonnenän aitoja. Otsallinen KA77. Schvindt 1893.
KA14 Suruharakka. Mustilla ja valkeilla (ynnä hiukan tummansinisilläkin) langoilla kirjailtu. Sitä käytettiin sukusurussa, kun joku läheinen sukulainen oli kuollut. Pääkaava: Aunuksen aitoja; otsa ja patsaat: siivilän pesosia. Finna.
KA140 Harakan lakimus. Revonnenän aitoja.  Schvindt 1893.
KA141 Harakan lakimus. Revonnenän aitoja. Otsallinen KA15. Schvindt 1893.
KA142 Harakan lakimus. Revonnenän tarhoja. Schvindt 1893.
KA143 Harakan lakimus. Revonnenän tarhoja. Schvindt 1893.
KA144 Harakan lakimus. Revonnenän tarhoja. Schvindt 1893.
KA145 Harakan lakimus. Revonnenän tarhoja. Otsallinen KA53. Schvindt 1893.
KA146 Harakan lakimus. Suuria revonneniä. Schvindt 1893.
KA147 Harakan lakimus. Suuria revonneniä. Schvindt 1893.
KA148 Harakan lakimus. Revonneniä. Otsallinen KA69. Schvindt 1893.
KA149 Harakan lakimus. Revonneniä. Schvindt 1893.
KA15 Harakka. Pääkaava: Karjalan aitoja; otsa: suuria kannuksen pyöriä; patsaat: murtsupäitä. Tähän harakkaan kuuluva lakimus on nro KA141. Schvindt 1893.
KA150 Harakan lakimus. Revonneniä. Otsallinen KA47. Schvindt 1893.
KA151 Harakan lakimus. Revonneniä. Otsallinen KA70. Schvindt 1893.
KA152 Harakan lakimus. Piikkitarhoja (ja linnunsilmiä). Otsallinen KA61. Schvindt 1893.
KA153 Harakan lakimus. Piikkitarhoja. Otsallinen KA57. Schvindt 1893.
KA154 Harakan lakimus. Piikkitarhoja. Otsallinen KA33. Schvindt 1893.
KA155 Harakan lakimus. Piikkitarhoja.  Schvindt 1893.
KA156 Harakan lakimus. Piikkitarhoja. Otsallinen KA74. Schvindt 1893.
KA157 Harakan lakimus. Piikkitarhoja. Otsallinen KA35. Schvindt 1893.
KA158 Harakan lakimus. Piikkitarhoja ja siivilän pesosia. Otsallinen KA72. Schvindt 1893.
KA159 Harakan lakimus. Piikkitarhoja ja siivilän pesosia. Otsallinen KA71. Schvindt 1893.
KA16 Harakan otsallinen. Pääkaava: pieniä pilpuksia; otsa: siivilän pesosia; korvalliset: kamaraisia. Schvindt 1893.
KA160 Harakan lakimus. Piikkiniekkoja. Otsallinen KA34. Schvindt 1893.
KA161 Harakan lakimus. Piikkiaitoja. Otsallinen KA82. Schvindt 1893.
KA162 Harakan lakimus. Piitarhoja. Schvindt 1893.
KA163 Harakan lakimus. Haarapiikkiä. Otsallinen KA87. Schvindt 1893.
KA164 Harakan lakimus. Pitkäsorkkasia (tai häränpäitä?). Schvindt 1893.
KA165 Harakan lakimus. Käpälikkölöitä. Schvindt 1893.
KA166 Harakan lakimus. Häränpäitä? Otsallinen on KA64. Schvindt 1893.
KA167 Harakan lakimus. Siiviläisiä ja haravanpiilöitä. Otsallinen on KA 76. Schvindt 1893.
KA168 Harakan lakimus. Siivilän pesosia ja lättäpäitä. Otsallinen KA44. Schvindt 1893.
KA169 Harakan lakimus. Siivilän pesosia. Otsallinen KA55. Schvindt 1893.
KA17 Harakan otsallinen.Pääkaava: sama kuin KA16. Korvalliset: revonneniä Schvindt 1893.
KA170 Harakan lakimus. Siivilän pesosia. Otsallinen KA24. Schvindt 1893.
KA171 Harakan lakimus. Siivilän pesosia. Otsallinen KA26. Schvindt 1893.
KA172 Harakan lakimus. Siivilän pesosia. Schvindt 1893.
KA173 Harakan lakimus. Siivilän pesosia. Otsallinen KA23. Schvindt 1893.
KA174 Harakan lakimus. Suuren kolkan kuvia. Otsallinen KA29. Schvindt 1893.
KA175 Harakan lakimus. Suuren kolkan aitoja ja sisuksia. Otsallinen KA98. Schvindt 1893.
KA176 Harakan lakimus. Suuren kolkan sisuksia. Otsallinen KA75. Schvindt 1893.
KA177 Harakan lakimus. Pitkiä patsaita. Otsallinen KA66. Schvindt 1893.
KA178 Harakan lakimus. Pitkiä patsaita. Otsallinen KA88. Schvindt 1893.
KA179 Harakan lakimus. Pitkiä paitsaita. Otsallinen KA21. Schvindt 1893.
KA18 Harakan otsallinen.Kaava: pilpuksen aitoja. Schvindt 1893.
KA180 Harakan lakimus. Vennäin kuvia. Schvindt 1893.
KA181 Harakan lakimus. Vennäin kuvia. Otsallinen KA30. Schvindt 1893.
KA182 Harakan lakimus. Vennäin kuvia. Schvindt 1893.
KA183 Harakan lakimus. Vennäin kuvia. Otsallinen KA93. Schvindt 1893.
KA184 Harakan lakimus. Otsallinen KA85. Schvindt 1893.
KA185 Harakan lakimus.  Schvindt 1893.
KA186 Harakan lakimus.  Schvindt 1893. KA187 Harakan lakimus. Otsallinen KA43. Schvindt 1893.
KA188 Harakan lakimus. Otsallinen KA36. Schvindt 1893.
KA189 Langalla kirjottu ristpatsaita ja ristkannikoita Schvindt 1893.
KA19 Harakan otsallinen.Kaava: Okron kuvia, pilpusniekkoja; otsa ja patsaat: kannukset pyöriä. Schvindt 1893.
KA20 Harakan otsallinen.Pääkaava ja otsa samat kuin KA19. Korvalliset: kamaraisia. Tämän lakimus on nro. KA103. Schvindt 1893.
KA21 Harakan otsallinen.Kaava: Okron kuvia; korvalliset: haravan piilöitä. Lakimus on KA179. Schvindt 1893.
KA22 Harakan otsallinen.Kaava: sama kuin KA21. Otsa: kannuksen pyöriä. Schvindt 1893.
KA23 Harakan otsallinen.Kaava: Pältsän kuvia. Otsa: murtsapäivä; korvalliset: jalattomia revonneniä. Lakimus on KA173. Schvindt 1893.
KA24 Harakan otsallinen.Kaava on sama kuin KA23: Otsa: kannuksen pyöriä. Lakimus on KA170. Schvindt 1893.
KA25 Harakan otsallinen.Kaava: Ykskyntösiä (myös ykskyntysiä), Aunuksen aitoja; otsa: siivilän pesosia; korvalliset: kamaraisia. Finna.
KA26 Harakan otsallinen.Kaava: sama kuin KA25. Otsa: kannuksen pyöriä. Lakimus on KA171. Finna.
KA27 Harakan otsallinen.Kaava: sama kuin KA25. Otsa: lehtosisuksia; patsaat: kaheksan merkkiä; korvalliset: revonneniä. Schvindt 1893.
KA28 Harakan otsallinen.Kaava: Kakskyntösiä (myös kakskyntysiä) Aunuksen aitoja; otsa: murtsapäinen; korvalliset: kamaraisia. Schvindt 1893.
KA29 Harakan otsallinen.Kaava: sama kuin KA28. Lakimus on KA174. Schvindt 1893.
KA30 Harakan otsallinen.Kaava: sama kuin KA28. Otsa: kannuksenpyöriä; korvalliset: revonneniä. Lakimus on KA181. Finna.
KA31 Harakan otsallinen.Kaava: sama kuin KA28. Lakimus on KA136. Schvindt 1893.
KA32 Harakan otsallinen.Kaava: Valamoja; korvalliset revonneniä. Finna.
KA33 Harakan otsallinen.Kaava: sama kuin KA32; otsa: kannuksenpyöriä. Lakimus on KA154. Finna.
KA34 Harakan otsallinen.Kaava: Valamon kuvia; otsa: kannuksenpyöriä; korvalliset: jalattomia revonneniä. Lakimus on KA160. Schvindt 1893.
KA35 Harakan otsallinen.Kaava: Valamoin kuvia; otsa ja patsaat: kannuksenpyöriä; korvalliset: haravanpiilöitä. Lakimus on KA157. Schvindt 1893.
KA36 Harakan otsallinen. Kaava: Kaalirauan kuvia; otsa: kannuksenpyöriä; korvalliset: revonneniä. Lakimus on KA188. Finna.
KA37 Harakan otsallinen. Pääkaava ja otsa: samat kuin KA36. Korvalliset: jalattomia revonneniä. Lakimus on KA134. Finna.
KA38 Harakan otsallinen. Kaava: Säppälin kuvia; otsa: kannuksenpyöriä; patsaat: lohen purstoja. Schvindt 1893.
KA39 Harakan otsallinen. Pääkaava ja otsa: samat kuin KA38. Patsaat: nelisilmäisiä? Korvalliset: jalattomia revonneniä. Lakimus on KA124. Schvindt 1893.
KA40 Harakan otsallinen. Pääkaava ja otsa: samat kuin KA38. Lakimus on KA135. Schvindt 1893.
KA41 Harakan otsallinen. Kaava: Pilkottuja säppäälin kuvia (koipiniekkoja?); otsa: kannuksenpyöriä; patsaat: siivilän pesosia. Lakimus on KA138. Finna.
KA42 Harakan otsallinen. Pääkaava ja otsa: sama kuin KA41. Korvalliset: suuren kolkan aitoja ja sisuksia. Schvindt 1893.
KA43 Harakan otsallinen. Otsan kaava: pieniä kannuksen pyöriä. Lakimus on KA187. Schvindt 1893.
KA44 Harakan otsallinen. Kaava: Pieniä kannuksen pyöriä; otsa: suuria kannuksen pyöriä. Lakimus on KA168. Finna.
KA45 Harakan otsallinen. Kaava: Korttikuvia. Lakimua on KA122. Schvindt 1893.
KA46 Harakan otsallinen. Puolitekoinen. Kaava: sama kuin KA45. Otsa: kannuksenpyöriä. Patsaat: kaheksan merkkiä. Finna.
KA47 Harakan otsallinen. Pääkaava ja otsa: samat kuin KA46. Korvalliset: jalattomia revonneniä. Lakimus on KA150. Finna.
KA48 Harakan otsallinen. Kaava: Kortin silmiä. Schvindt 1893.
KA49 Harakan otsallinen. Kaava: Paperin kuvia. Schvindt 1893.
KA50 Harakan otsallinen. Kaava: Ristkyntösiä tupakarhun hampaita; korvalliset: haravanpiilöitä. Lakimus on KA104- Schvindt 1893.
KA51 Harakan otsallinen. Kaava: Parkalaisia; otsa: siivilän pesosia; korvalliset: jalattomia revonneniä. Finna.
KA52 Harakan otsallinen. Kaava: Parkalan kuvia; korvalliset: haravanpiilöitä ja kamaraisia. Schvindt 1893.
KA53 Harakan otsallinen. Kaava: Parkalan aitoja; otsa: pieniä kannuksenpyöriä. Lakimus on KA145. Finna.
KA54 Harakan otsallinen. Kaava: sama kuin KA53, Otsa ja patsaat: kaheksan merkkiä. Lakimus on KA113. Schvindt 1893.
KA55 Harakan otsallinen. Kaava: Rätin aitoja; otsa: pieniä kannuksenpyöriä; korvalliset: jalattomia revonneniä. Lakimus on KA169. Schvindt 1893.
KA56 Harakan otsallinen. Kaava: Rätin kuvia; korvalliset: kaheksan merkkiä. Lakimus on KA108. Schvindt 1893.
KA57 Harakan otsallinen. Kaava: Linnunsilmäsiä; korvalliset: kamaraisia. Lakimus on KA153. Finna.
KA58 Harakan otsallinen. Kaava: Tessantka kuvia; otsa: virviäisiä? Korvalliset: haravanpiilöitä ja kamaraisia. Lakimus on KA118. Finna.
KA59 Harakan otsallinen. Kaava: Orjen kuvia. Lakimus on KA133. Schvindt 1893.
KA60 Harakan otsallinen. Kaava: Nuorasia. Otsa: kannuksenpyöriä. Lakimus on KA112- Schvindt 1893.
KA61 Harakan otsallinen. Kaava: Haahlasia; patsaat: siivilän pesosia. Lakimus on KA152. Finna.
KA62 Harakan otsallinen. Kaava: Pitkii patsaita (Räisälänm kuvia?); korvalliset: häränpäitä?. Lakimus on KA111. Schvindt 1893.
KA63 Harakan otsallinen. Kaava: Konnikaisen päitä; korvalliset: kamaraisia. Schvindt 1893.
KA64 Harakan otsallinen. Kaava: Lättäpäitä; otsa: omenaisia. Lakimus on KA155. Schvindt 1893.
KA65 Harakan otsallinen. Kaava: Vääräpäitä; otsa: Harpalan kuvia. Schvindt 1893.
KA66 Harakan otsallinen. Kaava: Nelisilmäisiä (tarhoja); korvalliset: kaalirautoja. Lakimus on KA177. Schvindt 1893.
KA67 Harakan otsallinen. Kaava: Revonnenän aitoja. Lakimus on KA101. Schvindt 1893.
KA68 Harakan otsallinen. Kaava: Piiaitoja. Lakimus on KA105. Schvindt 1893.
KA69 Harakan otsallinen. Kaava: Pitkäsorkkasia (piikkitarhoja?); korvalliset: jalattomia revonneniä. Lakimus on KA148. Schvindt 1893.
KA70 Harakan otsallinen. Kaava: Piikkitarhoja; otsa: siivilän pesosia; korvalliset: haravanpiilöitä. Lakimus on KA151. Schvindt 1893.
KA71 Harakan otsallinen. Kaava: Kissankäpäläisiä. Lakimus on KA152[?]- Finna.
KA72 Harakan otsallinen. Kaava: Ihmisen kuvia. Lakimus on KA158. Schvindt 1893.
KA73 Harakan otsallinen. Kaava: Mustalaisen kuvia. Schvindt 1893.
KA74 Harakan otsallinen. Kaava: Maailman kuvia; korvalliset haravanpiilöitä. Lakimus on KA156. Finna.
KA75 Harakan otsallinen. Kaava: Sama kuin KA74. Otsa: siivilän pesosia. Lakimus on KA176. Schvindt 1893.
KA76 Harakan otsallinen. Kaava: Vennäin kuvia; otsa: puolivirviäisiä; korvalliset: kokovirviäisiä. Lakimus on KA167. Schvindt 1893.
KA77 Harakan otsallinen. Kaava: Sama kuin KA76. Otsa: kannuksen pyöriä; korvalliset: jalattomia revonneniä. Lakimus on KA139. Schvindt 1893.
KA78 Harakan otsallinen. Kaava: Sama kuin KA76; omeli-otsa; korvalliset: nelisilmisiä. Schvindt 1893.
KA79 Harakan otsallinen. Tämän lakimus on KA110. Schvindt 1893.
KA80 Harakan otsallinen. Otsa: Kannuksen pyöriä; korvalliset: kaheksan merkkiä. Lakimus on KA109. Schvindt 1893.
KA81 Harakan otsallinen. Otsa: Kannuksen pyöriä; Korvalliset: jalattomia revonneniä. Lakimus on KA123. Schvindt 1893.
KA82 Harakan otsallinen. Tämän lakimus on KA161. Schvindt 1893.
KA83 Suruharakan otsallinen. Kaava: Karjalan aitoja; korvalliset: haravanpiilöitä. Lakimus on KA147. Schvindt 1893.
KA84 Suruharakan otsallinen. Kaava Okronkuvia (myös otronkuvia); otsa: kannuksen pyöriä; patsaat: kaheksan merkkiä. Schvindt 1893.
KA85 Harakka. Pääkaava ja otsa samat kuin KA84. Korvalliset: jalattomia revonneniä. Lakimus on KA184.Suruharakan otsallinen Finna.
KA86 Harakka. Kaava: Aunuksen aitoja; otsa: siivilän pesosia; korvalliset: jalattomia revonneniä. Lakimus on KA131.Suruharakan otsallinen Finna.
KA87 Harakka. Kaava: Mustasulkkusia (Ykskyntösiä Aunuksen aitoja); otsa: kannuksen pyöriä; korvalliset: suuren kolkan aitoja ja sisuksia. Lakimu on KA163. Suruharakan otsallinen Finna.
KA88 Harakka. Kaava: sama kuin KA87. Lakimus on KA178. Suruharakan otsallinen Finna.
KA89 Suruharakan otsallinen. Kaava: Valamoin kuvia; otsa: kannuksienpyöriä; korvalliset: jalattomia revonneniä. Schvindt 1893. KA9 Harakka. Tämän harakan otsallisen pääkaavaa sanotaan säppälin kuviksi. Otsan ja patsaiden kaava on kannuksen pyöriä, korvallisien kaava taas suuren kolkan kuvia. Lakimuksen kaava on lättäpäitä ja sen reunuksien “suuren kolkan kuvia.” Schvindt 1893.
KA90 Suruharakan otsallinen. Kaava: Valamoin kuvia; otsa: kannuksienpyöriä Schvindt 1893.
KA91 Suruharakan otsallinen. Kaava: Puolivalamoja; otsa: kannuksenpyöriä; korvalliset: murtsupäitä. Lakimus on KA127. Finna.
KA92 Suruharakan otsallinen. Kaava: Kaalirauan kuvia; otsa: kannuksen pyöriä. Lakimus on KA130. Finna.
KA93 Suruharakan otsallinen. Kaava: Säppälin kuvia; korvalliset: revonneniä. Lakimus on KA183. Schvindt 1893.
KA94 Suruharakan otsallinen. Kaava: Säppälin kuvia (nuorestekosia). Lakimus on KA126. Schvindt 1893.
KA95 Suruharakan otsallinen. Kaava: Säppälin kuvia; otsa: kannuksenpyöriä; patsaat: kaheksan merkkiä; korvalliset: jalattomia revonneniä. Lakimus on KA172. Schvindt 1893.
KA96 Suruharakan otsallinen. Kaava: Säppälin kuvia; otsa: kannuksenpyöriä. Lakimus on KA116. Finna.
KA97 Suruharakan otsallinen. Pilkottuja säppällin kuvia; otsa: kannuksenpyöriä; korvalliset: jalattomia revonneniä. Lakimus on KA115. Schvindt 1893.
KA98 Suruharakan otsallinen. Kaava. Tessantka kuvia (linnunsilmäsiä); korvalliset: haravanpiilöitä. Lakimus on KA175. Schvindt 1893.
KA99 Suruharakan otsallinen. Kaava: revonnenän aitoja; otsa: suuren kolkan aitoja ja sisuksia. Lakimus on KA114. Finna.
KA218 Hame. Finna.
KA219 Hame. Finna.
KA220 Hame. Finna.
KA221 Hame. Finna.
KA222 Hame. Finna.
