Kuuluuko karjalaisiin kansanpukuihin huivi? Kyllä, sekä pää- että kaulahuivia käytettiin kansanpukuajan lopulla lähes kaikkialla Kannaksella, myös Keski-Karjalassa ja Suomenlahden ulkosaarilla, ja niitä käyttivät yhtä lailla savakot ja äyrämöiset. Tätä artikkelia varten kävin läpi suuren määrän aikalaiskuvauksia, muistitietoa ja kuvia, ja ainoastaan Käkisalmen kihlakunnasta ei löytynyt aineistoa huivien käyttämiseen liittyen. Kaikkialla muualla, siis Äyräpään, Jääsken, Rannan ja Kurkijoen kihlakuntien alueilla huivin käyttäminen on historiallisesti perusteltua, ja kunkin kihlakunnan huivityylejä on käsitelty tässä artikkelissa.
Kaulahuivia voitiin kantaa päällimmäisenä vaatteena tai päällysvaatteen alla – käyttämisen tyylit vaihtelivat pitäjittäin. Nykyaikaiseen huivinkäyttöön voi katsoa vinkkejä kunkin kihlakunnan alta. Huivin käyttäminen hartioilla ei ole ikiaikainen tapa, mutta niitä kerettiin käyttää yhdessä perinteisten kansanpukujen kanssa ainakin puoli vuosisataa. Kuten tämän artikkelin lukuisat kuvat näyttävät, hyvin perinteistenkin eteläkarjalaisten pukujen käyttäjät omaksuivat huivit, ja niiden käyttämiseen myös kehitettiin omia omalaatuisia tapoja.
Päähuiveja käytettiin yhdessä hunnun ja muiden vaimon päähineiden kanssa, ja lopulta huivi korvasi perinteiset päähineet, sinnikkäimmät käyttivät huntuja pitkälle 1900-luvulle. Haluaisin korostaa sitä, että naimattomat naiset eivät perinteisesti peittäneet päätään – päähuivi yöeensä korvasi perinteiset päähineet – eli jos haluaisin asustani mahdollisimman perinteisen, naimattomana naisena olisin mieluummin paljain päin kuin käyttäisin huivia. Naimissa olevien naisten kuului peittää päänsä arkena ja pyhänä, joten jos haluaisin haluaisin pukeutua mahdollisimman perinteisesti naimisissa olevana naisena, käyttäisin huntua tai hunnun puuttuessa huivia, tai jopa huivia hunnun lisänä. Ketään ei pakoteta käyttämään tai olemaan käyttämättä mitään päähinettä, mutta haluan tuoda esiin tämän: eteläkarjalaisista naimattoman luterilaisnaisen puvuista ei tee karjalaisempia se, että niiden kanssa käyttää päähuivia.
Huivin käyttämisen taustaa
Sireliuksen mukaan kaulassa kannettava huivi tuli länsimaiseen muotiin 1600-luvun puolivälissä, ja se yleistyi Suomessa 1700-luvulla, Karjalassa 1800-luvun puolivälin jälkeen (1915, 144–146). Pietarin ympäristön inkeriläiset saattoivat käyttää huivia jo 1700-luvulla, Jean-Baptiste Le Princen kivipainokuvassa v. 1768 maitotytöllä on avohameen alla huivi. Kannakselta varhaisimmat tiedot huivien käyttämisestä ovat 1800-luvun alkupuoliskolta:
1800–1820-luku: Haliniuksen aikalaiskuvauksessa kirvulaiseen naisen pukuun ei kuulunut huivia, mutta miehet alkoivat näihin aikoihin käyttää värikkäitä puuvillakaulahuiveja. Valkjärveltä kaulahuivit tulivat ensin muotiin osana savakkopukua, jo 1820-luvulla (Lemmetty 1867).
1840–1850-luku: Koivistolla ostettiin markkinoilta kirjavia puuvillahuiveja 1840-luvulla (Sirelius 1915, 141.) August Ahlqvistin kuvauksessa vuodelta 1854 äyrämöiset olivat jo alkaneet luopua hunnusta ja sen sijaan käyttää tavallista päähuivia.
1860-luvulla kaula- sekä päähuiveja näkyy jo runsaasti: viipurilaisilla pukunukeilla (K505, K506), viimeistään vuodelta 1862, on huivi kaulassaan sekä turbaaniksi käärittynä päässään, Magnus von Wrightin 1860-luvun piirroksissa huiveja esiintyy naisilla Jääsken kihlakunnassa ja Kurkijoella (mutta ei Kaukolassa ja Räisälässä).
Kansanpukuajan lopulla huivien käyttö näyttää olleen yleistä aika lailla kaikkialla. Päähuiveista on aineistoa kaikkialta, paitsi Käkisalmen kihlakunnan pitäjistä: Pyhäjärveltä löytyy yksi muistitieto pyhäisin leuan alta ja arkisin niskan takaa solmitusta huivista, mutta ajallisesti tieto sijoittuu minne tahansa 1850-luvulta 1930-lukuun asti (Arponen 1932). Röijypuvun kanssa päähuivia kyllä käytettiin kaikkialla, mutta on epäselvää ehtikö esimerkiksi Käkisalmella tulla huivi käyttöön pitäjäpukujen ollessa vielä voimissaan. Kaulahuivin käyttö oli sekin laajalle levinnyttä, paitsi jälleen Käkisalmen kihlakunnassa, josta ei minun arkistoissani löydy aiheeseen liittyen tiedon murustakaan.
Perinteisesti vaimo on peittänyt päänsä hunnulla, eikä lähteissä ei ilmene, että vaimot olisivat missään tilanteessa saattaneet kulkea peittämättömin päin. Huntujen koossa oli suurta vaihtelua siten, että pienimmät olivat kolikon kokoisia. Huivia saatettiin käyttää sekä pienien että suurien huntujen päällä. Osittain päähuivi korvasi hunnun, mutta paikoitellen huntua käytettiin yhdessä huivin kanssa, ja ainakin Koivistolla, Lavansaarella ja Seiskarissa huntua ja huivia yhdessä käytettiin pitkälle 1900-luvulle.
Perinteisesti naimattomat naiset ja tytöt ovat kulkeneet peittämättömin päin. Haliniuksen mukaan naimattomat naiset eivät koskaan peittäneet päätään, siis esimerkiksi säältä suojaamisen tarkoituksessa, vaikka vaimot käyttivätkin talvisin hunnun päällä päänästyykiä. Se että karjalaiset tytöt ja naimattomat naiset eivät käyttäneet päänsä suojana esimerkiksi huivia, oli August Ahlqvistille suuri harmitus:
[Äyrämöispuvussa] on monta vikaa, ja enimmiten se, että se rumentaa naiset, kuulkaapas se, kauniit äyrämöttäret! He esim. käyvät kesät talvet paljain päin, joka arvattavasti on suuri paha tukalle, joka ilman mitäkään varjoa päivän ja ilman vaikutusta vastaan muuttuu monenkarvaiseksi ja murenee onnettomasti, ja tämän jälkimäisen seikan tähden täytyykin tyttöjen pitää lyhyt tukka, siihen tapaan leikattuna kuin Savossa on miehillä, sillä eroituksella kuitenkin, että jakauksen kohdasta riippuu otsalla hiustupsu ikäskuin hevosilla (elköön kukaan pahastuko tästä vertauksesta, sillä sen sattuvampaa en löytänyt). (Ahlqvist 1854.)
Pian muoti kuitenkin muuttui niin, että myös karjalaiset tytöt ja naiset alkoivat siviilisäätyyn katsomatta peittää päänsä huivilla. Tyttöjen päälaitteet jäivät täten pois käytöstä 1800-luvun lopulla, Sakkolasta on muistitieto, että tytöt käyttivät päässä “nästyykkiä” jo 1860-luvulla (Vappu Tenkanen, Vahter 1924), Valkjärveltä mainitaan huivi tytön ainoana päähineenä 1860-luvun tienoilla (Varpu Koiranen, Vahter 1930).
Erilaisia huiveja
Silkkihuivit mainitaan kirjallisissa lähteissä, ja niitä on myös säilynyt paljon. Silkkihuiveja oli liikkeessä esimerkiksi ruotsalaisia K. A. Almgrenin huiveja, joita itse asiassa on edelleen käytössä huomattava määrä, niitä saattaa tulla vastaan esimerkiksi Torissa. Nykyisin uusia silkkihuiveja voi etsiä esimerkiksi suoraan baijerilaisista kansallispukukaupoista, täsmälleen samat trachtentuchit maksavat siellä puolet vähemmän kuin suomalaisessa kansallispukukaupassa.
Silkkihuiveista puhutaan kihlasilkkeinä, sillä sellainen usein kuului sulhasen lahjoihin morsiamelle. Esimerkiksi Riitta Häyhälle (s. 1857) Rautjärveltä oli hänen miehensä ostanut kaksi mustaa silkkihuivia (Vahter 1935, 23). Sortavalassa sulhanen antoi kihlalahjana silkkihuivin, suuren hopeasoljen ja kaksi sormusta (Schvindt 1883, 83).
Seuraavat silkkihuivit ovat Lahden museoiden Viipuri-kokoelmasta (paitsi yksi Etelä-Karjalan museon huivi). Löydät huivit Finna-haulla.