KA1 Huntu.  Finna.
KA2 Huntu. Vanhaa muotoa Finna.
KA3 Huntu. Uudempaa muotoa. Finna.
KA4 Huntu. Uusinta muotoa. Finna.
KA280 Tasku kannetaan vyössä. Schvindt 1883.
KA3336 Tasku: tehty kahdesta suruharakan otsamuksesta. Schvindt 1893.
KA3337 Tasku: tehty yhdestä harakanotsamuksesta. Schvindt 1893.
KA304 Isentäinen. Schvindt 1883.
KA305 Isentäinen. Schvindt 1883.
KA381 Kaksoisnappi. Schvindt 1883.
KA278 Liinakalsut pidetään säärissä kesällä. Finna.
KA279 Villakalsut, ruskeat, pidetään talvella. Schvindt 1883.
KA382 Hakaset. Schvindt 1883.
KA281 Puuvillalangasta virkatut lapaset, joissa erivärisiä kolmioita. Lapasten pohjaväri on luonnonvalkoinen. Kolmioista koostuvat kuvioraidat ovat vuorotellen punaisia, sinisiä, keltaisia ja punaruskeita. Lisäksi lapasten puolivälissä on yksi vihreä suora raita. Myös peukalo on kuvioitu. Finna.
KA195 Kostuli, sepaluksen kirjonta ristlajia. Finna. .
KA196 Kaulus ja sepalukset. Kaulus: ristlajia; sepalukset: kierentäisiä. Schvindt 1893.
KA197 Kaulus ja sepalukset. Kaulus; otrajyväsiä; sepalukset: matosia. Schvindt 1893.
KA198 Kaulus ja sepalukset. Sepalukset: Kaheksan merkkiä. Schvindt 1893.
KA199 Kaulus ja sepalukset. Sepalukset: Matosia ja silmäsiä? Schvindt 1893.
KA200 Kaulus ja sepalukset. Sepalukset: Ikkunalajia Schvindt 1893.
KA201 Kaulus ja sepalukset. Molemmat: matosia; sepaluksissa on kukkarotikkuus. Schvindt 1893.
KA202 Kaulus ja sepalukset. Molemmat: matosia; sepaluksissa on kukkarotikkuus. Schvindt 1893.
KA203 Kaulus ja sepalukset. Molemmissa on kukkarotikkuus. Schvindt 1893.
KA204 Kaulus ja sepalukset. Sepalukset: matosia. Schvindt 1893.
KA205 Kaulus ja sepalukset. Molemmat: matosia; sepaluksissa on kukkarotikkuus. Schvindt 1893.
KA206 Kaulus ja sepalukset.  Schvindt 1893.
KA207 Kaulus ja sepalukset.  Schvindt 1893.
KA208 Kostulin kauluksia.  Schvindt 1893.
KA209 Kostulin kauluksia.  Schvindt 1893.
KA210 Kostulin kauluksia.  Schvindt 1893.
KA211 Kostulin kauluksia.  Schvindt 1893.
KA212 Kostulin kauluksia.  Schvindt 1893.
KA213 Kostulin kauluksia.  Schvindt 1893.
KA214 Kostuli. Finna.
KA215 Kostulin kauluksia.  Finna.
KA216 Kostulin kauluksia.  Schvindt 1893.
KA217 Kostuli. Finna.
KA3338 Kostulin kaulus ja sepalukset. Vert. KA194-217. Schvindt 1893.
KA3345 Kostulin sepalus. Schvindt 1893.
KA4339 Naisen kostel. Finna.
KA306 Kussakka, Venäjältä ostettu Schvindt 1883.
KA300 Seinävyö. Schvindt 1883.
KA301 Tikute: sormissa valmistettu, käytetään samaan tarpeeseen kuin vöitä. Schvindt 1883.
KA302 Tikute: sormissa valmistettu, käytetään samaan tarpeeseen kuin vöitä. Schvindt 1883.
KA294 Viilivyö, 12-lautainen. Schvindt 1883.
KA295 Viilivyö, 10-lautainen. Schvindt 1883.
KA297 Viilivyö. 8-lautainen. Schvindt 1883.
KA298 Viilivyö, 6-lautainen Schvindt 1883.
KA299 Viilivyö, 6-lautainen Schvindt 1883.
KA342 Nyytinkipussi. Schvindt 1883.
KA3378 Vaskinappi, kullattu. Schvindt 1893.
KA307 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA308 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA309 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA310 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA3368 Nyytinki, pääalusien päällyksien päistä. Vert. KA341 ja KA977-9. Schvindt 1893.
KA3371 Nyytinki, pääalusien päällyksien päistä. Vert. KA341 ja KA977-9. Schvindt 1893.
KA311 Nästyyki. Harmahtavan valkoista palttinasidoksista pellavakangasta. Katepistoin ommeltu päärme 0,2 cm leveä. Molemmissa päissä geometrisaiheista (vinoneliöt, siksak -viivat ym.) nurjatonta etupistokirjontaa, joka on ommeltu punaisella ja mustalla villalangalla. Kirjonta on tiheätä, pistot kolmen langan mittaisia. Kirjonnan korkeus 12 cm. Päissä on lisäksi 5 cm pitkät kangastilkuista tehdyt hapsut l. röpyt, jotka ulottuvat kulman ympäri n. 12 cm l. yhtä korkealle kuin kirjonta. Röpyt on kiinnitetty aivimalla. Finna.
KA312 Nästyykin pää Schvindt 1883.
KA313 Nästyyki. Kude ja loimi luonnonväristä pellavaa, palttinasidos. Koristettu punaisella ja vihreällä villalangalla ommellulla luotoksittain kirjonnalla. Kuviona punainen vihreäkeskustainen vinoneliö. Kuvion korkeus 11,5 cm Finna.
KA314 Pari nästyykin päitä Schvindt 1883.
KA315 Pari nästyykin päitä Schvindt 1883.
KA316 Pari nästyykin päitä Schvindt 1883.
KA317 Nästyyki. Kude ja loimi luonnoväristä pellavaa, palttinasidos. korkeus 7 cm, leveys 41 cm. Toisella pitkällä sivulla on päärme, joka on kiinnitetty reikäompeleella. Koristeena on punaisella ja vihreällä langalla ommeltua luotoksittain kirjontaa. Kuviona on sisäkkäisiä vinoneliöitä. Kuvion korkeus on 6 cm. Finna.
KA318 Pari nästyykin päitä Schvindt 1883.
KA319 Pari nästyykin päitä Schvindt 1883.
KA320 Nästyykin pää. Maailman kuvia. Schvindt 1883.
KA321 Nästyyki. Räänikän kuvia. Schvindt 1883.
KA322 Nästyyki. Pitkiä patsaita. Schvindt 1883.
KA323 Nästyyki. Patsaslajia ja kihvelin teriä. Schvindt 1883.
KA324 Nästyyki. Patsaslajia ja kihvelin teriä. Schvindt 1883.
KA325 Nästyyki. Mustalais kuvia. Schvindt 1883.
KA326 Nästyyki. Suuria aitaniekkoja ja kikeroisia. Schvindt 1883.
KA327 Nästyyki. Räänikköjä ja vennäinkokkia. Schvindt 1883.
KA328 Nästyyki. Kude ja loimi luonnonväristä pellavaa, palttinasidos. Koristeena punaisella, vihreällä, keltaisella ja ruskehtavalla villalangalla ommeltua luotoksittain kirjontaa. Kuvoina on vinoneliö, jonka sisällä on risti, jonka sakaroiden välissä on pienemmät ristit. Reunoihin on kiinnitetty erivärisistä kangaskaistaleista hapsutus eli röpyt, joiden pituus on 7 cm. Kirjonnan korkeus on 11,5 cm. Schvindt 1883: Räänikköjä ja vennäinkokkia. Finna.
KA329 Nästyyki. Kannikkalajia. Schvindt 1883.
KA330 Nästyyki. Kannikkalajia. Kude ja loimi luonnonväristä pellavaa, palttinasidos. Koristeena punaisella ja vihreällä langalla ommeltua luotoksittain kirjontaa. Kuvoina punainen vinoneliö, jonka sisällä vihreä hakaristi. Kirjonnan korkeus 10 cm. Toisella pitkällä sivulla olevaan päärmeeseen on kiinnitetty erivärisistä kangaskaitaleista tehty hapsutus, jonka pituus on n. 6 cm. Vahter 1931 Finna.
KA331 Nästyyki. Vääräpäitä. Schvindt 1883.
KA332 Nästyyki. Vääräpäitä. Kude ja loimi luonnonväristä pellavaa, palttinasidos. Koristeena on punaisella ja sinisellä villalangalla ommeltua luotoksittain kirjontaa. Kuviona sininen vinoneliö, jonka sisällä punainen hakaristi. Kuvion korkeus 7 cm. Finna.
KA333 Nästyyki. Pitkiä patsaita. Kude ja loimi luonnonväristä pellavaa, palttinasidos. Koristeena punaisella villalangalla ommeltua luotoksittain kirjontaa. Kirjonnan korkeus 8,5 cm. Kuviona on vinoneliö ja risti (hannunvaakuna). Toisella pitkällä sivulla olevaan päärmeeseen on kiinnitetty aivimalla punainen 1,5 cm korkeuinen puuvillakangakaistale ja valkoinen 1 cm korkuinen painettu puuvillakangaskaitale. Finna.
KA334 Nästyyki. Pitkiä patsaita. Schvindt 1883.
KA3355 Käspyyhe: lättäpäitä ja vääräpää sisuksii. Vert. KA311 ja 340. Schvindt 1893.
KA3356 Käspyyhe. Vääräpääaitoi ja sisuksii. Schvindt 1893.
KA3357 Käspyyhe: Lättäpäitä, siivilän pesosii ja jalattommii revonnennii. .
KA3358 Käspyyhe.  Schvindt 1893.
KA3359 Käspyyhe. Kuvat päissä ovat kudotut. Schvindt 1893.
KA336 Pari nästyykin päitä. Vääräpäitä. Schvindt 1883.
KA3360 Käspyyhkeen pää. Käpällikkölöi. Schvindt 1893.
KA3361 Käspyyhkeen pää. Lättäpäitä ja vääräpääsisuksii. Schvindt 1893.
KA3362 Käspyyhkeen pää.  Schvindt 1893.
KA3363 Käspyyhkeen pää. Kudottu. Schvindt 1893.
KA3364 Pussi. Tehty neljästä käspyyhkeen eli nästyykin päästä. Schvindt 1893.
KA337 Nästyyki. Suuren kolkan kuvia (sisuksia). Schvindt 1883.
KA338 Nästyyki. Suuren kolkan kuvia (sisuksia). Schvindt 1883.
KA339 Nästyyki. Lättäpäitä ja revonneniä. Schvindt 1883.
KA340 Nästyyki. Lättäpäitä ja revonneniä. Schvindt 1883.
KA228 Rekkopaita. Finna.
KA229 Rekkopaidan yliset. Schvindt 1883.
KA230 Rekkopaita. Finna.
KA231 Kumakko rekko. Paksulla puumulirihmalla kirjattu. Schvindt 1883.
KA236 Kirsirekko. Hienolla villalangalla kirjattu. Finna.
KA3347 Naisen pitkä paita, jonka alaosa vyötäröstä karkeaa harmaata rohdinpalttinaa. Alaosa on ommeltu neljästä osasta siten, että sivuilla on alaspäin levenevät kaitaleet. Hihat ohutta valkoista pellavapalttinaa, hihasauma on suora, olalta hihaa on poimutettu saumaan. Hihan yläpäässä 3,6 cm leveä kaitale punapohjaista painovärjättyä puuvillaista ostokangasta, jossa valkoinen kasviaiheinen kuvio. Hihansuissa pellavapalttinainen kalvosin (l. 4,5cm), johon sauman puolelle ommeltu punakeltainen nauha (teollinen) ja sen ulkoreunaan punaisella kapea ristipistoraita villalangalla. Kainaloissa on kappaleet, joista miehustan puoli on harmaa-sini-valkoraitaista puuvillakangasta ja hihan puoli valkoista pellavaa. Miehustasta suurin osa on luonnonväristä pellavaista kärkitoimikasta. Sekä edessä että takana keskellä kaitale pellavapalttinaa. Takana kaitale on poimutettu kaulukseen ja edestä se on sekä ylhäältä että alhaalta poimutettu. Kauluksen sepalus on vasemmalla puolella. Kauluksessa ja keskiedessä rekossa on villalangalla tehty puna-kelta-vihreä-sininen kirjonta. Schvindt 1893: Rekkopaita, jossa hartius-, selkä-, rekko-, kainalo-, olka- ja hihavaatteet sekä alaset ovat kaikki erilaatuista kangasta. Finna.
KA3348 Rekko Schvindt 1893.
KA3349 Rekko Schvindt 1893.
KA3350 Rekko Schvindt 1893.
KA3351 Rekko Schvindt 1893.
KA287 Nauha. Finna.
KA288 Nauha. Finna.
KA289 Nauha. FInna.
KA290 Säärside. Finna.
KA291 Säärside. Finna.
KA292 Puol’säärsi’e on vieläkin helpommin tehty kuin säärside, joka on helpommin tehty kuin vironvyö. Schvindt 1883.
KA293 Keltuvyö. Schvindt 1883.
KA3353 Vironvyö. Vert. KA287. Schvindt 1893.
KA3354 Vironvyö. Vert. KA287. Schvindt 1893.
KA285 Lakki, rekoista (paidan etumuksen edusta) tehty. Finna.
KA190 Sarkaviitta. Finna.
KA191 Sarkaviitta. Loimi kireämpää ja kude paksumpaa Finna.
KA192 Sarkaviitta. Finna.
KA3346 Viitanhihan suu, säämyskäinen, langalla kirjattu. Schvindt 1893.
KA3372 Hopeasolki. Paidan solki. Schvindt 1893.
KA3373 Hopeasolki. Paidan solki. Schvindt 1893.
KA3374 Hopeasolki. Paidan solki. Schvindt 1893.
KA3375 Hopeasolki. Paidan solki. Schvindt 1893.
KA3376 Hopeasolki. Kostulin solki. Schvindt 1893.
KA3377 Vaskisolki, paidan. Schvindt 1893.
KA343 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA344 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA345 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA346 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA347 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA348 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA349 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA350 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA351 Vaskisolki. Schvindt 1883.
KA352 Naisen vaskisolki, jolla paidan sepalukset pantiin kiinni. Finna.
KA353 Vaskisolki, hopioitettu. Schvindt 1883.
KA354 Tinasolki. Schvindt 1883.
KA355 Tinasolki. Schvindt 1883.
KA356 Tinasolki. Schvindt 1883.
KA357 Tinasolki. Schvindt 1883.
KA358 Tinasolki. Schvindt 1883.
KA359 Hopeasolki Schvindt 1883.
KA360 Hopeasolki Schvindt 1883.
KA361 Naisten hopeinen kostulinsolki. Finna.
KA362 Hopeasolki Schvindt 1883.
KA363 Hopeasolki Schvindt 1883.
KA364 Hopeasolki Schvindt 1883.
KA365 Naisen hopeinen paidansolki. Finna.
KA366 Solki, tekohopiainen. Schvindt 1883.
KA282 Sormikkaat, jotka on valmistettu valkoisesta, ohuesta puuvillalangasta. Ei käsin neulotut. Sormikkaat ovat lyhytvartiset, ja niiden kämmenselässä on reikäneuleraidat. Finna.
KA283 Valkoisesta puuvillalangasta neulottu sormikas. Sen varressa, kämmenselässä ja sormissa on pitsineuletta. Finna.
KA284 Sormikkaat, jotka on neulottu valkoisesta puuvillalangasta. Suussa on poikittain neulottu pykäpitsi ja 1,5 cm joustinneuletta. Kämmenselkä on verkkomaista pitsineuletta. Muu pinta on sileää neuletta. Finna.
KA3352 Villalangasta neulotut sormikkaat. Niiden suussa ja kämmenen yläosassa on monivärisiä kirjoneuleraitoja. Kuviovärejä ovat valkoisen lisäksi punainen, sininen ja kerltainen. Raitojen välinen osa on täytetty kirjoneuleella, jossa toistuvat vinoristit. Kuviot ovat “käpälikköi”. Peukalo on lisätty suoraan ilman kiilalevennyksiä. Kaikki sormet ovat valkoista sileää neuletta, ja niiden päissä on kuviolangoista solmitut tupsut. Oikean käden sormikkaan ulkosyrjässä on ranteen kohdalla kaksi palmikoitua nauhaa, joiden päissä on tupsut. Finna.
KA367 saraperäsormus, vaskinen. Schvindt 1883.
KA368 saraperäsormus, vaskinen. Schvindt 1883.
KA369 Saraperäsormus, hopeaa. Schvindt 1883.
KA370 Saraperäsormus, hopeaa. Schvindt 1883.
KA371 Herttasormus, verraten uutta laatua. Schvindt 1883.
KA3239 Säppäli, nastat kukin erikseen valettu. Finna.
KA3240 Säppäli, nastat kukin erikseen valettu. Finna.
KA3241 Säppäli, nastat kukin erikseen valettu. Finna.
KA3242 Säppäli, myöhempää muotoa. Finna.
KA5 Schvindt 1893: Tämä säppäli on vanhaa muotoa; sen piikkinastat ovat erikseen valetut ja sen koko, vaikka pieni, kumminkin suurempi kuin seuraavien. Finna.
KA6 Säppäli. Myöhempää mutotoa. Näissä ovat monet nastat valetut yhteen. Finna.
KA7 Säppäli. Myöhempää mutotoa. Näissä ovat monet nastat valetut yhteen. Finna.
KA8 Säppäli. Myöhempää mutotoa. Näissä ovat monet nastat valetut yhteen. Finna.
KA3365 Pääalusen päällyksen pää, nyytingeistä ja revintäisistä tehty. Schvindt 1893.
KA3366 Pääalusen päällyksen pää, kokalla tehty. Schvindt 1893.
KA341 Pääalaisen päällyksen pää. Schvindt 1883.
KA376 Lappa. Schvindt 1883.
KA377 Lappa. Schvindt 1883.
KA378 Lappa. Schvindt 1883.
KA373 Vyölukko. Schvindt 1883.
KA374 Vyölukko. Schvindt 1883.
KA375 Vyönsolki. Schvindt 1883.

Rautu

KA3339 Hame. Finna.
KA3367 valkoista pohjanyytinkiä. Schvindt 1893: Nyytinki, pääalusien päällyksien päistä. Vert. KA341 ja KA977-9. Linnove 1947, 247.
KA3369 C-nyytinkiä. Schvindt 1893: Nyytinki, pääalusien päällyksien päistä. Vert. KA341 ja KA977-9. Linnove 1947, 247.
KA3370 Palmikkonyytinkiä. Schvindt 1893: Nyytinki, pääalusien päällyksien päistä. Vert. KA341 ja KA977-9. Linnove 1947, 247.
KA235 Kirsirekko. Hienolla villalangalla kirjattu. Finna.
KA237 Kirsirekko. Hienolla villalangalla kirjattu. Schvindt 1883.
KA238 Kirsirekko. Hienolla villalangalla kirjattu. Finna.
KA239 Kirsirekko. Hienolla villalangalla kirjattu. Schvindt 1883.
KA240 Kirsirekko. Hienolla villalangalla kirjattu. Schvindt 1883.
KA286 Sininen miehen viitta. Sirelius 1915; Scvundt 1883.
KA379 Vyöllispyörä. Sirelius 1915.

Sakkola

KA4327 Harakka. Otsallisen kuvat muistuttavat pyllypäitä neljällä kantilla, lakimuksen haravaisia neljän silmän kanssa. Sirelius 1902.
KA4328 Harakka. Vrt. otsallisen kuvia KA327-8 ja KA3355. Sirelius 1902.
KA4329 Harakka. Otsallinen mustsulkun kuvia, lakimus pitkiä patsaita ja käpälikköjä. Sirelius 1902.
KA4330 Harakka. Otsallisen kuvat kortin kirjoja, lakimuksen kuvat näreisiä. Sirelius 1902.
KA4331 Harakka. Sirelius 1902.
KA4332 Harakan otsallinen. Kuvat koukkupolvisia, pykälittäin tehtyjä. Finna.
KA4333 Harakan otsallinen. Kuvat mustsulkun kuvia eli ykskyntösiä Aunuksen autoja. Finna.
KA4334 Harakan otsallinen. Kuvat Okron kuvia. Finna.
KA4335 Harakan otsallinen. Kuvat kortin kirjoja. Finna.
KA4336 Harakan lakimus. Kuvat kolmesorkkasia piikkitarhoja. Sirelius 1902.
KA4337 Harakan lakimus. Kuvat muistuttavat pyllypäitä neljällä kantilla. Sirelius 1902.
KA4338 Harakan kuosi: kuvat ihmisen kuvia. Finna.
KA4324 Huntu, tehty huntupulvanalla valkoisesta, neliskulmaisesta vaatekappaleesta siten, että kaksi vaskkaista kulmaa on ommeltu yhteen, kolmannen latva poimuttu ja kääräisty edellisten liitekohdan ympäri ja neljäs taitettu pesän alle. Hunnun reunat ovat pyöristetyt ja kaksinkertaisiksi poimutetut. Laki, joka on poumuttu liitekohdasta reunoja kohti tähtääville harjoille, kohoaa reunojen yllä matalana pyöreänä kupuna. Sirelius 1902.
KA4325 Huntu, samaa muotoa kuin edellinen, mutta kolmea vertaa pienempi. Sihvo & Lehtinen 2005.
KA4326 Huntu, samaa muotoa kuin edellinen, mutta kolmea vertaa pienempi. Sirelius 1902.
KA4342 Jääkengän rauta samaa muovoa kuin KA1461. Sirelius 1902.
KA194 Kostuli. Finna, Sirelius 1915.
KA335 Nästyykin pää. Vääräpäitä. Vertaa KA329. Lehtinen & Sihvo 2005.
KA241 Rekko. Kannikkalajia. Schvindt 1883.
KA242 Rekko. Kaheksan merkkiä. Schvindt 1883.
KA243 Rekko. Sydämen tarhoja Schvindt 1883.
KA244 Rekko. Maanikin sarvia. Schvindt 1883.
KA245 Rekko. Koiran kärvitsä. Schvindt 1883.
KA246 Rekko. Räänikkälajia. Schvindt 1883.
KA247 Rekko. Lehtosia. Schvindt 1883.
KA248 Rekko. Ruuvvun ja kanan silmiä. Schvindt 1883.
KA249 Rekko. Syämen tarhoja. Schvindt 1883.
KA250 Rekko. Kokkosia ja vaakalinnun kuvia.  Schvindt 1883.
KA251 Rekko. Konnikaisen päälajia. Schvindt 1883.
KA252 Rekko. Karhun käpäliä. Schvindt 1883.
KA253 Rekko. Ruuvvunsilmiä ja patsaslajia. Schvindt 1883.
KA254 Rekko. Jäniksen käpäliä. Schvindt 1883.
KA255 Rekko. Mustalaisen kuvia. Schvindt 1883.
KA256 Rekko. Ristkäpäläisiä. Schvindt 1883.
KA257 Rekko. Hiirenteitä. Schvindt 1883.
KA258 Rekko. Kirkonkolkkasia. Schvindt 1883.
KA259 Rekko. Ylin on kokkolajia, ja sitten järjestyksessä aitasia, kukkarotikkuus ja suuraitanen. Kaulus on ristlajia. Schvindt 1883.
KA260 Rekko. Kirkon kolkkia ja miehen hattusia. Schvindt 1883.
KA261 Rekko. Kokkasia. Schvindt 1883.
KA262 Rekko. Oravan kynsiä Schvindt 1883.
KA263 Rekko. Kanansilmän koprasia. Schvindt 1883.
KA264 Rekko. Härtsikkäisiä. Schvindt 1883.
KA265 Rekko. Kirkon rappusia. Schvindt 1883.
KA266 Rekko. Ristisiä ja vaakalinnun kuvia? Schvindt 1883.
KA267 Rekko. Finna. KA268 Rekko. Schvindt 1883.
KA269 Rekko. Schvindt 1883.
KA270 Rekko. Schvindt 1883.
KA271 Rekko. Schvindt 1883.
KA272 Rekko. Schvindt 1883.
KA273 Rekko. Schvindt 1883.
KA274 Rekko. Schvindt 1883.
KA275 Rekko. Schvindt 1883.
KA276 Rekko. Schvindt 1883.
KA277 Rekko. Schvindt 1883.
KA4340 Yliset. Kts. KA228-230. Rekkovaate on ohuempaa kangasta kuin ylisten muut osat. Hartia- ja hihavaatteet ovat väliniekat. Sirelius 1902.
KA4341 Rekko. Kuvat kokkatarha ja vilkanhaaroja. Sirelius 1902.
KA383 Pukunukke. Finna.
KA4343 Käspyyhe, pitkulainen, sen päihin on ommeltu punaisella rihmalla lehden kuvia. Sirelius 1902.
KA193 Sarkaviitta. Sininen naisen sarkaviitta. Rintapielet, hihansuut ja kainaloiden alla olevat kolmiomaiset palat (säämiskää) koristeltu kirjonnoin. Takki on vuoriton. Schvindt kertoo (1893) että viitta on ollut ortodoksin. Finna.
KA4344 Rintasolki, keskikokoinen, vaskinen, leveäkehäinen. Epäselviksi kuluneilla pisteviivoilla koristeltu. Paljin puuttuu. Sirelius 1902.
KA4345 Rintasolki, keskikokoinen, vaskinen, leveäkehäinen. Epäselviksi kuluneilla pisteviivoilla koristeltu.  Sirelius 1902.
KA4346 Rintasolki. Koristeeton. Paljin puuttuu. Sirelius 1902. KA4347 Lappavyön lappa, vaskinen, kolmesilmuinen. Kts.
KA458. Sirelius 1902.
KA372 Vyölukko. Finna.