Kuten taulukosta 1 käy ilmi, silkkihuivit ovat yleensä suunnilleen neliön muotoisia, ja niiden sivun pituus vaihtelee noin 60–90 cm välillä. Pituuden keskiarvo on 79,0 cm ja leveyden 76,9 cm. Hapsujen pituudet vaihtelevat 1–18 cm, eikä kaikissa huiveissa ole hapsuja ollenkaan. Kasviaiheet ovat tyypillisin koristekuvio. Taulukossa 1 ovat mukana ne naisten silkkihuivit, joiden mitat ovat minulla tiedossa (ks. lista). Taulukosta on jätetty pois ne huivit, jotka ovat metatietojen perusteella olleet käytössä kaupungeissa tai muualla kuin Kannaksella. Suurimmassa osassa huiveja ei kuitenkaan ole ilmoitettu paikkatietoja.
Taulukko 1: Museokokoelmien silkkihuivien pituudet ja leveydet (n=19).
Museokokoelmissa on eniten silkkihuiveja, mutta kirjallisista lähteistä tiedetään, että myös puuvillahuiveja käytettiin. Lisäksi käytettiin ruudullisia villahuiveja, joita löytyy museokokoelmista ainakin kaksi:
Villasaali, Sortavala. Alkuperäiset mitat n. 150 cm kanttiinsa. K10481Ruudullinen huivi todennäköisesti Koivistolta (numeron perusteella). Leveys 81 cm kanttinsa. REM 3217-43
U. T. Sirelius mainitsee Ruokolahdelta ja Rautjärveltä virkatut “sinipunervan, punaisen, vihreän ja keltaisen raitaiset korvahuivit“, joita 1850-luvulla käytettiin hunnun tai pintelin päällä (1915, 141). Huomioikaa, että Sirelius mainitsee tässä pintelin ja huivin käyttämisen yhdessä, mikä on ainut tietämäni tapaus. Kansallismuseon kokoelmista löytyy ainakin yksi tällainen virkattu kolmiohuivi (KA3730, ks. Schvindt 1893). Sireliuksen mukaan tällaisia villalangasta virkattuja kolmiohuiveja käytettiin suurimmassa osassa maata: Hämeessä ja Satakunnassa niitä kutsuttiin myssyiksi, Lavansaaressa lakeiksi, Lavansaaressa ne tulivat muotiin 1870-luvulla Suursaarelta ja Tytärsaarelta tuotujen morsianten mukana, ja Sireliuksen aikana muutamat vanhat naiset käyttivät niitä edelleen kirkossa. (1915, 141.) Sirelius tosiaan käyttää tässä yhteydessä nimityksiä lakki ja myssy, vaikka yleensä naisten kansanpuvuissa myssyllä viitataan tykkimyssyyn ja lakilla esimerkiksi tanuun.
Huivityylit alueittain
Sakkola, Rautu
Schvindtin mukaan Sakkolassa ja Raudussa vaimon pyhäpukuun kuului kaksi huivia: kaulahuivi ja päähuivi. “Kun naiset 1870-luvulla menivät talvella kirkkoon, oli heillä tavan mukaan kaulavaate kaulassa ja tämän sikot pistetty turkin vyön alle. Päässä heillä oli toinen kaulavaate, joka oli köytetty kiinni niskaan.” (Schvindt 1913, 6-7) Toisessa Keinäsen maalauksista kaulahuivin päät on työnnetty kussakan alle, tässä tosin päällysvaate on sarkaviitta eikä turkki.
Schvindt ei mainitse, käytettiinkö päähuivia hunnun päällä. Sakkolan pukunukelle huntu ja huivi on puettu päällekkäin, siten että huntu jää otsalle näkyviin.
Sakkolasta ja Raudusta on kuvattu huiveja S. A. Keinäsen maalauksissa vuodelta 1873 K10303:13 ja K10303:16 ja ennen vuotta 1883 valmistetun pukunuken KA383 päällä.
Jääsken kihlakunta
Jääsken kihlakunnan huntuja käsittelevässä artikkelissa kerroin, että kansanpukuajan lopulla, 1870–1880-luvulla, hunnun sijaan tai sen päällä voitiin käyttää huivia. Huivi saatettiin yhdistää muutoin perinteiseen pukuparteen (Falkman 1882, xv). Todennäköisesti huntua kuitenkin käytettiin melko pitkälle 1800-luvun loppua kohti, sillä niitä esiintyy piirroksissa runsaasti. Rautjärveltä saadun muistitiedon mukaan vielä 1870-luvulla kaikilla vaimoilla oli huntu, paitsi kertojalla itsellään joka jo käytti päähuivia (Riitta Häyhä, Vahter 1935, 23).
Schvindtin mukaan Joutsenossa talvisin kirkkoon mennessä hunnun päälle köytettiin valkea huivi, joka otettiin pois, kun astuttiin kirkon sisään. Tavan mukaan huivia ei pidetty arkena. (Schvindt 1913, 159.) Hunnun päälle puettuja huiveja näkyy Severin Falkmanin 1880-luvun piirroksissa. Nämä huivit ovat ruudullisia, eivät valkeita niin kuin Schvindtin kuvauksessa.
Joutseno. Hunnun päällä saatettiin talvella käyttää huivia. Falkman, I östra Finland, 1885
Kirkkopuvussa huivia käytettiin myös hartioilla. Joutsenossa ylisien päälle pantiin kirkkomatkalla silkkihuivi ja talvella villahuivi (Schvindt 1913, 157). Yksivärisiä ja ruudullisia huiveja näkyy runsaasti myös piirroksissa. Nämä huivit on puettu aina sarkaviitan tai liivin alle, paitsi Sjöstrandin piirroksessa vuodelta 1857. Magnus Von Wrightin maalauksessa (1860) Antreasta tytöllä on kaulassa ruudullinen tai raidallinen huivi, jonka päät ovat sarkaviitan alla. Falkmanin piirroksissa Joutsenosta näkyy kaulahuiveja sarkaviitan ja tankin alle puettuna. Huivin päät tulevat näkyviin tankin helman alta. Michel Seifertin 1860-luvulla ottamassa joutsenolaisen vaimon kuvassa huivi on samoin puettu sarkaviitan alle.
Tytön kansanpuku Antreasta. KK988:17 Magnus von Wright 1860–1861Joutseno. Severin Falkman. Saman aiheen toisessa versiossa KK1011:26a kaulahuivi on sininen.Joutseno. Severin Falkman. KK1011:31. Ks. myös HK19580401:1578.Joutseno. Ripillä käynyt tyttö. KK983:9 Magnus von Wright 1860.Joutsenolainen vaimo. Huivi puettuna sarkaviitan alle. M. Seifert 1860-luku KK23.1Huivi puettuna viitan päälle, vaimon päässä on Joutsenon tyylinen huntu. Imatra 1857. C. E. Sjöstrandin piirros, Ateneum.
Äyräpään kihlakunta
Äyräpään kihlakunnassa sekä savakot että äyrämöiset omaksuivat pää- ja kaulahuivien käytön.
Salenius kertoo Valkjärveltä, että nuorempien [äyrämöis]naisten päähuivit olivat kirkkaamman värisiä: punaisia, keltakukkaisia ja ylipäänsä loistavanvärisiä, vanhempien naisten huivit valkeita ja tummankarvaisia. Myös herännäiskristityt (“lukijat”) käyttivät yksinomaan mustia ja valkeita huiveja. (Salenius 1865.) Hetti Koisti Muolaasta (s. n. 1847) muistaa, että hunnun päälle pantiin ulos mennessä kaulavaate, juhlatiloissa silkkinen, tavallisesti punapohjainen. Suruaikana käytettiin mustaa huivia. (Vahter 1930, 7.) Talvisaikana päähän pantiin niin monta huivia kuin suinkin löytyi. Ne oli sovitettava niin “että ne kaikki näkyvät otsalla, sillä huivien paljous osottaa naisen varakkuutta”. (Salenius 1865.) Kivennavalla pidettiin kostulin päällä kaulavaatetta, jota sanottiin valkiaksi (Sirelius 1915, 113.)
Vanhoissa käsikirjoituksissa mainitaan itsetehdyt kaulahuivit Valkjärveltä. Kuvauksien mukaan nne olivat valkoisia neliön muotoisia, ja niiden reunoissa sekä kangaskappaleiden välissä oli omatekoista nyytinkiä. (Lemmetty 1867; Salenius 1870, 36). Lemmetyn käsikirjoituksen yhteydessä on tästä kaulavaatteesta oheinen kuva. Muoto ja nyytinkien asettelu muistuttaa vaimon hunnun päällä käytettyä pääpyyhettä, ja uskonkin että tässä ei ole kyse kaulahuivista niin kuin se myöhemmin on ymmärretty vaan vanhanaikaisesta pääpyyhkeestä, jota käytettiin muuallakin Kannaksella.
Lemmetty 1867Peatta Pyykkö Muolaan Pällilästä kirkkopuvussaan vuonna 1930. Punaverkainen hame, röijy, 1900-luvun alun tyylinen kirjottu esiliina sekä päässä huivi. Kuva: Tyyni Vahter KK1585:68.
Savakot käyttivät lakin päällä tavallista huivia (Sirelius 1915, 54). Kivennavalla savakot käyttivät viitan päällä kaulavaatetta, joka kiinnitettiin neuloilla vyötäisien kohdalle. “Kaulavaatteet olivat yleiseen suuret, silkkiset tai kissejäiset [?]”. (Schvindt 1913, 103.)