Äyräpään kihlakunta

KA1202 Nyytinkiesliina.
KA1214 Kirjavan esiliinan pää. palmikkonyytinki, liitetty kankaaseen ompelemalla (Linnove 1947, 225). Finna.
KA1215 Kirjavan esiliinan pää.  Finna.
KA1225 Esliinan kirjoitusvaate. Finna.
KA1229 Esliinan kirjoitusvaate. Finna.
KA1231 Esliinan kirjoitusvaate. Finna.
KA1233 Esliinan kirjoitusvaate. Finna.
KA1234 Esliinan kirjoitusvaate. Finna.
KA1147 Esliina, villainen. Nimityksiä esim. punane, keltanen tai kirjava esliina, kirsiesliina (KA1151-1153), ressiesliina (KA1154, 1155) ja lankaesliina (KA1157-1163). Schvindt 1883.
KA1148 Esliina, villainen. Kaukonen 1985 .
KA1149 Esliina, villainen.
KA1150 Esliina, villainen.   Schvindt 1883.
KA1151 Esliina, villainen.  Kirsiesliina. Schvindt 1883.
KA1152 Esliina, villainen.  Kirsiesliina. Schvindt 1883.
KA1153 Esliina, villainen.  Kirsiesliina. Schvindt 1883.
KA1154 Esliina, villainen, ressiesliina. Kaukonen 1985 .
KA1155 Esliina, villainen, ressiesliina. Schvindt 1883.
KA1156 Esliina, villainen. Schvindt 1883.
KA1157 Esiliina. Nämä ovat komeimmat vaatekappaleet komeassa äyrämöispuvussa. Poikkiviirukkaiseen alkuvaatteeseen, jossa punainen tavallisesti vallitsee, on ommeltu leveä (useimmiten kullankarvainen) nauha ja siitä jatkona alaspäin ensin heleäpunainen verkakaistale ja sitten kuvikas kirjoitusvaate. Tämän alareunaan ovat röpyt kiinniommeltu ja on ompeluksen katteena taaskin kullankarvainen nauha.  Finna.
KA1158 Esliina, villainen. Lankaesliina. Schvindt 1883.
KA1159 Esliina, villainen. Lankaesliina. Schvindt 1883.
KA1160 Esliina, villainen. Lankaesliina. Schvindt 1883.
KA1161 Esliina, villainen. Lankaesliina. Schvindt 1883.
KA1162 Esliina, villainen. Lankaesliina. Schvindt 1883.
KA1163 Esliina, villainen. Lankaesliina. Schvindt 1883.
KA1165 Rihma eli kesäesliina kirjukkein keralla. Schvindt 1883.
KA1166 Rihma eli kesäesliina kirjukkein keralla. Schvindt 1883.
KA1167 Rihma eli kesäesliina kirjukkein keralla. Schvindt 1883.
KA1168 Kesäesliina, viirukkainen. Schvindt 1883.
KA1169 Kesäesliina, viirukkainen. Schvindt 1883.
KA1170 Kesäesliina, viirukkainen. Schvindt 1883.
KA1199 Nyytinkiesliina. Äyräpään nyytinkejä tehtiin painamattomasta rihmasta; ainoastaan polviviirut tai senkaltaiset saattavat olla punaisia tai sinisiä. Schvindt 1883.
KA1200 Nyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1201 Nyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1203 Nyytinkiesliina. .
KA1204 Nyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1205 Nyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1206 Nyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1207 Nyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1208 Nyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1209 Nyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1211 Nyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1212 Nyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1213 Kirjavan esiliinan pää. Schvindt 1883.
KA1216 Esliinan ressi. Schvindt 1883.
KA1217 Esliinan ressi. Schvindt 1883.
KA1218 Esliinan ressi. Schvindt 1883.
KA1219 Esliinan ressi. Finna.
KA1220 Esliinan ressi. Schvindt 1883.
KA1221 Esliinan kirjoitusvaate. Schvindt 1883.
KA1222 Esliinan kirjoitusvaate. Schvindt 1883.
KA1223 Esliinan kirjoitusvaate. Schvindt 1883.
KA1224 Esliinan kirjoitusvaate. Schvindt 1883.
KA1226 Esliinan kirjoitusvaate. Schvindt 1883.
KA1227 Esliinan kirjoitusvaate. Schvindt 1883.
KA1228 Esliinan kirjoitusvaate. Schvindt 1883.
KA1230 Esliinan kirjoitusvaate. Schvindt 1883.
KA1232 Esliinan kirjoitusvaate. Schvindt 1883.
KA1235 Esliinan kirjoitusvaate. Schvindt 1883.
KA1236 Kesäesliinan pää. Schvindt 1883.
KA1237 Kesäesliinan pää. Schvindt 1883.
KA1238 Kesäesliinan pää. Schvindt 1883.
KA4371 Villaesiliina, samanlainen kuin KA1147. Sirelius 1902.
KA1141 Punainen hame eli körtti, jota säännön mukaan kesällä käytettiin, on ilman hartuuksia ja keltaisella verkahelmuksella varustettu. Finna.
KA1145 Punainen hame, uudenaikainen. Se on kellertvava, mustaviiruinen ja punahelmainen.  Finna.
KA1142 Punainen hame eli Körtti. Schvindt 1883.
KA1143 Punainen hame eli Körtti. Schvindt 1883.
KA1144 Punainen hame eli Körtti. Finna.
KA1146 Körtti, musta, talvipukuun kuuluva; helmus punainen. Schvindt 1883.
KA1101 Lakin pitsi. Schvindt 1883.
KA1281 Röllehattu. Schvindt 1883.
KA1282 Lääppä, matalapesäinen. Katso KA830. Finna.
KA1087 Huntu. Finna.
KA1088 Huntu. Schvindt 1883.
KA1089 Huntu. Schvindt 1883.
KA1090 Huntu. Schvindt 1883.
KA1091 Huntu. Schvindt 1883.
KA1092 Huntu. Schvindt 1883.
KA1093 Huntu. Schvindt 1883.
KA1094 Huntu. Kaukonen 1985, Sirelius 1915.
KA1095 Huntu. Schvindt 1883.
KA1096 Hunturengas kiinnitettiin hiuksiin ja asetettiin sen päälle. (Vertaa Inkerin pääkakkua). Schvindt 1883.
KA1283 Kirkkohattuna käytetty huopalääppä. Lehtinen & Sihvo 2005.
KA1289 “Lääppä”.  Sirelius 1915.
KA1280 Tasku. Finna.
KA3600 Tasku, paidan rekosta tehty. Schvindt 1893.
KA1301 Isentäinen. Schvindt 1883.
KA1279 Naisen kengät, korkeakantaiset. Finna.
KA1277 Liinakalsut eivät ole neulotut vaan ommellut valkeasta vaatteesta. Schvindt 1883.
KA1466 Kirjotut, pitkävartiset neulakintaat, joiden varret on koristeltu. Niiden suuhun on kirjottu punaisella ja vihreällä langalla kapeampia raitoja, punainen ristipistoraita ja sitten leveä, punainen, pitkälankainen koristeraita, jossa on kapeat keltaiset raidat ulkoreunojen sisällä. Viimeisenä on kapea ruudukkoraita punaisella langalla. Kintaissa on tylppä kärki. Viimeisen raidan kohdalle, kintaiden ulkosivuun, on ommeltu 1,8 cm leveä ja 23,5 cm pitkä kudottu nauha, johon on ommeltu vihreällä ja punaisella koristeraitoja. Nauhojen päissä on runsaat tupsut, jotka on tehty langoista ja erivärisistä kankaan kappaleista. Finna.
KA4372 Runsaasti langalla kirjaillut luonnonvalkoiset neulakintaat. Varren suussa on tiheää ompelua ja sen yläpuolella sinisellä ja punaisella ristikkoraita. Varressa on leveä, pitkällä lankajuoksulla tehty raita, jonka päävärit ovat punainen ja tummansininen. Päissä olevissa poikkiraidoissa on keltaista ja oranssia. Leveän raidan yläpuolella on lisäksi punainen ristikkoraita. Kintaiden ulkosivuun on kiinnitetty litteä, 29 cm pitkä tupsupäinen nauha, jonka keskellä on punaisia vinoristejä ja sivuissa ompelua punaisella ja tummansinisellä. Päissä olevissa tupsussa on leveitä kangassuikaleita. Kintaat ovat tylppäkärkiset. Finna.
KA1293 Kintaat. Schvindt 1883.
KA1294 Kintaat. Schvindt 1883.
KA3819 Naiset pitkävartiset neulakintaat, jotka on valmistettu valkoisesta villalangasta ja koristeltu kirjonnalla. Kintaat ovat tylppäkärkiset. Koristelun värit ovat vihreä, punainen ja keltainen. Kintaiden suussa on kapea punainen raita, sen jälkeen pystyraitoja punaisella, vihreällä ja keltaisella langalla sekä 9,5 cm leveä punaisella ja vihreälla tehty raita, jossa on pitkät lankajuoksut. Tämän yläpuolella on vielä vinoristejä punaisella, kelta-punainen raita ja vinoristejä vihreällä. Kintaiden ulkosivuun on kiinnitetty 1,5 cm leveä, valkoinen kudottu nauha, jonka sivuissa on vihreää ja keskellä punainen polvekeraita. Nauhan päässä on tupsu, jossa on kapeita kangassuikaleita erilaisista kankaista. Finna.
KA1119 Kostulin kaulus ja sepalukset. Sepaluksien kirjat: kirkkosia. Finna.
KA1127 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Finna.
KA1128 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Finna.
KA1130 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Finna.
KA1131 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Finna.
KA1134 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Finna.
KA1135 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Finna.
KA1114 Kostuli, naisen. Nämä ovat yleiseen lyhvemmät kuin Sakkolan kostulit, vaan niiden kirjatut sepalukset ovat pitemmät ja leveämmät. Schvindt 1883.
KA1115 Kostuli, naisen.   Schvindt 1883.
KA1116 Kostuli, naisen.   Schvindt 1883.
KA1117 Kostuli, naisen.   Schvindt 1883.
KA1118 Kostuli, naisen.   Schvindt 1883.
KA1120 Kostulin kaulus ja sepalukset. Sepaluksien kirjat: kirkkosia. Schvindt 1883.
KA1121 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Schvindt 1883.
KA1122 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Schvindt 1883.
KA1123 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Schvindt 1883.
KA1124 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Schvindt 1883.
KA1125 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Schvindt 1883.
KA1126 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Finna.
KA1129 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Schvindt 1883.
KA1132 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Schvindt 1883.
KA1133 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Schvindt 1883.
KA1136 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Schvindt 1883.
KA1137 Kostulin kaulukset sepaluksineen. Schvindt 1883.
KA1138 Kostulin sepalukset. Yleiseen ommellaan sepaluksiin sinistä ruskeakeltaiselle pohjalle ja on viimeaikoina jätetty valkeata näkyviin sinisien ompeluksien väliin, joka suuresti koroittaa sinisen langan kirkkautta. Schvindt 1883.
KA1139 Kostulin sepalukset.  Schvindt 1883.
KA1097 Lakki. Naisen, valkea ja pitsireunainen. Nämä eivät kuulu äyrämöispukuun, vaan ovat lännestä tulleet ensin rantakyliin, joissa ovat kodistuneet. Vertaa KA1497 ja 1501 ym. Schvindt 1883.
KA1098 Lakki. Schvindt 1883.
KA1099 Lakki. Schvindt 1883.
KA1298 Lautavyö. Schvindt 1883.
KA1299 Lautavyö. Schvindt 1883.
KA1300 Lautavyö. Schvindt 1883.
KA1108 Pääriepu kolmen huivin muodossa. Schvindt 1883.
KA1109 Pääriepu kolmen huivin muodossa. Schvindt 1883.
KA1110 Pääriepu kolmen huivin muodossa. Schvindt 1883.
KA1318 Nyytinkiniekka päävaate. Vertaa KA664, 790-792, 868, 1038. Schvindt 1883.
KA1284 Miehen myssy. Schvindt 1883.
KA1389 Körtinnappi. Schvindt 1883.
KA1388 Neulaputki. Schvindt 1883.
KA1307 Liinalyöntiraitaista palmikkonyytinkiä. Linnove 1947.
KA1210 Nyytinkiesliina. Pohjanyytinkejä. Linnove 1947.
KA1302 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA1303 Nyytinki. Linnove 1947.
KA1304 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA1305 Polvikaskuosinen pohjanyytinki. Polvikkaat tehty liinalyönnillä. Linnove 1947.
KA1306 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA1308 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA1309 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA1310 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA1311 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA1312 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA1313 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA1314 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA1315 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA1316 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA1317 Nyytinki. Schvindt 1883.
KA1352 Nästyykin pää. Linnove 1947.
KA1319 Nästyykki, kirjailtu, päissä röpyt (hapsut). Finna.
KA1320 Nästyyki. Näistä pyyhinliinoista ovat enimmät Kivennavan pitäjästä. Lankakirjutukset päissä ovat kapeammat kuin Sakkolan nästyykeissä, vaan kaavat ovat osaksi samat; röpyt ovat harvemmat, röppytilkut suuremmat. Schvindt 1883.
KA1321 Nästyyki. Schvindt 1883.
KA1322 Nästyyki. Schvindt 1883.
KA1323 Nästyyki. Schvindt 1883.
KA1325 Nästyyki. Schvindt 1883.
KA1326 Nästyykki, ompelukoristeinen. Finna.
KA1327 Nästyykki, kirjontakoristeet ja kangashapsut (röpyt) päissä (kapeammat kuin Sakkolan nästyykeissä). Finna.
KA1329 Nästyyki. Schvindt 1883.
KA1331 Nästyyki. Schvindt 1883.
KA1333 Nästyyki. Schvindt 1883.
KA1334 Nästyyki. Schvindt 1883.
KA1335 Nästyyki. Schvindt 1883.
KA1336 Nästyyki. Schvindt 1883.
KA1339 Nästyykki, koristeena etupistokirjontaa ja röpyt (kangashapsut) Finna.
KA1340 Nästyykki, pyyheliina, kirjontaa päissä (kapeammat kuin Sakkolan nästyykeissä), hapsuna kangastilkkuja (röppyjä). Finna.
KA1341 Nästyykki, pyyheliina. Kirjontaa päissä, koristeena kangastilkkuja (röppyjä). Finna.
KA1342 Nästyykki,pyyheliina, kirjontaa päissä (kapeammat kuin Sakkolan nästyykeissä), kangastilkkuhapsut (röpyt). Finna.
KA1343 Nästyykki, pyyheliina, kirjontaa päissä (kapeammat kuin Sakkolan nästyykeissä), hapsuna kangastilkut (röpyt). Finna.
KA1344 Nästyykin pää. (seuraavilla numeroilla nästyykien päitä, vaihtelevaa muotoa). Schvindt 1883.
KA1345 Nästyykin pää. (seuraavilla numeroilla nästyykien päitä, vaihtelevaa muotoa). Schvindt 1883.
KA1346 Nästyykin pää. (seuraavilla numeroilla nästyykien päitä, vaihtelevaa muotoa). Schvindt 1883.
KA1347 Nästyykin pää. (seuraavilla numeroilla nästyykien päitä, vaihtelevaa muotoa). Schvindt 1883.
KA1348 Nästyykin pää. (seuraavilla numeroilla nästyykien päitä, vaihtelevaa muotoa). Schvindt 1883.
KA1349 Nästyykin pää. (seuraavilla numeroilla nästyykien päitä, vaihtelevaa muotoa). Schvindt 1883.
KA1350 Nästyykin pää. (seuraavilla numeroilla nästyykien päitä, vaihtelevaa muotoa). Schvindt 1883.
KA1351 Nästyykin pää. (seuraavilla numeroilla nästyykien päitä, vaihtelevaa muotoa). Schvindt 1883.
KA1353 Nästyykin pää. (seuraavilla numeroilla nästyykien päitä, vaihtelevaa muotoa). Schvindt 1883.
KA1354 Nästyykin pää. (seuraavilla numeroilla nästyykien päitä, vaihtelevaa muotoa). Schvindt 1883.
KA1355 Nästyykin pää. (seuraavilla numeroilla nästyykien päitä, vaihtelevaa muotoa). Schvindt 1883.
KA1249 Rekko. Finna.
KA1258 Rekko. Finna.
KA1239 Rekkopaita. Schvindt 1883.
KA1240 Rekkopaita. Schvindt 1883.
KA1241 Rekkopaita. Schvindt 1883.
KA1242 Rekkopaita. Schvindt 1883.
KA1243 Yliset. Schvindt 1883.
KA1244 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1245 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1246 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1247 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1248 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1250 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1251 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1252 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1253 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1254 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1255 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1256 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1257 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1259 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1260 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1261 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1262 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1263 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1264 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1265 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1266 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1267 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1268 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1269 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1270 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1271 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1272 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1273 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1274 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1275 Rekko.  Schvindt 1883.
KA1276 Rekko.  Schvindt 1883.
KA3595 Rekko, villalangalla kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3596 Rekko, villalangalla kuvitettu. Schvindt 1893.
KA3597 Paidan kauluksia ja rekkoja uusimpaa muotoa, edellitä isompia. Schvindt 1893.
KA3598 Paidan kauluksia ja rekkoja uusimpaa muotoa, edellitä isompia. Schvindt 1893.
KA1102 Patero. Hiukset koottiin yhteen jynttyrään, pantiin patero päälle ja kiinnitettiin pateroneulalla; pateron päälle pantiin lakki. Schvindt 1883.
KA1103 Pateroneula on vaskinen, hiukan köykistetty ja latakka. Schvindt 1883.
KA1295 Vironvyö. Schvindt 1883. KA1296 Vironvyö. Schvindt 1883.
KA1297 Pirtavyö. Schvindt 1883.
KA1112 Naisen viitta valkeasta sarasta. Leveä punainen verkakaulus, nahkoja hihojen suissa, rohkamoissa ja vyötäisillä edessä, ja ovat nämä rinnasta komeammin langalla kirjatut kuin muut viitat Wiipurin läänissä. Finna.
KA1111 Naisen viitta valkeasta sarasta. Leveä punainen verkakaulus, nahkoja hihojen suissa, rohkamoissa ja vyötäisillä edessä, ja ovat nämä rinnasta komeammin langalla kirjatut kuin muut viitat Wiipurin läänissä. Schvindt 1883.
KA1113 Naisen viitta valkeasta sarasta. Leveä punainen verkakaulus, nahkoja hihojen suissa, rohkamoissa ja vyötäisillä edessä, ja ovat nämä rinnasta komeammin langalla kirjatut kuin muut viitat Wiipurin läänissä. Schvindt 1883.
KA1356 Vaskisolki. (seuraavilla numeroilla vaskisolkeja: melkein kaikki tiheillä pisteviivajuovilla kirjatut). Schvindt 1883.
KA1357 Vaskisolki. (seuraavilla numeroilla vaskisolkeja: melkein kaikki tiheillä pisteviivajuovilla kirjatut). Schvindt 1883.
KA1358 Vaskisolki. (seuraavilla numeroilla vaskisolkeja: melkein kaikki tiheillä pisteviivajuovilla kirjatut). Schvindt 1883.
KA1359 Vaskisolki. (seuraavilla numeroilla vaskisolkeja: melkein kaikki tiheillä pisteviivajuovilla kirjatut). Schvindt 1883.
KA1360 Vaskisolki. (seuraavilla numeroilla vaskisolkeja: melkein kaikki tiheillä pisteviivajuovilla kirjatut). Schvindt 1883.
KA1361 Vaskisolki. (seuraavilla numeroilla vaskisolkeja: melkein kaikki tiheillä pisteviivajuovilla kirjatut). Schvindt 1883.
KA1362 Vaskisolki. (seuraavilla numeroilla vaskisolkeja: melkein kaikki tiheillä pisteviivajuovilla kirjatut). Schvindt 1883.
KA1363 Vaskisolki. (seuraavilla numeroilla vaskisolkeja: melkein kaikki tiheillä pisteviivajuovilla kirjatut). Schvindt 1883.
KA1364 Vaskisolki. (seuraavilla numeroilla vaskisolkeja: melkein kaikki tiheillä pisteviivajuovilla kirjatut). Schvindt 1883.
KA1365 Tinasolki, hopeasolkien malliin kirjattu. Schvindt 1883.
KA1366 Hopeasolki. Schvindt 1883.
KA1367 Hopeasolki. Schvindt 1883.
KA1368 Hopeasolki. Lehtinen & Sihvo 2005.
KA1369 Luultavasti tekohopeaa, hertanmutoinen. Schvindt 1883.
KA1370 Hopeasolki. Schvindt 1883.
KA1371 Hopeasolki. Schvindt 1883.
KA1372 Arvattavasti kostulin solki, hopeaa. Schvindt 1883.
KA1286 Mustat virkatut villasormikkaat. Ranneke on tehty niin, että sivuun jää halkio. Sormikkaat ovat kuluneet. Finna.
KA1288 Valkoisesta villalangasta neulotut pitkävartiset sormikkaat. Varressa on nurjilla silmukoilla tehty raitoja sekä hapsuja neljässä rivissä. Ranteen kohdalla on joustinneuletta (2 oikein, 2 nurin). Myös kämmenselkä on koristettu nurjana neulotuilla raidoilla. Sormien päissä on tupsut pitkien nauhojen päässä. Finna.
KA1289 Valkoisesta villalangasta neulotut pitkävartiset sormikkaat. Sormien päissä on tupsut pitkien nauhojen päässä. Varren suussa on hapsurivi. Rannekkeen ulkoreuna ja kämmenselkä on koristettu nurjana neulotuilla raidoilla ja pyöreillä nyppykuvioilla. Ranteen kohdalla on joustinneuletta (2 oikein, 2 nurin). Schvindt 1883: nämä ovat omituisella tavalla villalangasta neulottuja, pitkävartisia, kirkkomatkalla pidettäviä käsineitä, joiden lyhvistä sormista riippuu pitkiä tupsupäisiä lankasäikeitä, muka osoitteeksi, ett’ei käsillä ole tarvis työhön rytyä. Finna.
KA1290 Valkoisesta puuvillalangasta virkatut käsineet, joiden rannekkeessa on kuviointia toisella värillä. Finna.
KA1291 Puuvillalangasta virkatut sormikkaat. Niiden pääväri on valkoinen, lisäksi rannekkeessa on kuviointia punaisella. Finna.
KA1292 Pariton valkoisesta puuvillalangasta neulottu sormikas. Ranteessa on lyhyt joustinneuleresori (2 oikein, 2 nurin), ja kämmenselkä on verkkomaista pitsineuletta. Muu pinta on sileää neuletta. Peukalo on istutettu kiilalla. Finna.
KA1287 Sormikkaat, mustat. Schvindt 1883.
KA1375 Saraperäsormus, hopeaa. Sormuksen hieman kovera kehä levenee kannaksi, joka on molemmista reunoistaan lovettu. Kehän levyinen raita on kannassa parittaisten pitkittäisuurteiden, eli sarojen, rajaama. Loveusten reunoille jäävät ulkonemat on koristettu neliön muodostavilla neljällä pistesyvennyksellä. Kannan sivuissa on viistouurteita ja loveusten pohjissa samoin kuin niiden väliin jäävässä ulkonemassa on kärkimäisiä uurroksia. Leimaamaton. Finna.
KA1374 Saraperäsormus, hopeaa. Schvindt 1883.
KA1376 Saraperäsormus, hopeaa. Schvindt 1883.
KA1377 Saraperäsormus, hopeaa. Schvindt 1883.
KA1378 Hopeasormus. Schvindt 1883.
KA1379 Hopeasormus. Schvindt 1883.
KA1380 Hopeasormus. Schvindt 1883.
KA1381 Vaskisormus. Schvindt 1883.
KA1278 Luonnonvalkoisesta villalangasta neulotut polvipituiset sukat. Koristettu kuvioneuleella. Kuvioraita suussa ja molemmin puolin nilkan yläpuolella. Suussa kuvion molemmin puolin on suoraa nurjaa raitaa, kuvio nurjalla silmukalla tehtyä vinoruudukkoa. Nilkan päällä on ensin pystyraitaa ja sitten vinoruudukkoa. Kärkikavennuksia neljä. Kantapää tehty kavennuksilla. Finna.
KA1104 Säppäli. Finna.
KA1105 Säppäli. Sirelius 1915.
KA1106 Säppäli.
KA1107 Säppäli. Schvindt 1883.
KA1140 Naisen pitkäliepeinen savakkoliivi, leveäolkaiminen ja edestä väljä, puuvillaa. Schvindt 1883: Liivit eivät lieni alkuaan pukuun kuuluneet. Niiden päälle köytettiin esiliina. Finna.
KA1100 Lakki. Finna, Kaukonen 1985.
KA1285 Virsut, tuohiset. Schvindt 1883.
KA1385 Vyölappa. Schvindt 1883.
KA1386 Vöylispyörä. Hiukan toista muotoa kuin Pyhäjärven ja Räisälän vöyllispyörät. Schvindt 1883.
KA1387 Vöylispyörä. Hiukan toista muotoa kuin Pyhäjärven ja Räisälän vöyllispyörät. Schvindt 1883.
KA1373 Schvindt 1883: tekohopeasolki. Finnassa näkyy vyönsolki. Finna.
KA1382 Vyönsolki. Finna.
KA1384 Vyölukon puolisko.  Finna.
KA1383 Vyönsolki. Schvindt 1883.

Heinjoki

KA4364 Huntu, samaa kokoa ja muotoa kuin KA4324, mutta reunat ovat yksinkertaiset.
KA4368 Rekkopaita, keskieräinen, Kts. KA228, 1239. Sirelius 1902.
KA4365 Naisviitta, samallainen kuin KA1111. Sirelius 1902.

Kivennapa

KA1328 Nästyykki, lankakirjutukset päissä (kapeammat kuin Sakkolan nästyykeissä). Finna.
KA1330 Nästyykki, lankakirjutukset päissä (kapeammat kuin Sakkolan nästyykeissä). Finna.
KA1332 Nästyykki, lankakirjutukset päissä (kapeammat kuin Sakkolan nästyykeissä). Finna.
KA1337 Nästyykki, lankakirjutukset päissä (kapeammat kuin Sakkolan nästyykeissä) Finna.
KA1338 Nästyykki, lankakirjutukset päissä (kapeammat kuin Sakkolan nästyykeissä). Finna.

Muolaa

KA1164 Rihma eli kesäesliina kirjukkein keralla. Schvindt 1883.
KA1171 Rihmaesliina nyytinkien keralla. Schvindt 1883.
KA1172 Rihmaesliina nyytinkien keralla. Schvindt 1883.
KA1173 Esiliina, jossa nyytinkipitsiä. Kangas luonnonväristä pellavapalttinaa, samanväriset nyytingit. Koruompeleet hyvin pieniä ristipistoja. Vyötäröllä myötälaskoksia 10 kpl.  Finna.
KA1174 Rihmaesliina nyytinkien keralla. Sirelius 1915.
KA1175 Rihmaesliina nyytinkien keralla. Schvindt 1883.
KA1176 Rihmaesiliina nyytingeillä, kangas harvahkoa pellavapalttinaa, jossa reikäommelraita ja nyytinki. Vyötärökujaan pujotettu pellavalangasta tehty palmikko esiliinan kiinnittimeksi pituus Finna.
KA1177 Rihmaesliina nyytinkien keralla. Schvindt 1883.
KA1178 Rihmaesliina nyytinkien keralla. Schvindt 1883.
KA1179 Rihmaesliina nyytinkien keralla. Schvindt 1883.
KA1180 Rihmaesliina nyytinkien keralla. Schvindt 1883.
KA1181 Rihmaesliina nyytinkien keralla. Linnove 1947.
KA1182 Rihmaesliina nyytinkien keralla. Schvindt 1883.
KA1183 Rihmaesliina nyytinkien keralla. Finna.
KA1184 Rihmaesliina nyytinkien keralla. Schvindt 1883.
KA1185 Rihmaesliina nyytinkien keralla. Schvindt 1883.
KA1186 Rihmaesliina nyytinkien keralla. Finna.
KA1187 Kokonyytinkiesliina. Linnove 1947.
KA1188 Kokonyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1189 Kokonyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1190 Kokonyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1191 Kokonyytinkiesliina. Linnove 1947.
KA1192 Kokonyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1193 Kokonyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1194 Kokonyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1195 Kokonyytinkiesliina. A-nyytinkiä; B-nyytinkiä Lehtinen & Sihvo 2005, Linnove 1947.
KA1196 Kokonyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1197 Kokonyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA1198 Kokonyytinkiesliina. Schvindt 1883.
KA3588 Villainen esliina, ressillä ja ripsuilla varustettu. Vert. KA1147. Kylmälä 2008.
KA3587 Punainen hame. Vert. KA1141. Finna.
KA3585 Naisen kostuli eli lliinaviitta. Vertaa KA1114. Kylmälä 2008.
KA3586 Naisen kostuli eli lliinaviitta. Vertaa KA1114. Schvindt 1893.
KA3590 Rekkopaita, jonka hartiusvaate, rekkovaate, kainalotilkut, hihat ja alaset ovat kukin erilaatua vaatetta. Vert. KA228 ja 1239. Kylmälä 2008.
KA4369 Yliset, rekon pohjaväri on puaninen. Kts Ka228. Sirelius 1902.
KA4370 Yliset, rekon pohjaväri punainen. Rekon koristeina on sudenkorentoja (pääluettelo. sudenkorennaisia). Finna.
KA3581 Naisen viitta, lankakirjutuksilla runsaasti kuvitettu. Vertaa KA1011. Schvindt 1893.
KA4373 Paidan solki keskikokoa, tinainen, leveäkehäinen. Kuvitettu samoin kuin KA3900. Sirelius 1902.
KA3615 Vaskinen, koristeltu vyösolki, paljin puuttuu Finna.
KA3616 Vyösoljen osa. Finna.

Valkjärvi

KA4366 Naisen kostuli: sepaluksen pohjaväri on kellertävän punainen. Kts. KA1114. Finna.

Standard
Kansanpuvun paidat

Kannaksen rekkopaidat + oikaisu “Jääsken rekkoon”

Artikkelia on päivitetty Rannan kihlakunnan pitäjien sekä Metsäpirtin osalta 13.2.2023

Joskus hyvin kauan sitten jaoin Instagramissa kuvia ja videota keskeneräisestä rekkopaidasta. Nyt projekti viimein on valmis – tai sinne päin valmis. Aivan loppuun en jaksa paitaa viimeistellä, sillä en kuitenkaan tule käyttämään sitä. Omat ruuttani perustuvat Jääsken alueen pukeutumiseen, ja kuten jutun lopussa käsittelen tarkemmin, ei Jääskessä käytetty rekkoja.

Perustietoa rekoista (tldr. rekko on poimutettuun paidanetumukseen virvittäin ommellen kirjailtu jäykkä lappu).

Päivityksenä aiempaan artikkeliin, kartassa alla on rekkojen levinneisyysalue sekä suurpiirteiset jaot eri tyyppisiin malleihin. Rannan kihlakunta (sinisellä), Äyräpään kihlakunta (pinkillä) sekä Sakkola-Raudun alue (vihreällä) voidaan erottaa omiksi pukualueikseen rekkojen mutta myös laajemman pukuanalyysin perusteella. Kihlakuntien välillä voidaan havaita vaihtelua rekkojen koossa, värityksessä, kirjontatekniikoissa ja jossain määrin myös kuvioinneissa.

Jos jotakuta kiinnostaa käyttämäni metodologia näiden pukualueiden muodostamisessa:
Kävin läpi Finnan, Nordiskamuseetin ja Kunskameran verkkokokoelmissa esillä olevat rekkopaidat silmämääräisesti vertaillen kokoa, väriä, tekniikkaa ja kuviointia. Historiallisia pukuja on säilynyt runsaasti Äyräpään alueelta sekä Sakkolasta ja Raudusta, mutta Rannasta aineistoa on saatavilla hyvin vähän. Siten uskaltaisin yleistää Äyräpäätä ja Sakkola-Rautua koskevat päätelmät koskemaan koko perusjoukkoa, Rannan kohdalla pienellä varauksella.

Yksittäisestä rekosta voi joskus olla vaikeaa sanoa, onko se Äyräpään vai Sakkola-Raudun puolelta. Useimmiten päätelmän kuitenkin tekee intuiivisesti silmän räpäyksessä – vertaa esimerkiksi kulhon ja lautasen yleiskäsitteitä. Normaalisti tiedämme kumpi on kumpi, mutta joskus voi olla katsojasta kiinni, onko astia syvä lautanen vai matala kulho.

Tässä artikkelissa nostan esiin rekkomalleja, jotka selkeästi edustavat samaa ideaa. Kaikki ne ovat kuitenkin omassa rekkouudessaan erilaisia, toiset enemmän kuin toiset. Rajat kartassa perustuvat näihin yhtenäisyyksiin ja eriäväisyyksiin, siihen että yhden alueen vaatteilla on enemmän yhteistä toistensa kanssa kuin minkään alueen ulkopuolisen vaatekappaleen kanssa.

Kartta rekkojen levinnäisyysalue Karjalan kannaksella.

Kartta: Rekkojen levinnäisyysalue Karjalan Kannaksella 1800-luvulla. Koivisto ja Kuolemajärvi (sininen), Äyräpään kihlakunta (pinkki) ja Sakkola-Raudun alue (vihreä).

Äyräpää

Pitäjät: Äyräpään kihlakunnan Heinjoki, Äyräpää, Muolaa ja Valkjärvi sekä Vuoksela, joka muodostettiin 1914 Valkjärvestä, Muolaasta ja Sakkolasta; sekä Rannan kihlakunnan Uusikirkko, Kanneljärvi (vuodesta 1925), Kivennapa ja Terijoki (vuodesta 1911).

Äyräpään kihlakunnan rekot ovat suurikokoisia, alaspäin leveneviä ja usein oranssisävyisiä. Kirjontalangan päät on usein jätetty näkyviin hapsuina. Virvittäinommeltu pohjakuvio on kirjottu niin tiheään, että poimitettua aluskangasta jää hädin tuskin näkyviin. Virvittäinompelun päälle on usein kirjottu kuvioita viimeistelyvaiheessa etupistoin, mutta ketjupistoja käytetään ainoastaan poikkiraidoissa. Pystykaulus on matala.

Korjaus: Tässä kuvatut rekot ovat Äyräpäästä, Muolaasta ja mahdollisesti Valkjärveltä. Ylärivissä vasemmalla kuvattu rekko poikkeaa muista puuttuvilla reunahapsuillaan. Kunstkameran tarjoamien metatietojen mukaan paita on Valkjärveltä, mutta museoiden kirjauksissa esiintyy virheitä. Instagramin puolella käytiin keskustelua, josko paita olisikin Uudeltakirkolta. Vaikka paidassa onkin äyräpääläinen matala kaulus ja rekko on muodoltaan puolisuunnikas, voisi kuvioinnissa kuvitella näkevänsä vaikutteita myös naapurista Kuolemajärveltä. Uudenkirkon kansanpuvun kuitenkin ajatellaan kuuluvan yhteen Muolaan ja Kivennavan pukujen kanssa (Schvindt 1913, 105). Kivennavalla käytettiin samanlaista pukua kuin Muolaassa ja Valkjärvellä (Ibid. 101).

Äyräpään, Muolaan, Valkjärven ja Heinjoen rekkoja.
Kirjontakuvioita Muolaan rekoissa.

Kuvat: Schvindt 1913, 1982; Kansalllismuseo KA1249, KA1258; Kunstkamera; Nordiska Museet NM.0077442.

Sakkola-Rautu

Pitäjät: Sakkola, Rautu, Metsäpirtti (erotettu Sakkolasta 1894), osittain Vuoksela.

Rekot ja paitojen malli muistuttaa läheisesti Inkerin Miikkulaisen paitoja (ks. Kansallismuseo SU4304:81, 82 ja 83). Paidan olille saatettiin ommella kaistaleet kuviopuuvillaa, mikä ei ollut yleistä muilla Suomeen kuuluneilla alueilla. Rekot ovat pienempiä kuin Äyräpäässä ja Rannan kihlakunnassa. Ne ovat usein kirkkaan punaisia, ja niissä on virvittäinompelun lisäksi runsaasti ketjupistoja. Ketjupistoja on ommeltu myös pystysuoraan, mikä selkeästi erottaa Sakkola-Raudun rekot muista. Äyräpään tavoin toinen reuna on usein koristeltu hapsuilla ja pystykaulus on matala.

Rekot alla ovat Sakkolasta ja Raudusta ja kaaviokuvat Sakkolasta. Metsäpirtistä ei ollut saatavilla aineistoa. Schvindtin (1913) mukaan Metsäpirtin puvut olivat samanlaisia kuin vanhassa emäpitäjässä Sakkolassa. Standardisoitu Metsäpirtin pitäjäpuku on vähän eri näköinen kuin Sakkolassa – toisaalta sillä ei ole virallista kansallispuvun statusta juuri historiallisten esikuvien puuttumisen vuoksi. Me emme siis tiedä, millaisia rekkoja Metsäpirtissä on käytetty, mutta todennäköisesti ne ovat olleet lähempänä Sakkolaa ja Rautua kuin muita pitäjiä.

Sakkolan ja Raudun rekkoja ja rekkopaita.
Sakkolan kirjontakuvioita rekoissa.

Kuvat: Schvindt 1913, 1982; Kansallismuseo KA235, KA267, K2668:147, K2668:153.

Koivisto ja Kuolemajärvi

Koiviston ja Kuolemajärven alueella rekot ovat suurikokoisia, lähestulkoon vyötärölle ulottuvia ja suorakulmion muotoisia. Niiden pääväri on punainen, ja rekon alaosassa on sinisen, vihreän ja keltaisen kirjavia raitoja sekä runsaasti ketjuvirkkausta. Kuvioaiheet poikkeavat Äyräpäästä ja Sakkola-Raudusta erityisesti raidoituksissa. Rekoissa ei ole reunahapsuja, mutta oikeaa laitaa reunustaa joskus nauhamainen kirjonta (kuvassa alla sinisellä). Pystykaulukset ovat korkeita.