Savakkonainen Kivennavalta. Harteilla huivi. S. A. Keinäsen maalaus K10303:15
Rannan kihlakunta
Koivistolta ja Kuolemajärveltä on useita valokuvia, joissa äyrämöiseen vaimon pukuun kuuluu huivi. Ensimmäisen kerran kaulahuivi näkyy S. A. Keinäsen maalauksessa Kuolemajärveltä v. 1874. Valokuvien perusteella äyrämöispuvuissa huivia käytettiin kaulassa muiden vaatteiden päällä, edessä solmulle sidottuna. Samanaikaisesti voitiin pitää huivia myös päässä hunnun päällä. Valokuvissa huivi on puettu hunnun päälle siten, että huivi peittää hunnun kokonaan tai melkein kokonaan. Koivistolta ja Kuolemajärveltä on säilynyt niin paljon valokuvia kansanpuvuista, että on todennäköistä että niitä vielä 1900-luvullakin käytettiin ahkerasti – siitäkin huolimatta, että Schvindtin ja Sireliuksen ottamissa kansantieteellisissä kuvissa malleja on saatettu kehottaa pukemaan päälle vanhat tai jopa tarkoitusta varten tuodut vaatteet. Ryhmäkuva Koiviston Patalasta on merkittävä, sillä hyvin todennäköisesti kuvaa ei ole mitenkään lavastettu: eturivissä istuvat kansanpukuiset vaimot ovat pukeutuneet tavallisiin juhlapukuihinsa. Katso myös nämä perhealbumin valokuvat.
Todennäköisesti myös savakot omaksuivat kaulahuivin käyttämisen, samaan tyyliin kuin Viipurissa ja Äyräpään kihlakunnassa. Mikhail Klodtin maalauksessa v. 1872 savakkonaisilla on kaulahuivit. Koivistolta kerrotaan, että helttuhatun päälle tuli aina huivi, kun lähdettiin ulos (Hoppu 1950, 7).
Koivistolainen vaimo, hartiahuivi. KK205:1 Schvindt, Theodor. Grönlund, J.,1893. Hunnun päällä näyttäisi olevan punainen verkakaitale, ei huivia.KK1021:12 U. T. Sirelius 1910, ”vanhapiika Koiviston Humaljoen kylästä”. Myös KK1021:11.Vasemmanpuoleisella vaimolla huivi päässä sekä kaulalla. Päähuivi peittää hunnun kokonaan. Hanna Vartiainen äitinsä kanssa, 1923 Kipinola, Kuolemajärvi. Kuva Tyyni Vahter, MVKK. Kaukonen, Toini-Inkeri. Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. WSOY, 1985.Kuolemajärveläisen vaimon asu, huivi päässä ja kaulassa. Huivi peittää hunnun kokonaan. HK19451228:23.7 Valokuvaamo Pirtti 1920–1930-luku.Vanha vaimo Rannan kihlakunnasta. Matti Poutvaara. Sihvo, Pirkko. “Karjalaiset Kansanpuvut Ja Tekstiilit.” Karjala. 1, Portti Itään Ja Länteen, 1981, pp. 151–173. Sihvo puhuu kuvatekstissä Äyräpäästä ja äyrämöisasusta, mutta tämä on Rannan kihlakunnan pukuja. Kuva ei löydy Finnasta Matti Poutvaaran kuvien joukosta. Kuva näyttää siltä, että se olisi voitu ottaa 1900-luvun alussa, mutta Poutvaara aloitti kuvaajan uransa vasta myöhemmin.Huivi hunnun päällä. Finnan mukaan kuva on seiskarista, mutta kostuli, hame, esiliina ja paita ovat Rannan kihlakunnan, ei Seiskarin tyyliä. Kaarlon valokuvaamo 1912 – 1939 YLEV44A:1Eturisvissä vasemmalla kaksi perinteiseen kansanpukuun pukeutunutta vaimoa, huivit kaulassa. Toisella vaimoista näyttää olevan huivi myös päässä hunnun peitteenä. Koivisto, Patalan äitejä koulun portailla 1920-luvun lopulla. Inkeri Talon kokoelma. Rossi, Leena. Koiviston arkielämää 1880-luvulta 1930-luvulle. Koivisto-säätiö, 2003.Kuolemajärvi, musta kaulahuivi kaulassa. S. A. Keinänen 1874 K10303:17Koiviston kirkko. Savakkonaisilla on hartiahuivit, äyrämöispuvuissa ei ole huiveja. Maalauksessa on monta pukujen yksityiskohtaa oikein, mutta se ei ole luotettava kansatieteellinen lähde: yhdellä naisista on Äyräpään tyylinen kirjava esiliina. Yksityiskohta Mikhail Klodtin maalauksesta 1872.
Suomenlahden ulkosaaret
Suomenlahden ulkosaarista ainakin Lavansaaressa ja Seiskarissa vanhat vaimot käyttivät huntua sotiin asti, ja niitä on tallentunut runsaasti myös valokuviin. Valokuvien perusteella huntua käytettiin yleensä päähuivin kanssa, siten että valkoinen huntu näkyi huivin alta. Ryhmäkuvassa äitienpäiväjuhlasta Seiskarissa vuonna 1925 on eturivin vanhoilla vaimoilla huntu ja huivi, nuoret vaimot ovat paljain päin. Huntupäisiä vanhoja vaimoja esiintyy esimerkiksi myös kuvissa YLEV14372 ja YLEV5544. Seiskarissa vuonna 1912 otetussa kuvassa vaimoilla on huntu ja huivi päässään myös työssä.
Äitienpäivä Seiskarissa 1925, osa kuvasta. Kymenlaakson museo YLEV18327Seiskari vuonna 1912. Naisilla huivin alla valkoinen huntu. Kirjassa Lehtinen, Ildikó, ja Pirkko Sihvo. Rahwaan Puku. Museovirasto, 2005. Kuva: H. Korppa KA2835:8
Lavansaaressa ja Seiskarissa oli tapana käyttää kahta huivia samaan aikaan siten, että toinen huivi on päässä hunnun päällä ja toinen hartioilla (Sirelius 1910). Sirelius mainitsee myös, että kostulin päällä pidettiin kaulavaatetta (Sirelius 1915, 113). Helena Talsilla on kuvassa alla puettuna huntu ja kaksi huivia.
Emäntä Helena Talsi, U. T. Sireliuksen ottama kuva vuonna 1910. Talsilla on valkoinen huntu ja sen päällä huivi päässä ja toinen, kukkakuvioinen huivi vielä kaulalla. KK1021:1
Viipurin seutu
Viipurin seudulla kansanpukuun omaksuttiin läntisiä vaikutteita jo varhain. Schvindtin mukaan kaulahuivia pidettiin sekä röijyn että liivin päällä. “Röijyn päällä pidettiin usein kotikutoista shaalia, joka tavan mukaan oli kaksipietiminen, kokovillainen, mustapohjainen ja valkeilla, ruohopäisillä tai muunvärisillä ristiviiruilla kuvitettu. Enimmäkseen shaalit kuitenkin ostettiin. — Liivien päällä pidettiin kaulavaatetta, joka oli kahdella tai kolmella neulalla edestä kiinni; neuloista oli aina joku koreanuppinen.” (Schvindt 1913, 135)
En ole savakkopukujen asiantuntija mutta olen saanut käsityksen, että kuvissa esiintyvät rinnalle ristiin laitetut huivit, siis solmimattomat huivit, olisi kiinnitetty paikoilleen Schvindtin mainitsemilla neuloilla.
Pukunukke, Viipuri. Ennen vuotta 1862. K506. Myös tytön pukunukella K505 on huivi kaulassa.
Pukunukella yllä on päässään kirjavasta huivista tehty turbaani. Schvindt kertoo, että ennen valmiiksi ommeltujen helttuhattujen yleistymistä 1860-luvulla, “1850-luvulla tehtiin naisten hattu vielä kaulavaatteesta siten, että tämä ensin käännettiin kaksin kerroin kolmion muotoiseksi, asetettiin päähän niin, että kolmion pisin sivu tuli hiusrajaan edestä ja päällekkäin olevat kasat riippumaan pään taakse. Näistä kasoista käännettiin alla oleva sisään eli ylös takaravoille. Hiusrajalla oleva kaulavaatteen reuna käännettiin nyt kaksin kerroin, jotta hiukset tulivat edessä näkyviin noin tuuman leveältä. Sitten käännettiin sivuilla olleet kasat ristiin takaraivon alle ja siirrettiin vastaavilta puolilta päälaelle, johon kumpainenkin kasa kiinnitettiin neulalla. Sitten käännettiin vielä takana riippuva kasa yli vastamainitun risteyksen ja takaraivon kohdalta sisään.” (Schvindt 1913, 136–137.)
Keski-Karjala
Magnus von Wrightin maalauksessa Kurkijoelta v. 1860 naisilla on huivit kaulassaan. Schvindtin (1913, 53–54) mukaan “[Liivin] tai viitan alle pantiin yksi tai kaksi huivia, kesällä tavallisesti valkea yksin tai alimmaisena. Vanhoilla oli tavan mukaan vain yksi huivi, nuorilla ja etupäässä tytöillä oli kahdet, silkkinen päälle päin.” Jälleen Schvindtin mukaan (1883, 81), Sortavalasta on säilynyt valkoinen huivi, jollaista pidettiin kaulassa eli hartioilla turkin päällä ja silkkihuivi, jota pidettiin pyhäpäivinä liivin päällä.
Vaimot pitivät lakin päällä talvella silkkihuivia (Schvindt 1913, 54–55). Von Wrightin piirroksessa (KK988:9) vaimon mustan myssyn päälle on myös puettu huivi.
Von Wrightin piirrokseen (KK983:17) Jaakkimasta on kirjoitettu, että tytöt käyttivät huivia kaulassa liivin tai röijyn päällä ja päässä siten, että alla oleva valkoinen huivi näkyi hieman päällimmäisenä pidetyn kirjavan huivin alta. Piirroksessa tytöllä ei ole huivia päässä.
Kurkijoki. Yksityiskohta Magnus von Wrightin maalauksesta KK988:15Kurkijoki. Yksityiskohta Magnus von Wrightin maalauksesta. Istuvalla naisella päässään lakki. KK988:15Kurkijoki “arkipuku”. Magnus von Wright KK988:6Kurkijoki, naimisissa oleva nainen, päässä huivin alla “myssy”. Magnus von Wright 1860 KK988:9Jaakkima, naimisissa oleva nainen vanhanaikaisessa puvussa, “lakki” päässä. Magnus von Wright 1860 KK983:18Jaakkima, vasemmalla tyttö ja oikealla naimisissa oleva nainen “myssy” päässä. Magnus von Wright KK983:17
Lisää tietoa?
Olen hyödyntänyt tässä katsauksessa kaikkia saatavilla olleita lähteitä. Uusia käsikirjoituksia ja aikalaispiirroksia tuppaa aina putkahtelemaan jostain, joten ehkä lisää tietoa huivien käyttämisestä on vielä tulossa. Merkittävä tähän mennessä hyödyntämätön lähde ovat peru- ja tuomiokirjat. Ritva Somerma löysi gradussaan (1998) tutkimistaan 677 perukirjasta 384 kaulahuivia. Perukirjojen tutkiminen on hidasta ja ikävää, mutta erityisesti Käkisalmen kihlakunnan tilannetta ne saattaisivat suuresti valaista.
Ahlqvist, August. Muistelmia matkoilta Venäjältä vuosina 1854–1858. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1859. Arponen, Aino. ”Vaatetuksesta Pyhäjärvellä ja Sakkolassa.” SKS käsikirjoitus E100, 94 sivua, 1932. Falkman, Severin. I Östra Finland. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1882. Linkki Halinius, Andreas. Klädedrägten i Kirvus i 1800-talets början. Päiväämätön. Linkki. Hoppu, Kaarle Väinö. ”Koiviston naisten hatut.” Käsikirjoitus, Museovirasto. Kokoelmassa “Hajatietoja kansanpuvuista tai niiden osista eri puolelta Suomea”, 1950. Lemmetty, Johan. ”Muutamia lauseita ja muistelmia Itä-Suomen [etenkin Valkjärven] yhteisen kansan elämän waiheista, waatteinparsista ja niiten muutoksista ja muista käytännöistä.” SKS käsikirjoitus E71, 1867. Linkki Salenius, J. M. ”Valkjärveläisten vaateparresta.” Suomen museo, 1905 [1865], 52–56. Salenius, J. M. Walkjärwen pitäjän kertomus. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1870. Linkki. Schvindt, Theodor. Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista I. 1883. Schvindt, Theodor. Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista. Lisävihko 1. 1893. Schvindt, T. Kansanpukuja Suomessa 1800-luvulla: Karjala. 1913. Linkki Sirelius, U.T. “Vanhanaikainen naispuku Lavan saarella ja Seiskarissa”. Suomen museo, 1910. Sirelius, U. T. Suomen kansanpukujen historia. Suomalais-ugrilainen seura, 1915. Linkki Somerma, Ritva. Karjalan Kannaksen kansan vaatetus – länsieurooppalaisen muodin jäänne: kuva- ja asiakirja-analyysi. Jyväskylän yliopisto, 1998. Vahter, Tyyni. ”Eräiden Karjalan pitäjien käsityöstä ja puvuista 1923–1924.” Museovirasto, käsikirjoitus, 1924. Vahter, Tyyni. ”Metsäpirtin, Muolaan, Raudun ja Valkjärven naisten käsitöistä”. Museovirasto, käsikirjoitus, 1930. Vahter, Tyyni. ”Rautjärven naisten käsitöistä ym. pitäjiä.” Museovirasto, käsikirjoitus, 1935.
Tässä artikkelissa on listattu osa osakuntien kansatieteellisestä museosta löytyvistä esineistä, joiden paikkatieto on Laatokan-, Raja- tai Pohjois-Karjalassa, Kaakkois-Savossa tai Suomenlahden ulkosaarilla. Suomenlahden saarien esineistä puuttuu osa, sillä ne oli alkuperäisessä esineluettelossa luetteloitu ilmeisesti Uudenmaan tai Kymenlaakson puolelle, ja jätin ne vahingossa skannaamatta. Kaakkois-Savosta on mukana Lappeen ja Savitaipaleen pitäjät.
Voit selata esineitä tässä tai ladata listan excel-tiedostona. Olen laatinut listan osakuntien listauksen perusteella. Kuvaukset ovat peräisin Finnasta, osakuntien luettelosta tai jostain muusta lähteestä. Olen joskus lyhentänyt kuvaustekstejä, kaikkea ei välttämättä ole toistettu sanasta sanaan. Pyydän teitä siis huomioimaan, että tämän artikkelin luettelo ei ole kopio ylioppilasosakuntien luettelosta. Yhteensä karjalaisia esineitä on osakuntien listalla melkein 3000, joten olisi ollut kohtuuton homma toistaa kaikki sanastasta sanaan. Tässä julkaisemani luettelo on siis bootleg-versio, jonka laadin omaan käyttööni. Siinäkin oli jo aikamoinen homma, ja siksi haluan saattaa sen kaikkien kiinnostuneiden käytettäväksi, jos se suinkin vähentäisi turhaa työtä. Lupaan että jossain vaiheessa julkaisen myös alkuperäiset luettelot skannattuina (jos haluat tehdä sanatarkkoja sitaatteja, kannattaa ehdottomasti konsultoida suoraan alkuperäistä luettteloa), mutta kuvatiedostot vaativat vähän muokkausta.
Listassa näkyy lähdetietona se luettelosarjan osa, jossa esine on mainittu, tai jos esineestä on kuva jossakin, niin sitten tämä lähde. Kaikki listatut esineet kuitenkin löytyvät Schvindtin ja Sireliuksen luetteloista.
KA1546 Morsiuspukuun kuulunut esiliina. Samanlaisesta vaatteesta ja samaan morsiuspukuun kuulunut kuin huivi KA1534. Finna. KA1544 Villahame, sininen, pitkäraitainen, liivinmuotoisilla hartiuksilla varustettu. Schvindt 1885. KA1534 Huivi, morsiuspukuun kuuluva, hienosta valkeasta vaatteesta, kulmissa lehti- ja kukkaompeluksilla koristettu. Schvindt 1885. KA1580 Lapaset, naisen. Schvindt 1885. KA1547 Reuhkakauluspaita. Pääntie eli kaula-aukko on hyvin väljä; sepalusta ei ole. Kaulus on leveä, poimuttu ja punaraitainen; hihat lyhyet. Schvindt 1885. KA1575 Rukkaset, suden koivista tehdyt, pari kynttä on vielä rukkaisien kärissä kiinni. Sirelius 1915. KA1575 Rukkaset. Sirelius 1915. KA1535 Sarvenatakki, valkeasta sarasta, melkein samaa muotoa kuin Sortavalan sarvenanuttu KA1044 ja Hiitolan naisenviitta KA945-947. Kaulus on nahalla vahvistettu ja on lankaompeluksilla koristettuja nahkapalasia vyötäisien kohdalla (sekä edessä että sivuilla) ja hihojen suissa. Reunuksena ylt’ympäri on koittanan tapainen punainen nyöri. Etupuoli on koristettu sekä punaisella langalla että punaisilla verkapalasilla. Hakaiset vyötärisien kohdalla ovat valettua messinkiä Leveässä helmassa on, kuten tavallista Wiipurin läänin viitoissa, kummallakin sivulla pikkuhalekama. Schvindt 1885. KA1536 Sarvenatakki, samaa laatua kuin KA1546, vain vähemmän koristettu. Sirelius 1915. KA1569 Pitkä sarkatakki, vaalakka, väljän viitan muotoinen. Schvindt 1885. KA1530 Myssy (vanhan naisen), puumulivälinen. Schvindt 1885. KA1608 Vyösolki. Vertaa solkia vöissä KA1756 ja KA1759. Schvindt 1885. KA1609 Vyönsolki. Vertaa vyölukkoja Räisälässä. Schvindt 1885. KA1586 Hirvennahkavyö, neljättä tuumaa leveä, vaskisilla koristuksilla varustettu. Schvindt 1885. KA1588 Naisen vyö, on pitkä, toista jalkaa leveä, kirjavaraitainen vaatekaistale. Schvindt 1885. KA1610 Vyönsolki, samaa laatua kuin KA729 ja KA1776. Sirelius 1915.
Liperi
KA4611 Sormikkaat valkoista puumulilankaa; suut läpikirjoille neulotut. Sirelius 1902.
KA4061 Vyönhela eli lappa. Schvindt 1893. KA4058 Hirvivyönsolki vaskesta, ylen iso, neliskulmainen. Schvindt 1893. KA4068 Avainkoukku, edellisen muotoinen. Schvindt 1893.