Korjaus: Rannan kihlakunnan pitäjistä läntisimmässä, Johanneksella, ei enää 1700-1800-luvuilla käytetty rekkoja. Jos niitä on aiemmin käytetty, ei tästä ole jäänyt jälkiä. Johanneksen tarkistamaton kansallispuku ei vastaan alueella perinteisesti käytettyjä asuja.

Johanneksen, Koiviston, Uudenkirkon ja Kivennavan rekkoja ja rekkopaitoja.
Koiviston kirjontakuvioita.

Kuvat: Schvindt 1913, 1982; Museovirasto KK1125:19 kuvaaja U. T. Sirelius; Lappeenrannan museot EKMEKMEE3133, EKME3028.

Oikaisu

“Jääsken rekkokaulurin” yhteydessä pohdiskelin, esiintyykö rekkoja todella Jääsken kihlakunnan alueella. Nyt asiaan tarkemmin perehtyneenä väittäisin että ei: Jääsken alueella on perinteisesti käytetty pyöreäkaula-aukkoista savakkopaitaa, ei rekkoja. Edelleenkään en kykene rekonstruoimaan Sihvon ja Lehtisen päättelyprosessia (1981 ja 1984) Jääsken ja Antrean rekkojen taustalla. Todennäköisesti väite kuitenkin on muodostettu kahden pitäjistä tuodun paidan sekä mahdollisesti Seifertin kuvien (alla) perusteella. Vaikka Sihvon ja Lehtisen teos Rahwaan Puku: Näkökulmia Suomen Kansallismuseon Kansanpukukokoelmiin onkin ollut erinomainen tietolähde, sanoisin että rekkoasiassa on menty tiedontuotannollisesti metsään.

Tässä vielä analyysi Seifertin kuvista, Jääski, 1867:
Oikeanpuoleisella naisella on Jääsken kihlakunnalle tyypillinen nyytinkikoristeltu ja kudontaraitainen esiliina ja Jääsken alueen ruudullinen hurstuthame. Kädessään hänellä on koivistolaiset juhlasormikkaat ja paidan päällä koivistolaistyylinen, pitkänmallinen kostuli. Vasemmanpuoleisella naisella on rekkopaita, koivistolaistyylinen puolipitkä sarkaviitta tai kostuli. Huntu ja esiliina ovat koivistolaisia, samoin kuin hurstuthame, jossa helmassa on leveitä kudottuja poikkiraitoja.
Johtopäätös on siis, että nämä Jääskessä kuvatut kansanpukuiset naiset ovat emigroituneet alueelle Koivistolta. Oikeanpuoleinen henkilö on valinnut pukuunsa osia jääskeläisestä ja koivistolaisesta perinteestä.

Kansanpukuinen nainen jääskessä. Kädessä koivistolaistyyliset juhlasormikkaat.
Nainen kuvattu kansanpuvussa Jääskessä. Naisen kädessä on koivistolaiset juhlalapaset. Naisen esiliina on Jääskelle tyypillinen.

Kuvat M. Seifert, Museovirasto KK990:3-4. Jääski.

Kirjottu rekko poimuttamattomalle pohjakankaalle, virvittäinompelu.

Kirjomassani rekossa näkyy tekninen kehitys alun ja lopun välillä. Kaikin puolin tulos on melko räjähtänyt. Jos virvittäinompelua tekee tasaiselle alustalle, auttaa kuvion hahmotteleminen kirjontatussilla. Poimutetulla alustalla on oletettavasti helpompaa laskea pistojen pituuksia. Virvittäin ompelu on kuitenkin kaikin puolin nihkeä tekniikka aikaavievyydessään. Vastikään kirjoin tällä tekniikalla lahjaksi menneen kirkkopaidan pystykauluksen, joka onnistui jo huomattavasti paremmin. Arvaatteko mikä oli salaisuus? Se oli lankojen laskeminen, siis pohjakankaan lankojen. Se oli ensimmäisten kerrosten ajan todella raivostuttavaa, mutta lopputulos oli erittäin tasainen ja todellakin vaivan väärti.

Lähteet

Lehtinen, Ildikó, ja Pirkko Sihvo. Rahwaan Puku: Näkökulmia Suomen Kansallismuseon Kansanpukukokoelmiin : A Survey of the Finnish National Museum Folk Costume Collection = Folk Costume. Museovirasto, 1984.
Schvindt, Theodor.  Kansanpukuja Suomessa 1800-luvulla: Karjala. 1913.
Schvindt, Theodor. Ompelu- ja nauhakoristeita. 1982, Suomalaisen kirjallisuuden seura.
Sihvo, Pirkko. “Karjalaiset Kansanpuvut Ja Tekstiilit.” Karjala. 1, Portti Itään Ja Länteen, 1981, pp. 151-173.

Standard
Neuleet

Kirjoneulesukat lapselle: Muolaa

Vielä kerkee pyöräyttää pikkupikku perinnesukat pukinkonttiin?

Inspiraationa tähän malliin on toiminut kaksi muolaalaista paidan rekkoa, jotka Theodor Schvindt tallensi 1890-luvulla (Schvindt 1982 [1893], kuvat 167 ja 169). Vertailu Schvindtin piirrosten ja minun mallini välillä on nähtävissä myöhemmin tässä artikkelissa.

Kuinka perinteinen malli on kyseessä?

Kuvio on muuten hyvin uskollinen 1800- luvun piirroksille, paitsi pääkuvion reunoja on kavennettu. Toki mittasuhteet muuttuvat aina hiukan, kun kuvio kirjomisen sijaan neulotaan.

Kaksi pohdintaa liittyen sukkien “alkuperäisyyteen”:

1. En tiedä Schvindtin metodologiasta: miten hän valitsi kirjontakuviot, jotka hän sisällytti mukaan mallikirjaansa.

2. Tällaisia erittäin koristeellisia kirjoneulesukkia tai -lapasia ei Kannaksella juuri tehty. Kirjoneule yleistyi menetelmänä vasta 1800-luvulla, eikä vanhempia neulaamalla valmistettuja lapasia ollut kai tekniikansa takia mahdollista koristella kovin pienellä piperryksellä.

Koivistolaiset juhlasormikkaat olivat poikkeus Etelä-Karjalassa esiintyneisiin minimalistisiin neulemalleihin. Niissä toistuivat samat kuviot kuin koivistolaisten rinnuksissa, joten siten on itseasiassa ihan asiaankuuluvaa siirtää kuvioita tekniikasta ja vaatekappaleesta toiseen.

Sukkamallin yksityiskohdat

Mallipiirroksen sukat on neulottu muuten 72 silmukalla, mutta joustinneuleissa on 68. Kunkin tietysti pitää laskea omalle käsialalleen sopiva silmukkamäärä. Tästä toivottavasti saa vähän osviittaa:

Puikot koko 2,00.

Lanka 100 g = 420 m

Mallitilkku 10 x 10 cm kirjoneuletta kahdella värillä: 44 s vaakaan, 46 s pystyyn.

Minun käsialallani koko vastaa suunnilleen lapsen kenkäkokoa 25 tai sironmallista aikuisten lapasta.

Kantapää: tiimalasikantapää, keskelle jätetty 13 s ja keskikohdassa neulottu 1 krs koko sukan ympäri. Kantapäätä kokeilin muuten sekä valkoisena että punaisena ja valkoinen oli mielestäni raikkaampi!

Kirjoneulekuvio

Varsi

Varren kuvio on helppo vaikkakin kolmivärinen. Lankadominanssin kanssa kannattaa menetellä niin, että valkoinen lanka kulkee etummaisena ja joko sininen tai punainen takana – kumman värin haluaakaan jättää taustalle. Vinkkejä moniväriseen kirjoneuleeseen.

Schvindtin piirroksessa häämöttää kuvion keskellä myös rivi keltaisia rakseja. En huomannut niitä mallia piirtäessäni. Periaatteessa neuleen pintaan olisi mahdollista silmukoida koristeita. Mutta jos varresta haluaa vielä saada jalankin läpi, ei uuden lankakerroksen lisääminen enää kannata.

Varren kirjoneulekuvio sopii myös lapasen varteen!

Jalkaterä

Jalkaterän kuviossa haastavaa on kuvion ääriviivojen ohuus: vain yhden silmukan levyiset viivat on vaikeaa saada näkymään tasaisena. Kokeilin värejä kumminkin päin, ja tulos on ihan eri näköinen. Tässä huomaakin hyvin sen, että lankadominanssilla on ihan oikeasti väliä.

Valkoinen kuvio tulee tietysti helpommin näkyviin, kun valkoisen neuloo edellä eli siis dominattina. Mielestäni kuitenkin kauniimpi ratkaisu on neuloa kuvio dominantilla punaisella. Tällöin kuviossa on punainen kirjonta valkoisella taustalla (kuten myös paidan rekon kirjonnassa, mitä tämä neule jäljittelee).

Vasemmalla valkoinen kuvio punaisella (valkoinen on dominantti) ja oikealla punainen kuvio on valkoisella (punainen on dominatti).

Jos käsialani olisi täydellisen tasainen, neuloisin oikeanpuoleisella tavalla. Tässä versiossa valkoinen välähtelee taustalta kivasti ja pinta on jotenkin sileämpi. Käytännössä kuitenkin on turvallisempi neuloa valkoinen väri etummaisena.

Silmukoita lisäämällä tai vähentämällä voi kuvion (yllä vasemmalla) saada hyvässä lykyssä yhdistymään saumattomastikin. Koko kuvio on 49 silmukkaa leveä ja korkea. Jos neuloo aikuisen sukkaa vaikkapa 7 veljeksen paksuisella langalla, niin tuo 49 silmukan ympärys on ihan realistinen.

Koska neuloin oman työni 72 silmukalla, piti kuviota tietysti vähän soveltaa ja lisätä vähän filleriä jalkapohjan puolelle. Yllä näkyy vähän sukan pohjaa. Kerroksen vaihtumiskohta kannattaa tietysti sijoittaa jommallekummalle puolelle pohjan raitakuviota.

Tällä hetkellä oon joululomilla pelkän puhelimen varassa, joten kuvat on mitä on enkä just nyt saa myöskään ladattua kaavaa excel-taulukkona tai edes pdf:nä. Seuraavana miulla on työn alla pari rekon kirjontakuosiin pohjautuvia lapasia, joten lisää karjalaista neulottavaa on siis tulossa pian.

Lähteet

Bäcklund, Anne. Juhlasormikkaat: kirjoneulekäsineitä Koivistolta. Maahenki, 2018.

Schvindt, Theodor. Ompelu- Ja Nauhakoristeita. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1982. 

Standard
Hameet

Tein kansanpuvun hameen

16.8.2025 edit: Hei, tämä artikkeli on aika vanha. Olen vuosien aikana oppinut puvuista vaikka mitä ja varmaan nykyisin tekisin monta asiaa toisin.

Paitsi tämäpä on polyesteriä.

Jos katsoo nykyisiä kansallispukuja tai 1800-luvun kansanpukuja Kannaksella, nousee yksi hametyyppi yleisimmäksi: poimutettu yksivärinen villahame, jonka helmassa on kaistale verkakangasta.

Halusin tehdä itselleni tuollaisen hameen, arkikäyttöön siis eikä kaappiin turkiskuoriaisten syötäväksi. Sellaisen vaatteen, joka ei olisi liian kallis ja arvokas ja jonka voisi tarpeen tullen heittää pyykkikoneeseen.

Selvittelin jonkin verran villakankaita sekä niiden kestopliseeraamista. Tämä ei vaikuttanut helpolta eikä halvalta, joten menin uffiin ja ostin sieltä konepestävän tekokuituhameen. Laskokset sattuivat olemaan laatikkolaskoksia, mutta eipä noissa kansallispuvuissakaan kuvien perusteella kaikissa ole samanlainen ja -tiheyksinen laskostus.

Helmaan tulevan punaisen kaitaleen paksuus ei ole niin tarkkaa, sillä kuten kuvista selviää myöhemmin, oli eri pitäjissä vähän eri tyylit. Ja koska punainen ostoverka oli kallista, sen määrään vaikutti väistämättä myös varakkuus. Miullahan tossa on suorastaan pröystäilevät 6,5 cm. Mutta teen varmaan myös 3 cm:n version, jos joku päivä haluan tunnustaa väriä hillitymmin.

Sen verran kuitenkin seurasin kansallispukujen mallia, että ompelin helmuksen hameen helman oikealle puolelle. Eikä helmaan myöskään tullut mitään päärmeitä, pelkkä siksak vain. Tosi helppo ja nopee siis. Saatiinpahan kaikki kallisarvoinen materiaali näkyviin.

Huom huom: tässä artikkelissa käsitellään siis 1800-luvun pyhäpukua, ei arkipukua. Arkihameessakin oli reunassa jokin rimpsu, mutta se oli varmaankin jonkinlainen kotikutoinen nauha.

Toinen huomio: tällainen hame ei kuulunut yksinomaan äyrämöispukuun, mutta yleensä savakkopuvuksi mielletään kapearaitainen helmukseton hame.

Millä alueella tällaista hametta käytettiin?

Helmuksellista hametta on käytetty Käkisalmen, Äyräpään ja Jääsken sekä osittain Rannan kihlakuntien alueella (kartassa vihreällä). Nykyisten rajojen sisäpuolella, Laatokan Karjalassa ja Viipurin ympäristössä käytettiin yleensä savakkotyyppistä asua (kartassa sinisellä), johon kuului kapearaitainen helmukseton hame.

Liian vakavasti ei kannata ottaa tätä karttaa, mutta tästä suunnilleen näkee, minkä pitäjien kansallispuvuissa on ollut savakkotyylinen raidallinen hame ja missä äyrämöistyylinen yksivärinen helmushame. Metodina oli yksinkertaisesti käydä läpi kaikki Suomen Karjalan pitäjäkohtaiset kansallispuvut visuaalisesti arvioiden ja tehdä niistä jokin johtopäätös. Laatokan ja Raja-Karjalan pukua ei ole yksilöity mihinkään tiettyyn pitäjään, joten en katsonut tähän niitä. Muutenkin kiinnostuksen kohteena oli ennemmin Etelä-Karjalan pukualue kuin Pohjois-Karjala, ja tämän takia en nähnyt kovin paljon vaivaa etsiäkseni pitäjäpukuja Pohjois-Karjalan alueelta. Ne pitäjät, joista tietoja ei löytynyt, ovat valkoisella (pl. Joutseno, ks. alla).

Pari huomiota tekemistäni tulkinnanvaraisista valinnoista: Vuoksenranta kuuluu Antrean kanssa samaan pukualueeseen, sillä se erotettiin pitäjästä v. 1919. Vahviala erotettiin Viipurin maalaiskunnasta 1921 ja on merkattu siten savakkopukujen alueeseen. Kanneljärven Äyrämöispuvussa on helmus, savakkopuvussa ei tietenkään ole. Johanneksen ja Koiviston hameet ovat vähän erilaiset kuin muualla, eikä niissä ole samanlaista selkeää punaista verkahelmusta. Mutta samaan pukualueeseen ne kuuluvat. Joutsenon jätin merkitsemättä, koska sen kansallispuvusta puuttuu helmus, vaikka puku muuten onkin samantyylinen muun Jääsken kihlakunnan kanssa.

Lisähuomio: Joskus olen törmännyt väitteeseen, että vain pukuja Äyräpään kihlakunnassa ja siitä itään kutsuttaisiin äyrämöispuvuksi. Onkin totta, että Jääsken kihlakunnan puvuissa on vahva savakkovaikutus – erityisesti niiden liivit ovat super-savakkotyyppisiä. Tässä kuitenkin kiinnostuksen kohteena ovat hameet, ja niissä on Jääskessä ihan sama idea kuin Äyräpäässäkin.

Juhlapukuun kuului helmuksellinen villahame

Minun hameessani oli mallina tumma, punahelmainen hame, mutta muitakin väriyhdistelmiä käytettiin.

Hameen väri oli Joutsenossa ja Ruokolahdella lampaanruskea ja Kirvussa, Räisälässä ja Käkisalmella lampaanmusta. Kankaita värjättiin erityisesti Äyräpään kihlakunnassa mataran juurilla, joista saatiin oranssinpunaista. [Myöhempinä aikoina] hameita värjättiin monissa pitäjissä siniseksi osto-indigolla. (Kaukonen 1985, s. 174, 176.)

Mustan tai sinisen hameen verkareunus oli punainen, yleensä pari sormea leveä. Jääskessä, Antreassa ja Kirvussa se saattoi olla varakkailla kolme tuumaa. Äyräpään kihlakunnan punaisten hameiden helmus oli kelta-, puna- ja vihreäraitaista nauhaa. (Kaukonen 1985, s.185.) Koska verka siis oli ostokangasta – ja kallista – sen määrästä saattoi päätellä jotain kantajansa varakkuudesta. Verka oli ainut osa hameesta, joka oli ostettu. Muut kankaat olivat kotikutoisia.

Kannaksen länsiosissa käytettiin 1800-luvulla enimmäkseen vyötäröhametta, joka saattoi olla yksivärinen tai ruudullinen hurstuthame. Vyötäröhametta vanhempia hametyyppejä ovat kapeaolkaiminen hartiushame ja avohame, joista erityisesti ensimmäistä esiintyi 1800-luvulla yleisesti Kannaksen itäpuolella.

Seuraavaksi lisää tietoa näistä hametyypeistä.

Vyötäröhameet

Jääsken ja Käkisalmen kihlakuntien alueella käytettiin 1800-luvulla tummia poimutettuja vyötäröhameita. Tiheän poimutuksen takia helman ympärys saattoi olla kolmekin metriä. Hameen poimutuksen tiheys ja helmaveran leveys vaihtelivat pitäjittäin. Näissä kolmessa piirroksessa (Räisälä, Antrea, Muolaa) vyötäröhameen toteutus on kaikissa hieman erilainen:

Räisälässä oli käytössä tiheään poimutettu villapalttinainen vyötäröhame, jossa oli ohut noin sormen levyinen helmus. Kuva: Schvindt 1913.

Antreassa [ja Jääskessä] käytettiin Schvindtin mukaan tummansinisiä villahameita, joissa oli noin 7 cm punainen verkahelmus. 1850-luvulle asti käytettiin ruudullisia hurstuthameita, joissa niissäkin oli punainen verka. Vielä 1870-luvulla näitä hameita saattoi nähdä vanhojen naisten käytössä. (Schvindt 1913, s. 141.) Kuva: Schvindt 1913.

Muolaassa käytettiin kansanpukuajan lopussa rekkopaidan kanssa vyötäröhametta – ei siis hartiushametta niin kuin alun perin olisi käytetty. Sinisessä tai mustassa vyötäröhameessa helmus oli punainen ja punaisessa keltainen. Näitä Muolaan hameita ei ole vetopoimutettu tiheästi niin kuin Räisälän ja hameita yllä. Kuva: Schvindt 1913.

Helmus periytynee vanhemmista hametyypeistä

Yllä siis muutamia kuvia kannaslaisista tummista vyötäröhameista. Näistä Antrean tyyli oli mallina omaan hameeseeni. Tämän näköiset hameet olivat kuitenkin 1800-luvun juttu, eli ei kovinkaan vanhaa perinnettä.

1800-luvun aikana nämä vyötäröhameet korvasivat vanhemmat hametyypit, hartiushameet sekä kudontatekniikaltaan vaativammat hurstuthameet. Koska läntiset savakkomalliset vyötäröhameet olivat taas muuten ihan erilaisia (ks. Kurkijoki alla), voisi tästä päätellä helmuksen periytyneen Kannakselle ominaisista vanhemmista hametyypeistä.

Vertailun vuoksi Kurkijoen savakkotyylinen, kapearaitainen hame, jossa ei ollut helmusta. Kuva: Schvindt 1913.

Myös hurstuthameessa oli helmassa punainen “terä”

Hurstuthameesta tekee hurstuthameen sen ruutukuosi. 1800-luvulla hurstuthame oli vyötäröhame, joka oli ommeltu neljästä tai viidestä kankaan levyisestä kappaleesta ja laskostettu harvakseltaan. Helmassa saattoi olla leveä verkahelmus tai raidallinen kudottu helmuskaitale. Hurstutkangas oli loimiraidallista, yksivärisellä tai raidallisella kuteella kudottua. Kansanpukuajan lopulla hurstutkankaat olivat kapearaitaisia tai -ruutuisia. (Lehtinen & Sihvo 1984, s.58.)

Hurstuthame säilyi loppuun asti käytössä Koivistolla ja Kuolemanjärvellä. Jääsken kihlakunnassa käytettiin 1850-luvulle asti ruskea-valkearuutuisia hurstuthameita, joita on talletettu Antreasta ja Rautjärveltä. (Kaukonen 1985, s.185-186.)

Vyötärömallisen hurstuthameen kuosi sekä verkahelma olivat peruja olalle ripustettavasta neliskulmaisesta hurstutvaatteesta. Hurstutvaate kuuluu standardisoituun Joutsenon kansallispukuun, mutta on ollut käytössä paljon laajemmalla alueella. Tietoja sen käytöstä on ainakin Koivistosta ja 1800-luvun alun Kirvusta. (Lehtinen & Sihvo 1984, s.58, 60.) Tietoja kansanpuvuista ennen 1800-lukua on niin vähän, että tiedon puuttuminen ei tarkoita, että niitä ei olisi käytetty muuallakin.

Hurstutvaate puolestaan kehittyi muinaisesta kaksiosaisesta avohameesta, jonka nimi slaavilaisilla kansoilla on ponjova. Pyhäjärvellä tällaista avohametta käytettiin vielä 1800-luvun alussa. (Lehtinen & Sihvo 1984, s.58, 60.) Venäläisen ponjovat ovat tietysti hirveän paljon koristeellisempia kuin mitä karjalaisten käyttämät avohameet tai näitä paremmin dokumentoidut hurstuthameet olivat. Visuaalisesti arvioiden karjalaiset hameet kuitenkin liittyvät slaavilaiseen perinteeseen.

Joutsenon kansanpukuun kuului poimutettu tumma villahame, jollaisen kanssa muualla käytettäisiin verkahelmusta, mutta Joutsenon kansallispukuun sellaista ei kuulu. Joutsenon kansanpukuun 1800-luvulla kuulunutta hurstutvaatetta kuitenkin reunusti vastaava punainen verkahelmus kuin muualla hameissa (Schvindt 1913, s. 159). Kuva: Schvindt 1913.

Myös hartiushameen helmaa koristi verkakaitale

Samoin vyötäröhametta vanhemman hametyypin, hartiushameen helmassa oli siinäkin verkakaitale. 1800-luvulla käytössä olleiden sinisten ja mustien hartiushameiden helmassa kaitale oli punainen ihan niin kuin vyötäröhameissakin. Vanhemmissa punaisissa hameissa helmus oli keltainen tai puna-keltaraidallinen. (Lehtinen ja Sihvo 1984, s. 56.)

Hartiushameita käytettiin kansanpukuajan lopussa 1800-luvulla enää Käkisalmessa, Raudussa, Metsäpirtissä, Sakkolassa, Pyhäjärvellä ja Inkerinmaalla (Lehtinen ja Sihvo 1984, s. 56). Niitä on aiemmin saatettu käyttää laajemmallakin alueella, Koivistossa ja Jääskessä (Kaukonen 1985, s.176, Akiander 1852). Jo ihan loogisesti ajateltuna hartiushameen käyttöalueen on ollut pakko olla laajempi: jos vyötärön varassa roikkuva hame tuli käyttöön vasta 1800-luvulla, on tätä aiemmin pitänyt olla käytössä joku muu systeemi.

En löytänyt lähdekirjallisuudesta lopullista vastausta siihen, mikä hametta oli Länsi-Kannaksella kannatellut ennen vyötäröhameen omaksumista. Haasteena on se, että kansantieteellinen aineisto rajoittuu aika lailla 1800-lukuun, eikä ajallisia kerrostumia aina huomioida.

Perustuen mm. kansallismuseon kokoelmiin, Idlikó Lehtinen ja Pirkko Sihvo rajaavat sarafaanityyppisten hartiushameiden levinnäisyyden seuraavasti: Suomen Karjalassa käytettiin ainoastaan pyöreää kapeaolkaimista sarafaania. Sitä käytettiin Äyräpään ja Käkisalmen kihlakuntien alueilla, Raja-Karjalassa ja pienellä alueella Pohjois-Karjalassa. Nykyisten rajojen sisäpuolella näistä on ainoastaan tuo Pohjois-Karjalan itäisin kolkka eli Ilomantsi. (Lehtinen ja Sihvo 1984, s. 56.)

Tässä Lehtisen ja Sihvon kartassakin (alla) pitää huomioida se, että kansallismuseon kokoelmiin saadut esineet ovat aika lailla 1800-luvulta, joten niistä ei voi päätellä aiemmasta tilanteesta.

Kuva: Lehtinen ja Sihvo 1984, s. 56

Avohameen tavoin myös sarafaania muistuttava hartiushame on samaa pukuperinnettä kuin slaaveilla. Vaikutteet ovat kuitenkin hyvin vanhoja, sillä vaatteilla on ollut aikaa karjalaistua.

Kannaksen hartiushameeseen ei liity venäläisperäistä sanastoa, kuten Raja-Karjalaan myöhemmin omaksuttuihin sarafaaneihin. Lisäksi Kannaksen hartiushameisiin liittyi paikallisia piirteitä: niihin tehtiin vetopoimulaskostus, tässä käsitelty verkahelmus sekä värillinen liiviosa. (Kaukonen 1985, s.176.)

Tässä oikealla hartiushameessa on punakeltainen helmus ja vasemmalla punainen. Hartiushameen helma saattoi olla snadisti lyhyempi kuin vyötäröhameessa, mutta myös vyötärömallisissa hameissa muodit saattoivat vaihdella. Kuva: Schvindt 1913.

Sellainen kirjallisuuskatsaus tällä kertaa. Tähän loppuun haluaisin vielä summata: Jos haluaa itselleen 1800-luvun muodin mukaisen kansanpuvun hameen, niin erinomainen vaihtoehto on surauttaa tummaan laskoshameeseen punainen helma. Vaikka tämä muoti tuleekin siis aivan kansanpukuajan loppuajoilta, on idea tämän kaltaisen vaatteen taustalla paljon vanhempi. Vaikka Kannaksella käytetyt vanhat hametyypit ovat yhteydessä slaavilaiseen pukeutumisperinteeseen, on tämän kaltainen helmaratkaisu hyvin kannaslainen. Ja siten siis se on erinomainen väline ilmaista omaa Kannaksen karjalaista identiteettiään.

Lähteet

Akiander, Matthias. Naisien Waateh-parresta Jääskessä. [s.n.], 1852. <https://www.finna.fi/Record/sksdoria_books.10024_147620>
Lehtinen, Ildikó, ja Pirkko Sihvo. Rahwaan Puku: Näkökulmia Suomen Kansallismuseon Kansanpukukokoelmiin : A Survey of the Finnish National Museum Folk Costume Collection = Folk Costume. Museovirasto, 1984.
Kaukonen, Toini-Inkeri. Suomalaiset Kansanpuvut Ja Kansallispuvut. Söderström, 1985.
Schvindt, Theodor. Suomen Kansan Pukuja 1800-luvulla: 1, Karjala. Kirja, 1913.

Standard
Piiraat

Hersryynipiiraat

Tässäpä yksi vaihtoehto tavallisille riisitäytteisille piirakoille: hersryyni eli hirssipiirakka. Hirssiä on käytetty riisin tapaan hienoihin ruokiin, ja se on maultaan mieto ja tuntumaltaan pehmeä. Kaikki tähän artikkeliin siteeratut ohjeet ovat Karjalankannakselta, jossa ei juurikaan leivottu arkkityyppisiä soikeita karjalanpiirakoita.

Kivennapalainen ohje
Kuori: tavallinen piirakankuoritaikina
Sydän: 2 kkp hirssiä eli hersryyniä, 0,5 I vettä, 1 l maitoa, suolaa

Hirssit pestään hieroen ja huuhdotaan useaan kertaan kuumassa vedessä, että kitkerä maku lähtisi pois. “Vasta sitten hersryyni on maukasta. Kuoret kaulitaan ohuiksi samankokoisiksi ympyröiksi. Ryynitäyte pannaan keskelle kuorta ja reunat suljetaan keskeltä umpinaisiksi. Toinen malli on puolikuun muotoinen. (Kivennapa, Bertta Lifländer)

Ryynipiirakat olivat Kivennavalla pieniä puolikuun muotoisia piirakoita. Niiden täytteenä voi käyttää ohra-, riisi-, hersryyni tai tattaripuuroa. Äiti sanoi, että mitään ryynejä piirakanteossa ei pidä keittää liikaa, vaan niiden pitää olla järtsäkköä (ts. hieman tuntua purressa), ja nehän kypsyivät vielä uunissa paistamisen aikana. (Kivennapa, Emmi Mikkolainen)

Pirkko Sallinen-Gimpl, Karjalainen keittokirja. Tammi, 2009, s. 67.

Sakkolalainen ohje
Hersryynipiirakan täytteeseen Sakkolassa lisättiin voita (1 kg hirssiä, 1/2 l vettä, 1 l maitoa, 100 g voita, I rkl suolaa). Piirakat tehtiin puolikuun muotoisiksi ja niihin pisteltiin haarukalla höyryreikiä. Voideltiin piimällä ennen uuniin panoa. Paistettiin 15 min 200-asteisessa uunissa. Uunista otettua voideltiin voiheralla ja peitettiin pyyhkeellä. Syötiin voin tai munavoin kanssa. (Sakkola, Laina Nuora)

Pirkko Sallinen-Gimpl, Karjalainen keittokirja. Tammi, 2009, s. 68.

Kivennavan ja Sakkolan ohjeissa on hieman eroa: Sakkolassa piiraat saivat piimäpinnan ennen paistamista, ja niiden täytteeseen tulee mausteeksi voita. Tässä artikkelissa mennään enemmän Kivennavan ohjeen mukaan, paitsi leipomistyyli onkin sitten rautulainen (lisää tästä alla). Joka talossa laitettiin kuitenkin ruokaa omalla tavallaan, joten liian orjallisesti ei mitään ohjetta kannata noudattaa.

Hirssipuuro täytteeksi

Hirssiä keittäessä tulee muistaa, että ryynit huuhtelee huolella ennen keittämistä. Jos ryynit pesee alkuun liian kuumalla vedellä, voivat ne mennä karmakkaiksi eli karkeiksi. (Sallinen-Gimpl 2009, s. 156.) Hieroskelin siis ryynejä kuumassa vedessä pitkään ja huuhdoin niitä vielä sen jälkeen niin monta kertaa, että ei mitenkään voisi tulla huonon makuista puuroa.

Hirssin valmistamisesta ruuaksi, sekä myös ravintosisällöstä, on kirjoitettu kattavasti täällä.

Yhteen annokseen piirakankuoritaikinaa (2dl vettä, 5 dl jauhoja, 1 tl suolaa) sopiva määrä hirssipuuroa syntyi tällä ohjeella:

3 dl hierottuja & huuhdottuja ryynejä
6 dl vettä
2 dl ruokakermaa

Eli, ryynit kiehuvaan veteen, keitetään kunnes vesi imeytynyt, lisää kerma ja hauduta 30 minuuttia. Lopuksi lisätään suola. Olen hirmu laiska sekoittamaan maitopohjaisia puuroja, joten pitkän kypsymisajan vaativan hirssin kohdalla ilmeinen valinta oli kermapuuro. Pohjaanhan tuo silti otti, mutta ei niin pahasti että olisi maistunut. Oikeastaan hirssipuuro ei itsessään maistunut oikein miltään. Eikä tullut karmakastakaan.

Hirssipuuro eli hersryynipuuro on suht hajutonta ja mautonta ja kaiken kaikkiaan mitäänsanomattoman näköistä.

Hymyilevät piiraat

Sitten päästään leipomaan itse piiraat. Mutta minkä mallisia niistä tehdään?

Hersryynipiiraista ei mitenkään loputtomasti ole saatavilla tietoa internetissä. Yllä olevan kivennapalaisen ohjeen piiraat käskettiin tehdä joko keskeltä ummistetuiksi tai puolikuun muotoisiksi. Koska piiraita ei erikseen käsketty jättää auki, tarkoittanee tämä sitä, että Kivennavalla ei puuroa jätetty näkyviin ensinkään.

Sen sijaan Jaakko Kolmosen pitäjäruokakirjassa hersryynipiiraisiin on jätetty pieni viiru puuroa näkyviin – ja nämä ovat rautulaisia hirssipiiraita.

Kuva: Gero Mylius. Lähteessä Jaakko Kolmonen ja Aira Viitaniemi. Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat. Patakolmonen, 1987, s. 71.

Olin ajatellut tehdä piiraat Kivennavan ohjeen mukaan, mutta olisi kiva kokeilla rautulaista muotoilua. Ihan sama miten ne piirakat rypyttää, eikö niin?

Teen piirakat osittain avomallisina niin kuin kuvassa yllä. Hirssipiirakat leivotaan “hymyileviksi” siten, että täytettä levitetään toiselle puolelle, ja toinen käännetään kanneksi niin, että se peittää osan puurosta. Vastakkaista laitaa rypytetään pikkaisen puuron päälle. Näkyviin kuuluu jäädä kaistale hirssipuuroa, eli siis hymyilevä suu. Mutta: puolittain avonaiseksi rypyttäminen onkin haastavaa!

Rypytys sujuisi kai kutakuinkin näin, mutta siistimmin.