Pielinen
KA4064 Hakaset, vasikiset, yhtä laatua kuin KA1612, vertaa KA1613. Schvindt 1893. KA4065 Hakanen, yhtä laatua kuin edellinen, vaan pienempi. Schvindt 1893. KA1558 Lakkari, karttuunista; suu on aivan pieni, vain pari tuumaa leveydeltään. Schvindt 1885. KA1579 Kintaat. Schvindt 1885. KA1560 Lapsen myssy. Schvindt 1885. KA1561 Lapsen myssy. Schvindt 1885. KA1562 Lapsen myssy. Schvindt 1885. KA1576 Rukkaset, peuran nahasta. Schvindt 1885. KA1578 Rukkaset, koirannahkaiset. Schvindt 1885. KA4053 Karhunnahkarukkaset. Vert. KA1741. Schvindt 1893. KA1599 Rintasolki, samaa muotoa kuin KA1597 ja KA1598, vaan pienempi ja koristuksitta. Finna. KA4057 Kihlasolki, hopeinen, isoreikäinen, kuten Pohjois-Karjalan ja Savon soljet yleiseen. Schvindt 1893. KA1549 Sukat, villaiset, tummanharmaat, pitkien varsien päästä valkeat. Schvindt 1885. KA1551 Karvassylingit ovat karvoista tehdyt varrettomat sukat. Schvindt 1885. KA1552 Sukkanauha, kokalla tehty. Finna. KA1553 Sukkanauha, kokalla tehty. Schvindt 1885. KA1554 Sukkanauha, kokalla tehty. Schvindt 1885. KA1555 Sukkanauha, kokalla tehty. Schvindt 1885. KA1556 Sukkanauha, kokalla tehty. Schvindt 1885. KA1574 Varsniekka laapatit (tuohisaappaat) lapset. Schvindt 1885. KA1564 Näätä reuhka, samaa muotoa kuin kirjavapuuhkoiset karvahatut Wiipurin läänissä. Katso KA622 ja KA829. Tämä on vain pienempi. Schvindt 1885. KA4052 Näätäreuhka. Schvindt 1893. KA1525 Myssy. Schvindt 1885. KA1526 Tykki ja myssy. Schvindt 1885. KA4050 Myssy, musta, tavallista tykkimyssyn muotoa, käytännössä vielä v. 1867. Schvindt 1893. KA1616 Avainkoukku. Schvindt 1885. KA4063 Vöyllispyörä, yhtä laatua kuin KA1386 ja 1387. Schvindt 1893. KA4059 Hirvivyönsolki vaskesta, ylen iso, neliskulmainen. Schvindt 1893. KA4060 Hirvivyönsolki vaskesta, ylen iso, neliskulmainen. Schvindt 1893. KA1587 Hirvennahkavyö. Schvindt 1885. KA1590 Virkattu vyö. Schvindt 1885. KA1591 Virkattu vyö. Schvindt 1885. KA4067 Avainkoukku, yhtä laatua kuin KA1779. Schvindt 1893.
Rääkkylä
KA1517 Tykki ja myssy. Schvindt 1885. KA1518 Tykki ja myssy. Schvindt 1885.
Tohmajärvi
KA1607 Korvarenkaat, vaskiset. Schvindt 1885. KA1600 Rintasolki, samanlainen kuin KA1597. Schvindt 1885. KA1519 Tykki ja myssy. Schvindt 1885. KA1520 Tykki ja myssy. Schvindt 1885. KA1521 Tykki ja myssy. Schvindt 1885. KA1522 Tykki ja myssy. Schvindt 1885. KA1523 Tykki ja myssy. Schvindt 1885. KA1524 Myssy. Schvindt 1885. KA1613 Sarvenanutun hakaset. Katso KA1535. Schvindt 1885. KA1615 Vaskivampa, vyöllä pidetty. Huomaa vanhanaikuista koristustapaa. Schvindt 1885. KA1559 Lakkari. Schvindt 1885.
Raja-Karjala
Salmi
KA3579 Vaatepala, johon on kudottu yhdeksän erilaatuista käspyyhkeen päissä käytettyä kuosia. Schvindt 1893.
Suistamo
KA1073 Paitavyö. Schvindt 1883. KA3554 Sorokka eli vaimon päähine, mustasta silkkikankaasta tehty. Schvindt 1893. KA4414 Koadiet. Sirelius 1915. KA3578 Tasku kukikkaasta sametista, kaitasuinen, viilivyöllä vyötettävä. Schvindt 1893. KA3562 Nauha, paksusta silkkirihmasta tehty. Viskoosi. Schvindt 1893: sulkuvyö, paksusta silkkirihmasta tehty. Finna. KA3563 Sulkuvyö paksusta silkkirihmasta tehty, nuppuihin päättyvä. Schvindt 1893. KA3576 Korvallinen eli usniekka. Schvindt 1893. KA3558 Lenta eli tytön päähine: kämmenen leveinen, nauhalla reunustettu, päätä ympäröivä samettikaistale, jonka päälle on liitetty kullan kiiltävä kaluuna ja josta riippuu niskassa punainen silkkivaate. Vert. Hiitolan ja Sortavalan pintelejä. Lehtinen & Sihvo 2005. KA3559 Lenta, samaa laatua kuin KA3558 paitsi että samettialusta puuttuu ja niskassa riippuvan silkkivaatteen siassa on leveitä silkkinauhoja, kuten Sortavalan pääpintelissä. KA3560 Lenta, samaa laatua kuin KA3558 paitsi että samettialusta puuttuu ja niskassa riippuvan silkkivaatteen siassa on leveitä silkkinauhoja, kuten Sortavalan pääpintelissä. KA3565 Käspyyhe yhtä laatua kuin KA3547 ja 3548 paitsi että päät ovat leveillä pitsellä reunustetut. Schvindt 1893. KA3568 Rista tshieppien kanssa. Kreikan uskoisien rintaristi ynnä siihen kuuluvat kaulaketjut. Risti on hopeinen, ketjut vaskiset. Schvindt 1893. KA3569 Rista, samaa muotoa kuin KA3568. Hopeasta. Schvindt 1893. KA3570 Rista, hopeasta. Schvindt 1893. KA3566 Puuvillalangasta neulotut valkoiset sormikkaat. Niiden suussa on pitsineulereunus, ja kämmenselässä on kolme pystysuuntaista pitsineuleraitaa. Peukalo on istutettu kiilalla. Kämmenen puoli ja sormet Finna. KA3567 Puuvillalangasta neulotut valkoiset sormikkaat. Rannekkeessa on lyhyt joustinneuleresori (2 oikein, 2 nurin), muuten sormikkaat ovat sileää neuletta. Peukalo on istutettu kiilalla. Finna. KA3571 Sormus, hopeinen rengaskanta. Vert. KA3524. Schvindt 1893. KA3551 Tsheptshä eli vaimon myssy. Kuvikkaasta kiiltokankaasta tehty. Schvindt 1893. KA3552 Tsheptshä, kuvikkaasta kiiltokankaasta tehty. Schvindt 1893. KA3553 Tsheptshä, silkkivaatteesta tehty. Schvindt 1893.
Suojärvi
KA3557 Sorokka, silkkinen, kuvikas. Schvindt 1893. KA4401 Hartiushame vihertävää silkkukangasta; hartuukset yhtyvät takapuolella hameen kauluksen kohdalla. Sirelius 1902. KA3561 Lötöt ovat tuohivirsujen tapaisia jalkineita, isoilla paula-ansoilla varustettuja; pohja on kolmen tuohiliuskan leveinen. Schvindt 1893. KA3577 Stankat eli korvarenkaat, isoilla kivillä koristetut. Schvindt 1893. KA3564 Sulkuvyö, yhtäläinen kuin KA3536. Schvindt 1893. KA4400 Naisen röijy, vihertävää silkkikangasta. Selkävaate, joka päättyy vyötäisten kohdalla, on ylöspäin levenevä ja hihojen vaatteet ulottuvat sen alapäähän asti. Vyötäisten alapuoli on selkäpuolella eri kappaletta, joka runsaasti poimutettuna liittyy selkäkappaleeseen ja hihojen vaatteisiin. Kauluksen etupuoli on kurenauhalla varustettu. Sirelius 1902. KA3555 Tsheptshä, kiiltokankaasta tehty. Schvindt 1893. KA3556 Tsheptshä, kiiltokankaasta tehty. Schvindt 1893. KA3573 Veitsen kannattimet, vaskiset, monijäseniset, vyössä riippuneet. Sirelius 1915. KA3572 Vyösolki, vaskinen. Schvindt 1893. KA3574 Suga eli kampa, tihjäpiinen, luusta leikattu. Schvindt 1893. KA3575 Suga, luusta leikattu, pienempi kuin KA3574. Schvindt 1893.