Jos kuoritaikina oli säännöllisen pyöreä, oli piirakasta mahdollista saada kaunis. Pieneimmätkin poikkeamat reunassa kuitenkin tekivät piirakasta epämuodostuneen näköisen. Näteimpiä piirakoita sai, kun leikkasi kulhon reunalla säännöllisen pyöreän kuoren ja leipoi piirakan siihen. Näistä toisaalta voisi tehdä normaalia karjalanpiirakkaa isompia, jolloin yksittäisen piirakan näpertämiseen voisi käyttää enemmän aikaa.

Hirssipiirakat ovat maultaan hyvin lähellä tavallisia karjalanpiirakoita riisitäytteellä. Hirssipuuro ei maistu juuri miltään eikä siinä juurikaan ole rakennetta.

Yritin selvittää hirssin viljelyhistoriaa Suomessa, mutta toistaiseksi etsinnät eivät ole olleet tuloksellisia: Suomen maatalouden historiassa (2003) kerrotaan hirssistä ainoastaan, että se oli 900-luvulla Novgorodin tärkeimpiä viljelykasveja, mutta hävisi sieltä 1400-luvun loppuun mennessä. Toisaalta hirssiä siis on viljelty alueella vanhastaan, toisaalta taas kerrotaan, että hirssiä alettiin laittaa piirakoihin vasta kaukokaupan vilkastuessa, samalla tavoin kuin riisiäkin (Sallinen-Gimpl 2009, s. 59-60).

Vihjaan tässä siis sitä, että kaikista muista täytevaihtoehdoista hirssi on ehkä, noh, tylsin. Historiallisesti sen käyttämisessä olisi kuitenkin ollut järkeä ainakin siihen asti, kunnes mannasuurimot ja riisi yleistyivät. Nehän ovat samalla tavalla suuta hyväilevän mietoja kuin hirssikin.

Tai ehkäpä en osannut jättää hirssipuuroa tarpeeksi järtsäköksi.

Standard
Piiraat

Oikein hyvä kaalipiirakka

Siitä tuli kaalipiirakka. Eikä siitä oikeastaan ole paljon muuta kerrottavaa. Ohje on kuitenkin niin hyvä ja yksinkertainen, että se ansaitsee tulla jaetuksi eteenpäin.

Alun perin suunnitelmanani oli tehdä härkäpavuista muhennosta. Söin kuitenkin jo kolmatta päivää edellistä kokkaustani, hapanlohkoa. Tässä vaiheessa halusin siis valmistaa jotain, joka ei jäisi yksin minun syötäväkseni.

Tätä kirjoittaessa elokuun puolivälissä olivat ensimmäiset kesäkaalit juuri tulleet kauppoihin. Perinteen mukaista olisi tehdä tällöin kesän ensimmäistä kaaliruokaa, maitokaalia. Hapanlohkoon liittyvistä syistä halusin kuitenkin pelata varman päälle.

Siis, siksi kaalipiirakka. Kaikki tykkäävät piirakoista.

Äyräpään kaalipiirakka, ohje Liisa Pekonen

KUORI: sokeriton vehnästaikina eli 5 dl lämmintä maitoa, 30 g hiivaa, 0,5 tl suolaa, 100 g sulatettua voita, vehnäjauhoja
TÄYTE: 1 kg kaalia, voita tai muuta rasvaa, vähän suolaa

1. Kuoritaikinaa varten sekoitetaan lämpimään maitoon hiiva ja suola, lisätään vähän jauhoja ja sulatettu voi. Hetken kuluttua sekoitetaan loput jauhot ja annetaan nousta. Kaulitaan levyksi ja siirretään pellille.
2. Kaali pilkotaan ja haudutetaan valmiiksi voita tai sianrasvaa tarpeen mukaan käyttäen. Täyte levitetään suoraan kuorilevylle, josta puolet käännetään kanneksi ja ummistetaan. Voidellaan kirnupiimällä.
3. Paistetaan 1/2 tuntia 175-200 asteessa.

Kaalipiirakka oli myös juhlapiirakka, esim. rotinoiksi sitä vietiin erikoisen hyvään kuoreen tehtynä, arkioloissa tavalliseen kuoreen tehtynä syötiin pääruokana.

Lähde: Pirkko Sallinen-Gimpl, Karjalainen keittokirja. Tammi, 2009, s.95.

Tästä ohjeesta piirakkaa tuli puoli pellillistä eli noin 8 palaa.

Tässä äyräpääläisessä ohjeessa ei neuvottu tarkemmin, minkälaiseksi silpuksi kaalit tulisi pilkkoa. Melkein vastavassa kivennapalaisessa versiossa (Sallinen-Gimpl 2009, s. 95) kaali tuli hakata raudalla puisessa hakkuuastiassa – eli siis hyvin pieneksi, vertautuen ennemmin tehosekoittimeen kuin veitseen.

Pilkotut kaalit saavat hautua matalalla lämmöllä kattilassa. Eri alueiden ohjeissa on eri tapoja hauduttaa kaalit: Johanneksessa ne haudutettiin kerman ja voin kanssa ja Viipurissa suolavedessä (Ibid.). Tässä Äyräpään ohjeessa ei annettu tarkempia ohjeita hauduttamiseen. Siten siis lisäsin suolaa puoli teelusikallista ja pari nokaretta voita (ehkäpä 15g). Kaalit saivat hautua sen aikaa, kun kuoritaikina valmistuu ja kohoaa.

Kuoritaikinaan käytetään geneeristä sokeritonta vehnästaikinaa. Rasvan lisääminen taikinaan ei tietenkään ole pakollista, mutta tuo leivokseen juhlavuutta. Taikinaseos saa seistä ja “hapata” 10–15 minuuttia. Tuossa ajassa hiiva lähinnä ehtii aktivoitua, eli taikinaan ei tule hapanta makua. Vartin kuluttua taikinaan lisätään jauhoja, kunnes se vastaa paksuudeltaan pullataikinaa.

Levypiirakka on malliltaan helppo leipoa. Ennen uuniin panoa voitelin pinnan vielä piimällä.

Omassa piiraassani oli täytettä ehkä vähän nuukasti! En käyttänyt ihan kaikkea täytettä, vaikka ihan hyvin olisi voinut.

Piirakka maistuu oikein hyvin, mutta se ei ole ihme

Kyllä se vehnästaikina nimittäin on helpompi saada maistumaan herkulta.

Valmis piirakka on ihan esteettinen ja suorastaan herkullinen. Aikuismaistelijoille maistuu useampikin pala, vaikka mies ehdottaakin täytteen tuunaamista lihalla. Kuori maistuu ja tuntuu ihanan pehmeältä, vaikka rasvaa on kohtuullisesti ja sokeria ei laisinkaan.

Toisaalta, kaali on mielipiteitä jakava ruoka-aine. Meidän kolmevuotias ei suostunut syömään ja valitti hajusta. Onneksi asutaan luhtitalossa niin ei jää kaalinlemu rappukäytävään.

Omasta puolestani koen, että maku tai rakenne ei jättänyt toivomisen varaa: piirakka on juuri sitä, mitä lupaa. Se on äärimmäisen yksinkertainen, eikä ylimääräisiä ainesosia ole. Onpa se vielä helposti muokattavissakin omien makumieltymysten mukaiseksi, jos ainesosia ei tunnu sillään olevan tarpeeksi.

Arkiruuaksi piiras on ehkä aavistuksen rasvainen. 100 grammaa voita ei kuitenkaan omasta mielestäni ole kauhean paljon, koska pellillisestä tulee helposti isohkot palat kahdeksalle syöjälle. Jos rasvaa haluaa vähentää, voi maun pehmeyden yrittää säilyttää lisäämällä vähän sokeria – ruokalusikallinenkin vaikuttaa makuun kovasti.

Jos ajatellaan aikakerrostumia, on tämän tyylinen vehnäkuoripiiras uusi tulokas Kannaksella. Vehnä yleistyi kansan keskuudessa vasta sata vuotta sitten, eikä resepti voi olla paljon sitä vanhempi. Tällaista ei siis missään savupirtissä olisi syöty, mutta isovanhempiemme sukupolven lapsuudenkodeissa kylläkin.

Toinen juttu reseptin alkuperästä: läntisessä Suomessa on syöty vähemmän kaaliruokia ja kaalipiiraat puolestaan ovat stereotyyppisen venäläisiä. Olisi siis houkuttelevaa päätellä, että tällainen piirakkamalli on tullut Kannakselle Venäjältä. En kuitenkaan löytänyt internetistä yhtään vastaavaa reseptiä hiivataikinaan tehdylle venäläiselle kaalipiiralle.

Olen kuitenkin joskus aiemmin syönyt täsmälleen saman makuista, hiivataikinaan tehtyä yksinkertaista kaalipiirasta, joka oli leivottu puolikuun muotoon. Olen melko varma, että tämä olisi tarjottu minulle nimenomaan venäläisenä kaalipiiraana, mutta Googlen perusteella venäläinen kaalipiiras on tyypillisesti tehty voitaikinaan eikä ainakaan muistamani puolikuun muotoinen. Muistan jonkun tarjonneen näitä tyyliin paperipussista. Mutta se voi aina olla myös feikkimuisto!

Tällä hetkellä minulla on luvussa pari venäläiseen ruokaan keskittyvää kirjaa, joten ehkäpä tulen käsitelleeksi venäläistä piiraskulttuuria tarkemmin lähitulevaisuudessa.

Standard
Ruokaperinne, Viljaruuat

Hapahuttu

Hapanhuttu on yllättäjä maussaan, mutta raastava työläyessään. Pienemmäl ruppeutumisel sais jo leivän alkuun.

Hapahuttu

Ohje 1: Karjalan kannas, Etelä-Karjala

“Hapantaikinan juurta otetaan aamulla, kun taikina on hyvin käynyttä, mutta sitä ei ole vielä lisätty. Hapan otetaan pinnalta, pohjalta otettu taikinan juuri on kitkerää maultaan.

Hapan on sellaisenaan liian sakeaa ja siihen lisätään vettä. Keitetään, kunnes sakoo ja maistuu kypseltä. Maustetaan suolalla.

Tarjotaan kuumana voisilmän ja maidon kanssa.”

Aino Lampinen. Karjalainen keittokirja: maakunnallisia ruokia ja niiden valmistustapoja. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön julkaisu n:o 2, 1953, toinen painos 1978.

Ohje 2: Hiitola

Hapanta taikinanjuurta ja suolaa, vettä lisättiin tarpeen mukaan keittäessä. Keitä jatkuvasti hämmentäen noin puoli tuntia.

Pirkko Sallinen-Gimpl, Karjalainen keittokirja. Tammi, 2009.

Elä herkiä hämmentämästä

Otin juuren niin, että kaadoin sitä juuriastiasta päältä pois huttua varten. Loput menivät sitten leipätaikinaan. Sitä en tiedä, miten leipään vaikutti näin pienellä juuritaikinan määrällä se, että juuresta kuorittiin päältä pois ohuempi kerrostuma. Ruisleivästä tuli tällä leivontakerralla ehkä aavistuksen vähemmän maukasta kuin tavallisesti, mutta syynä saattoi olla mikä tahansa muu juuren toimintaan vaikuttava asia.

Hutun valmistusprosessi on helppo. Sekoittamisen määrä on siis se, mikä aiheuttaa vaivaa. Itelläni oli sen verran pieni annos juurta, että sitä piti sekoittaa liedellä koko ajan, pohjaa myöten. Hiitolalaisessa ohjeessa oli vielä kaiken lisäksi neuvottu pitkä keittoaika, mutta tämä varmaankin pätee isompiin määriin huttua. Keitin omaani vartin. Vettä lisäsin useampaan otteeseen hutun kuivuessa liiaksi.

Valmis huttu on vain vähän liisterimäistä. Maidon kanssa se maistuu ihan raikkaalta, ja maku muistuttaa vähän hapanmaitotuotteitten happamuutta. Vähän niin kuin viiliä.

Niin, ja tästähän saisi vielä jälkiruuankin aikaseksi.

“Taikinan happamesta saadaan kiisselimäinen, kylmänä tarjottava jälkiruoka siten, että happameen lisätään vettä runsaammin ja viimeksi suurustetaan perunajauhoilla. Maustetaan sokerilla. Tarjotaan maidon tai kerman kanssa.” (Lampinen 1953)

Hapanjuuren käyttäminen ruuaksi sellaisenaan teki järkeä siinä tilanteessa, että leipä oli loppu ja tuoretta tulossa vasta myöhemmin päivällä. Lapsille oli jopa herkkua saada raakaa hapanjuurta syötäväksi leipomispäivän aamuna.

Oma suu ei ihan noin happamelle taivu (vielä). Juuripuuron keittäminen puolestaan on sellainen työmaa, etten ihan heti jaksa ryhtyä siihen uudestaan.

Standard
Piiraat

Tattarkakkarat (juustolla)

Piirakat ei tyypillisesti oo tehneet meillä kauppaansa. Itse en puolestaan voi sietää tavallisen perunatäytteen rakennetta. Koitin sit tehä parempii!

Ohje: Tattarkakkarat, Karjalan kannas

  1. Tavallisesta piirakankuoritaikinasta tehdään hyvin sitkeä kuori.
  2. Kuoret ajellaan pyöreiksi.
  3. Sydämeksi valmistetaan seos potaattisurvosta, suolaa, maitoa ja tattarijauhoja.
  4. Kuorien reunat taivutellaan käsin pystyyn, ja näihin valmiiksi käännettyihin kuoriin kaadetaan täytettä.
  5. Kakkarat paistetaan kuumassa uunissa. Voidellaan kypsinä.

Lähde: Aino Lampinen. Karjalainen keittokirja: maakunnallisia ruokia ja niiden valmistustapoja. Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiön julkaisu n:o 2, 1953, toinen painos 1978.

Ei niitä reunoja saanutkaan taiteltua

Sitkeä kuoritaikina siis? Kun rupesin tekemään näitä, muistin juuri jostain lukeneeni kuoritaikinan sitkistämisestä. Vaikka kuinka yritin lukea samoja materiaaleja läpi ja googlaillakin vähän, en löytänyt mistään samaa tietoa uudestaan.

Kun erityistä ohjetta sitkistämiseen ei löytynyt, tein kuoren niin kuin aina yleensäkin: ruisjauhoja ja ruissihtijauhoja, runsaasti suolaa, ja vettä sen verran, kuin kädellä saa helposti mukaan sekoitettua. Vaivasin taikinaa pöydällä hyvän tovin jauhoja lisäten, kunnes se ei enää tarttunut pöytään kiinni (paitsi että leipoessa tarttui sitten kuitenkin sekä pöytään että kaulimeen, eli olisi saanut vaivata pidempäänkin).

Pyrin jättämään täytteen löysähköksi, jotta sen ohjeen mukaisesti voisi kaataa valmiiksi rypytettyihin kuoriin. Ihan turhaan, koska ei se rypyttäminen onnistu ilman täytettä välissä.

Kokeilen eri paksuisiksi ajelluilla ja eri kokoisilla pohjilla, mutta ei onnistu. Jos paksuus alkaa mennä sellaiseksi, ettei siihen enää hampaat taipuisi, niin sitten ei kannata. Taivun ja fuskaan sen verran, että laitan ensin täytteen ja sitten vasta rypytän. Sen verran näin vaivaa, että rypytin piirakat pyöreiksi. Se olikin supervaikeaa verrattuna piiraan rypyttämiseen soikeaksi.

Juustotäyte kerää kiitoksia

Tarkoituksena oli siis mennä ihan ohjeen mukaan, ja tein pellillisen piirakoita tavallisella peruna–tattari-täytteellä. Maistelin keskeneräistä täytettä leipoessa sen verran, että sain tattarin pitoisuuden omasta mielestäni hyväksi.

Miksei niistä perinneruuista voisi tehdä parempia, kysyy mies.

No miksei niistä voisi. Laitetaan sydeämeen joukkoon cheddaria.

Tai cheddaria ja cheddaria. Mutta tätä tolkutonta meillä menee kilo viikossa, jos sitä vain on suinkin raaskittu ostaa.

“Cheddaria”

Makuraati oli, jossei nyt haltioissaan niin ainakin mielissään. Piirakat maistuivat kylmiltään vielä seuraavanakin päivänä. Juusto ei oikeastaan maistunut täytteestä läpi. Sen kanssa piirakat vain maistuivat paremmilta. Täytteen koostumus oli kivan paksu, kiinteä ja pehmeä. Tattarin rustiikkinen maku maistui aavistuksen verran läpi lämpimistä piirakoista.

Niin, ne cheddarilla höystetyt piirakat siis saivat kiitosta. Pelkät peruna–tattari-piiraat maistuivat suunnilleen siltä, mitä odottaakin voisi.

Paistettuja piirakoita odottamassa voitelua. Vasemmanpuoleisissa on mukana juustoa.

Standard