Keski-Karjala
KA1020 Morsiushansikkaat. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1000 Sorokka. Väli: Koiranhäntä-kirjat. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1001 Sorokka. Väli: Suvensilmä-kirjat; silkki-otsa. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1002 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1003 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1004 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1005 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1006 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Finna. KA1007 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. FInna. KA1008 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1009 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1010 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Finna. KA1011 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Finna. KA1012 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1013 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Finna. KA1014 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Finna. KA1015 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1016 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Finna. KA1017 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1018 Sorokka. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA998 Sorokka. Kesellisen tai välin kaava on linnun kuvat. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA999 Sorokka. Väli: Puolanlehti-kirjat. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA4478 Kannuksen remelin solki yhtä kokoa kuin KA4467, rautainen. Vaskinen palkin on kiinnitetty poikkirautaan, joka jakaa paljonaukon kahteen ylospäin levenevään nelikulmaiseen osaan. Kurkijoki tai Jaakkima. Sirelius 1902. KA1032 Nyytinki, painamaton. Vertaa Sakkolan nyytinkeihin. Kurkijoki tai Jaakkima. Linnove 1947. KA1033 Nyytinki, painamaton. Vertaa Sakkolan nyytinkeihin. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1034 Nyytinki, painamaton. Vertaa Sakkolan nyytinkeihin. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1021 Pyyhinliinan pää. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1022 Pyyhinliinan pää. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1023 Pyyhinliinan pää. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1024 Pyyhinliinan pää. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1025 Pyyhinliinan pää. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1026 Pyyhinliinan pää. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1027 Pyyhinliinan pää. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1028 Pari pyyhinkiinanpäitä, kukkakuvilla kirjattu. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1029 Pari pyyhinkiinanpäitä, kukkakuvilla kirjattu. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA4462 Vaskisolki, kehä on kapea, nystyräinen, otalaitainen. Paljin, joka on ollut kehäperäinen, puuttuu. Sirelius 1902. KA4463 Rintasolki, vaskinen, pieni, kapeakehäinen. Paljin kehäperäinen. Jaakkima tai Kurkijoki. Sirelius 1902. KA4469 Rintasolki, keskikokoinen, leveäkehäinen, mykevä, hopeinen. Kehän laidat ovat sahan terää muistuttavalla hienopiirteisellä viivalla koristellut. Kurkijoki tai Jaakkima. Sirelius 1902. KA4470 Rintasolki, keskikokoinen, leveäkehäinen, mykevä, hopeinen. Paljinreikää ympäröi tiheäpiirteisellä hammasviivalla kuvattu seitsenkärkinen tähti. Kurkijoki tai Jaakkima. Sirelius 1902. KA4471 Rintasolki, keskikokoinen, leveäkehäinen, mykevä, hopeinen. Osaisilla lehdillä ja ratasmaisilla ympyröillä kuvitettu. Kurkijoki tai Jaakkima. Sirelius 1902. KA4472 Rintasolki, keskikokoinen, leveäkehäinen, mykevä, hopeinen. Puiden kuvilla koristettu. Kurkijoki tai Jaakkima. Sirelius 1902. KA4473 Rintasolki, iso, hopeinen, mykevä. Ristin kuvia. Kurkijoki tai Jaakkima. Sirelius 1902. KA4474 Rintasolki, iso, hopeinen, mykevä. Hertan kuvia ja sahantäreviivaa.Kurkijoki tai Jaakkima. Sirelius 1902. KA4475 Rintasolki, iso, hopeinen, mykevä. Oksan kuvia. Kurkijoki tai Jaakkima. Sirelius 1902. KA4476 Rintasolki, iso, hopeinen, mykevä. Kurkijoki tai Jaakkima. Sirelius 1902. KA4477 Rintasolki, iso, hopeinen, mykevä. Viisikulmaisella tähdellä koristeltu. Kurkijoki tai Jaakkima. Sirelius 1902. KA4499 Sormus: kanta on muodostettu kuudesta yhteisen keskipisteen ympäri laaditusta ympyrästä. Sirelius 1902. KA997 Naisen karvalakki. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1030 Tyynynpäällyksenpää, revintäinen, punaisella ja sinisellä langalla kirvuttu. Kirjutuksien kaavaa vertaa kaalirauan kuviin KA36 ym. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883. KA1031 Tyynynpäällyksenpää. Kurkijoki tai Jaakkima. Schvindt 1883.
Jaakkima
KA4427 Musta, korkeapesäinen miehen huopahattu, joka levenee ylöspäin. Finna. KA4503 Korvarenkaat: kantimet ovat saranalliset, silmukkaperäiset. Heltan keskessä on iso pyöreä syvennys ja sen laitoja ympäröi samallisista syvennyksistä muodostettu kehä. Sirelius 1902. KA4435 Hakavyö ja tuppi. Kapea nahkavyö, joka on komealla vaskisoljella varustettu. Soljen keskiosa eli haka muistuttaa kahdeksan numeroa, jonka keskikohta on sivulle laajennettu. Finna. KA4456 Tankin hakanen, vaskinen, lyhytperäinen, kaksireikäinen. Sirelius 1902. KA4457 Tankin hakaset, vaskiset, herttaperäiset, kolmireikäiset. Sirelius 1902. KA4504 Vaskiheloja eli pieniä renkaita. Sirelius 1902. KA4445 Nappi, vaskinen, pyöreäkehäinen, viidellä ympyrän kuvalla ja pilkkuviivoilla koristeltu, ollut silmukantainen. Sirelius 1902. KA4447 Nappi, lyijyinen, silmukantainen, pallomainen. Sirelius 1902. KA4448 Nappi, vaskinen, samaa muotoa kuin edellinen mutta päitä kiertää pilkkuviivat. Sirelius 1902. KA4449 Paidan napit: kaksi hopeista silmukantaista ja päältään puolipallon muotoista nappia, joiden kantoja yhdistää kahdeksan numeron muotoinen hopea. Sirelius 1902. KA4438 Pintelinauha, leveä kukikas silkkinauha. Sirelius 1902. KA4461 Rintasolki: hopeinen herttamainen solki, jossa on vaskinen paljin ja jonka herttapyettä kattaa komireikäinen kruununtapainen laajennus. Finna. KA4464 Rintasolki, yhtä laatua kuin edellinen, mutta kehä pilkkuviivoilla koristeltu; paljin rautainen. Sirelius 1902. KA4465 Rintasolki, yhtä muotoa kuin KA4463 mutta vieläkin pienempi ja kapeampikehäinen. Sirelius 1902. KA4466 Rintasolki, yhtä kokoa kuin KA4463, mutta leveämpikehäinen ja kovin mykevä; kehä on pilkkuviivoilla kuvitettu. Sirelius 1902. KA4468 Rintasolki, keskikokoinen, leveäkehäinen, mykevä, vaskinen. Kehän ulkolaita on kaksinkertaisella pilkkuviivalla koristettu. Sirelius 1902. KA4483 Sormus, se levenee kohti kantaansa, joka on levennyksen yhtenäinen jatko. Sirelius 1902. KA4486 Sormus. Kanta on litteä, leveä, muuhun sormukseen nähden eri osan muodostava, kirjailulla somistettu. Sirelius 1902. KA4487 Sormus. Kanta on litteä, leveä, muuhun sormukseen nähden eri osan muodostava, kirjailulla somistettu.herttojen ym. Kuvia. Sirelius 1902. KA4488 Sormus. Kanta on litteä, leveä, muuhun sormukseen nähden eri osan muodostava, kirjailulla somistettu. Sirelius 1902. KA4489 Sormus. Kanta on litteä, leveä, muuhun sormukseen nähden eri osan muodostava, kirjailulla somistettu. Sirelius 1902. KA4490 Sormus. Kanta on litteä, leveä, muuhun sormukseen nähden eri osan muodostava, kirjailulla somistettu. Sirelius 1902. KA4491 Sormus. Kanta on litteä, leveä, muuhun sormukseen nähden eri osan muodostava, kirjailulla somistettu. Sirelius 1902. KA4492 Sormus. Kanta suora nelikulmio. Levenee kantaansa kohti. Sirelius 1902. KA4493 Sormus. Kanta suora nelikulmio. Sirelius 1902. KA4494 Sormus. Hopeinen, kanta vinoneliö. Sirelius 1902. KA4495 Sormus. Ristikantainen: risti suorasivuinen. Kannassa on ollu helmi. Sirelius 1902. KA4496 Sormus. Ristikantainen: risti suorasivuinen. Sirelius 1902. KA4497 Sormus. Ristikantainen: risti lehtimäinen. Sirelius 1902. KA4498 Sormus. Ristikantainen: risti lehtimäinen. Kannan jatkona on ollut herttamainen levennys. Sirelius 1902. KA4500 Sormus: herttakantainen. Sirelius 1902. KA4501 Sormus: kanta on pitkä, vain sormuksen levinen. Kannan päitten kohdilla on silmukka, johon arvatenkin pikkurengas on ollut kiinnitettynä. Sirelius 1902. KA4502 Sormus. Kanta leveä ja paksu kahdeksankulmio, jonka keskellä on raittilaitainen reikä ja tämän ympärillä kaksi pienistä kuppimaisista syvennyksistä muodostettua kehää. Ulkomaisen kehän kuppien välillä on rengasperäisiä silmukoita. Sormus on paksutekoinen ja leviää kantaansa kohti. Sirelius 1902. KA4450 Viitan hakaset, vaskiset, silkukantaiset, avoperäiset. Sirelius 1902. KA4451 Viitan hakaset, vaskiset, silkukantaiset, avoperäiset. Sirelius 1902. KA4452 Viitan hakaset, vaskinen, silmukantainen, umpiperäinen. Sirelius 1902. KA4453 Viitan hakaset, puikeaperäiset. Perän kummassakin laidassa on kiinniomeplua varten kolme reikää. Sirelius 1902. KA4454 Viitan hakaset, pyöreäperäiset. Perien laidoissa on toisessa 10, toisessa 6 reikää. Sirelius 1902. KA4455 Viitan hakaset, vaskinen, eläintä (lintua) muistuttava, seitsenreikäinen. Sirelius 1902. KA4459 Vyölappoja, vaskisia. Sirelius 1902. KA4429 Vollivästi Sirelius 1915.
Kurkijoki
KA4402 Sorokka. Otsa ja patsaat ovat yhteen kasvaneet ja otsallinen on nyhentäinen. Otsalliseen on ommeltu valkearihmaisia kirjoja. Sirelius 1902. KA4403 Sorokka. Otsa ja patsaat ovat yhteen kasvaneet ja otsallinen on nyhentäinen. Otsalliseen on ommeltu valkearihmaisia kirjoja. Sirelius 1902. KA4404 Sorokka. Otsa ja patsaat ovat yhteen kasvaneet ja otsallinen on nyhentäinen. Otsalliseen on ommeltu puna- vihreä ja valkorihmaisia kirjoja. Sirelius 1902. KA4405 Sorokka. Otsa ja patsaat ovat yhteen kasvaneet ja otsallinen on nyhentäinen. Otsalliseen on ommeltu puna- vihreä ja valkorihmaisia kirjoja. Sirelius 1902. KA4406 Sorokan otsallinen samaa laatua kuin KA61. Finna. KA4446 Pöksynnappi, samaa laatua kuin edellinen mutta oksia ja ympyröitä kuvaavilla pilkkuviivoilla koristettu. Sirelius 1902. KA4505 Vaskikampa: seän päitä koristaa hevosen pää. Sirelius 1902. KA4433 Kannus, yhtä laatua kuin edellinen. Sirelius 1902. KA4434 Kannus, yhtä laatua kuin edellinen. Sirelius 1902. KA4416 Naisen kokkaniekka kauhtana, samallainen kuin KA1019. Sirelius 1902. KA4437 Paitavyö, punaisen ja vihreän kirjava, ristikkonauha. Finna. KA4444 Hursti. Palttinalakana, jonka ylipäähän on ommeltu valkoinen nyytinki. Sirelius 1902. KA4414 Pääpyyhe. Tylsökulmaisen, tasakylkisen kolmion muotoinen valkea vaatekappale, joka on pitkinpäin kaksinkerroin käännetty ja jonka tylsäkulma on kurottu yhteen vastaisen sivun keskiosan kanssa. KA4428 Ärmäkkä Sirelius 1915. KA4408 Lakki, samaa muotoa kuin edellinen. Yhteen ommellut syrjät ovat väliniekkoja. Sirelius 1902. KA4409 Lakki, samaa muotoa kuin edellinen. Yhteen ommellut syrjät ovat pitsivälisiä. Sirelius 1902. KA4410 Lakki, samaa muotoa kuin edellinen. Yhteen ommellut syrjät ovat pitsivälisiä. Sirelius 1902. KA4412 Myssy samaa laatua kuin edellinen, sinipunertavan vihreän ja keltaisen täpläistä vaatetta. Sirelius 1902. KA4440 Hantuukki: nelikulmainen vaatekappale, joka on valkeilla, punaisilla ja sinisillä rihmaröpyillä reunustettu ja jonka laitaa kiertää polvekas punainen kirjailu. Sirelius 1902. KA4441 Hantuukin pää, nyhentäiskirjonnalla koristettu. Sirelius 1902. KA4442 Hantuukin pää, nyhentäiskirjonnalla koristettu. Sirelius 1902. KA4443 Hantuukin riput. Pyyheliinan pää, johon on ommeltu koristeita (pöydänjalkoja?). Sirelius 1902. KA4418 Naisen paita: pääntie on iso, puoliympyrän kaarena olkapäiden alapuolella syventyvä; sepalus on keskellä; hihojen suut liitinkiniekat. Paidassa on alaset ja yliset, jälkimmäiset hienompaa kangasta. Sirelius 1902. KA4479 Risti, kreinkanuskoisen kaulassa kantama. Sirelius 1902. KA4480 Risti, sama kuin edellä mutta suurempi. Sirelius 1902. KA4420 Säämyskärukkaset, arvatenkin naisten käyttämät. Sirelius 1902. KA4467 Rintasolki, edellistä suurempi, vaskinen. Sen leveän kehän kumpaakin laitaa päärmävät pistemäiset nystyrät. Sirelius 1902. KA4421 Valkoisesta puuvillalangasta neulotut sormikkaat. Sormikkaiden suissa on pitsineuleraita, muuten ne ovat sileää neuletta. Peukalo on lisätty kiilalla. Peukalokiilassa sekä käden ulkosyrjässä on pystysuuntaiset reikäraidat. Finna. KA4422 Valkoisesta puuvillalangasta neulotut lyhytvartiset sormikkaat. Niiden suut ovat pykäreunaista pitsineuletta. Peukalo on istutettu kiilalla ja myös peukalokiilan keskellä on pystysuuntaista reikäneuletta. Muuten sormikkaat ovat sileää neuletta. Finna. KA4423 Valkoisesta puuvillalangasta neulotut lyhytvartiset sormikkaat. Niiden suussa on pitsineuleraita ja kämmenselässä on reikäneuleena tehty vinoneliökuvio. Myös peukalokiilassa ja sormikkaan ulkosyrjässä on reikäneuletta. Muuten sormikkaat ovat sileää neuletta. KA4481 Sormus, hopeinen, leveä, sileä. Sirelius 1902. KA4482 Sormus, se levenee toista puoltaan kohti (saraperäinen). Leveämpi puoli on kuvitettu. Sirelius 1902. KA4484 Sormus. Kanta on litteä, leveä, muuhun sormukseen nähden eri osan muodostava, kirjailulla somistettu. Vaslkinen. Miehen kuva. Sirelius 1915. KA4485 Sormus. Kanta on litteä, leveä, muuhun sormukseen nähden eri osan muodostava, kirjailulla somistettu. Nelijalkaisen otuksen kuva. Sirelius 1915. KA4425 Sukkanauhat, yhtä laatua kuin edelliset, mutta nauhan leveä osa on koalla tety ja vuoritettu. Sirelius 1902. KA4415 Naisen hattu: kupeilta kaareviksi korvallisiksi laskeuvia laitoja kiertää revonnahkapuuhka. Hattu on mustalla sametilla päällystetty. Sirelius 1915. KA4458 Vyösolki rautainen, ison pitkä- ja tylppänokkaisen ompelukokan muotoinen. Sirelius 1902. KA4436 Vyö, samaa laatua kuin KA1473. Sirelius 1902.
Parikkala
KA4460 Hatunnauhan solki, tinainen. Sirelius 1902. KA4417 Naisen liivi: hihallinen, tummansinisestä sarasta tehty liivi, jonka kahdesta kappaleesta ommeltu selkävaate suippenee lyhyeksi umpinaiseksi lörtiksi ja jonka hihojen suissa on napikas halkeama. Sirelius 1915. KA4426 Huopahattu. Sirelius 1915. KA4431 Kannus, rautainen, pyörän kannin on käyrä. Sirelius 1902. KA4432 Kannus, rautainen, pyörän kannin on suora. Sirelius 1902. KA4430 Jouhikkaat, eli neulakinnastekniikalla valmistetut käsineet. käsineet, nuottamiehen käsineet Jouhikkaita käytettiin miltei yksinomaan nuotanvedossa, koska ne eivät imeneet vettä itseensä, vaan pysyivät verrattain kuivina. Kintaiden KA7824 kohdalla sanotaan. “Jouhikkat ovat siitä hyvät, että ne, jos ovat jäätyneetkin, muutaman kerran venheen laitaan lyötyä ovat jälleen sulat ja tuntuvat ne aina kädessä lämpimältä. Käyttäessä ei niitä tarvitse kuivata. Kestävät 10 vuotta”. Finna. KA4439 Nuuvekansan merkki: pyöreä, punapäärmeinen ja mustapäällyksinen vaatealusta, jonka keskeen on ompelemalla kiinnitetty joukko keltaiseksi värjätyitä höyheniä ja punaisia ja vihreitä paperihetaleita. Sirelius 1902. KA4411 Vanhan mummon myssy valko- ja punaraitaista kangasta, pyöreäkupuinen; sivut ja laki ovat eri kappaleista tehdyt. Sirelius 1902. KA4413 Lapsen myssy samaa muotoa kuin edellinen. Laki on ruskeanpunaista samettia, reuna kartuunia. Sirelius 1902. KA4419 Naisen rukkaset, samanlaiset kuin KA3470, mutta peukalot eivät ole nahkalla päällystetyt. Sirelius 1902. KA4424 Sukkanauhat: kaksi pitkän poikeaa, mustan ja punaisen kirjavasta kankaasta tehtyä leveää nauhaa, joitten päistä johtuvat kapeat punaiset nauhat. Sirelius 1902. KA4407 Vanhan mummon myssy: valkea puumulinen vaatekappale, jonka kukin syrjä on 46 cm pitkä, on taitettu kaksinkerroin; yhdet taitteen puoliset syrjät ovat ommellut yhteen ja näitten syrjäin vastaiset sivut ovat 16,5 cm laajuudelta kaksinkerroin käännetyt; ne vapaiksi jääneet syrjät, joihin yhteen ommellut syrjät päättyvät, ovat laitoihin tehtyjen läpien kautta johdetulla kurenauhalla varustetut. Finna.
Pälkjärvi
KA4066 Turkin hakaset, vaskiset; heikkoa korutavaraa. Schvindt 1893. KA1557 Lakkari, irtonainen tasku, sinipohjaisesta puuvillakankaasta tehty. Suuaukon leveys noin puolet itse lakkarin leveydestä. Lakkareissa, joita naiset kantavat vyötäisillään, pidetään nästyykki, kääntöpääveitsi yms. pientä tavaraa (pääkirja). Finna. KA1583 Kinnas, naisen. Schvindt 1885. KA1567 Miehen lakki, mustalla lampaan nahalla reunustettu, puumulivälinen. Schvindt 1885. KA1565 Patalakki, ommeltu sinisestä sarasta. Saumoja peittävät punaiset verkanauhat. “Lakki on jäänyt pois käytöstä ennen 1860-lukua.” Finna. KA1566 Patalakki, samaa laatua kuin KA1565; nauhan tapaiset verkakaistaleet ovat mustat. Schvindt 1885. KA1595 Pitsi. Schvindt 1885. KA1594 Ompelu. Schvindt 1885. KA1577 Rukkaset, sudennahkaiset puuhkakäsineet, lampaan nahalla suista reunustetut. Schvindt 1885. KA1538 Naisen röijy tummansinisestä sarasta, suora, hakasilla kiinni pidettävä. Sirelius 1915. KA1572 Körttiröijy, miehen, sinisestä verasta, lyhyt; taskut sivuilla, kaksi riviä verkanappia edessä, kaksi nappia takana ja kummassakin hihansuussa. Schvindt 1885. KA1597 Hopeasolki. Suurireikäinen ja kaarikuvilla koristettu. Schvindt 1885. KA1598 Hopeasolki. Suurireikäinen ja kaarikuvilla koristettu. Schvindt 1885. KA1570 Miestakki, vaalakasta sarasta, lyhyt; taskut sivuilla. Schvindt 1885. KA1573 Viertokengät, tuohivirsujen tapaiset; pohja ansojen välillä viiden tuohiliuskan levyinen. Schvindt 1885. KA1515 Tykki ja myssy tavallista muotoa. Schvindt 1885. KA1516 Tykki ja myssy. Schvindt 1885. KA1529 Tykki. Schvindt 1885.
Sortavala
KA1048 Esiliina, valkoinen, koristettu rivoilla eli ripsuilla; ehkä vielä tavallisemmin oli se kirjattu “kumakalla” eli punaisella puumulilangalla. Schvindt 1883. KA1047 Hame. Pitkäjuovainen, 6-pohjainen, niin että siinä ovat melkein kaikki sateenkaaren värit, punainen, viheriä ja sininen kumminkin valtaavampina. Finna. KA1066 Housut ovat samallaisesta vaatteesta kuin mekko (KA1065); niiden lahkeet pidettiin sukkien sisässä. Schvindt 1883. KA1042 Valkoinen huivi pidettiin kaulasas eli hartioilla turkin päällä. Schvindt 1883. KA1045 Silkkihuivi kannettiin kaulassa liivin päällä pyhäpäivinä. Schvindt 1883. KA1062 Huopahattu on korkeapesäinen. Finna. KA1059 Tasku, pidettiin vyöllä, edessäpäin vähän kupeella, niin että se liivinhelman alta hyvästi näkyi. Finna. KA1053 Lipokkaat ovat valkeasta nahkasta ja punaisella nahkalla reunustetut, muuten ruohikkaiden (KA958) kaltaiset. Finna. KA1069 Upokkaat ovat kolmesta valkeasta nahkapalasesta, joista pohjanahka ylettyy varpaiden ja kantapään yli, toinen palanen kattaa jalkalavan ja kolmas on jalkineiden vartena. Varret ovat takaa halaistut pohjanahkaan asti; ne käärittiin sukkien päälle ja sidottiin “pakloilla” kiinni nilkkaan. (Vertaa KA1460 jotka ovat Antrean miehen jalassa tuvassa). Schvindt 1883. KA1086 Vaskikampa, riippui miehen vyöstä. Schvindt 1883. KA1072 Luonnonvalkoisesta ohuesta villalangasta tehdyt neulakintaat. Kintaat ovat tylppäkärkiset. Kintaiden suu on tehty kirkkaanpunaisella langalla. Molemmissa kintaissa on ulkosivussa 10 cm pitkä valkeasta langasta palmikoitu nyöri. Finna. KA1080 Lakanapitsi, jota käyttävät kreikanuskoiset. Schvindt 1883. KA1036 Lakki. Vaimon päähine, palttinainen. Hiukset vaimon päässä jaettiin kahteen osaan ja sidottiin 3-sylisellä, joko punaisella tahi sinisellä nauhalla palmikoille; nämä palmikot käärittiin ympäri pään ja asetettiin päähän valkoinen lakki. Schvindt 1883. KA1037 Rimsuinen lakki. Tätä pitivät vain “nuorikot” eli vasta naimisiin joutuneet nuoret naiset; rimsu riippui silmillä, sillä ovathan nuoret vaimot aina kainoja. Schvindt 1883. KA1038 Pääpyyhin on valkea liina, jota vaimot juhlapuvuissaan pitivät lakin päällä. Se sidottiin kiinni niskaan, niin että päät riippuivat hartioilla (Vertaa Kymin vaimon päähinettä Anjalan tuvassa). Schvindt 1883. KA3550 Pääliina, jota vaimot pitivät lakkinsa päällä. Schvindt 1893. KA1060 Virsikirjasäkki, kannettiin kirkossa käydessä käsivarrella riippuen nauhoista. Schvindt 1883. KA1064 Poikalapsen ristiäismyssy. Schvindt 1883. KA1065 Mekko on tumman siniharmaasta villavaatteesta, lyhyt, vaskisilla kiiltonapeilla varustettu. Schvindt 1883. KA1039 Vaimon myssy on uudenaikaisempi, lakin seuraaja. Schvindt 1883. KA1040 Ämmän myssy eli Kaukalo myssy. Schvindt 1883. KA1074 Pyyhen eli nenäliina pidettiin hatussa kävellessäkin. Katso KA667. Schvindt 1883. KA1049 Naisen paita, väljäkauluksinen; yliset palttinasta, alaset piitsasta. Schvindt 1883. KA1050 Paita, kreikanuskoisen naisen pyhäpäiväinen. Schvindt 1883. KA1051 Paita, kreikanuskoisen naisen arkipäiväinen. Molemmat ovat helmasta punaisella langalla kirjatut. Schvindt 1883. KA1067 Paita, leveäkauluksinen. Schvindt 1883. KA1063 Patalakki, valkoinen. Päälaella päällyskankaasta päällystetty nappi. Finna. KA1041 Pääpinteli, tytön päähine, on edestäpäin korkeampi (noin 5 tuumaa) heleäpunainen vaate. Tytön hiukset sidottiin nauhalla niskasta yhteen, niin että hapset (latvat) jäivät hajalleen hartioille, japinteli asetettiin pään ympäri pystyyn, niin että sen alareuna otsan kohdalla tuli hiusrajaan. Tämä, kuten pyhäpäiväiset pintelit ennen vanhaan yleiseen, on koristettu konilla erikarvaisilla silkkinauhoilla, joiden päät riippuivat alas hartioilla. Schvindt 1883. KA1058 Puolisormikkaat, jotka on neulottu valkoisesta pellavalangasta. Niiden varressa, peukalossa sekä kämmenselässä on pitsineuleraitoja. Finna. KA1075 Pyyhinliina, rivopäinen. Schvindt 1883. KA1076 Pyyhinliina, suurilla nyhentäiskirjoilla koristettu. Schvindt 1883. KA1077 Pyyhinliina, vähemmän krjattu. Schvindt 1883. KA1078 Pyyhinliina, venäläisiin kuviin kirjattu. Schvindt 1883. KA1079 Pyyhinliina, kuvat kutoessa syntyneet. Schvindt 1883. KA3547 Pyyheliina, pitkä ja kapea, päistään kutomalla runsaasti kuvitettu. Schvindt 1893. KA3548 Pyyheliina, pitkä ja kapea, päistään kutomalla runsaasti kuvitettu. Schvindt 1893. KA3549 Pari pyyheliinan päätä, yhteen kudottuja. Schvindt 1893. KA1070 Sudennahkarukkaset, suuret, pitkäkarvaiset. Schvindt 1883. KA1071 Norpannahkarukkaset ja niiden sisässä pidetyt kintaat numerolla KA1072. Schvindt 1883. KA1044 Sarkaviitta. Finna. KA1082 Solki, miehen, myöskin hopeasta, vaan pieni. Schvindt 1883. KA1081 Solki, naisen, oli aina hopeasta ja pidettiin paidan rinnassa. Kreikanuskoiset eivät pitäneet solkia. Schvindt 1883. KA1057 Sormikkaat, jotka on neulottu valkoisesta puuvillalangasta. Oikean käden sormikkaassa peukalon ja etusormen pää ovat avoimet. Kämmenselässä on vikkelikoristeet, eli polveileva reikäkuvio. Finna. KA1083 Sormus, hopeinen ja suuritenkainen. Schvindt 1883. KA1084 Sormus, hopeinen ja suuritenkainen. Schvindt 1883. KA1085 Sormus, hopeainen, pienillä riippuvilla renkailla koristettu. Schvindt 1883. KA1052 Sukat, villaiset, valkeat. Schvindt 1883. KA1068 Luonnonvärisestä pellavalangasta neulotut polvipituiset sukat. Reikäniekoiksi neulotut eli koristettu pitsineuleella. pitsineuletta jalkaterän päällä, suun alla ja kahtena yhden reiän rivinä pohkeen takana sivuilla. Keskitakana raita, joka tehty nurjalla silmukalla. Sukan suussa 2 oikein, 2 nurin -neuletta 2 cm. Kärkikavennuksia neljä. Kantapää tehty kavennuksin. Schvindt 1883: Sukat, valkeat, reikäniekoiksi neulotut, ovat edellisiä myöhemmältä ajalta. Ennen pidettiin tavallisesti sinisiä sukkia, joiden suut olivat kirjatut, vähän alapuolen polvea köytettiin ne sukkanauhoilla kiinni. Finna. KA1046 Naisen liivi, vihreä, vyötäisiltä alaspäin poimutettu. Finna. KA1054 Virsut ovat tuohesta ja pauloilla sääriin köytettävät. Schvindt 1883. KA1055 Laapottimet ovat myöskin tuohesta, vaan pauloitta ja enemmän lipokkaiden muotoiset. Schvindt 1883. KA1056 Tuohitohvelit ovat vieläkin umpinaisemmat kuin edelliset ja on niissä vähän varsitynkiäkin. Schvindt 1883. KA1035 Näätähattu. Schvindt 1883. KA1061 Karvahattu. Päällys on sametista ja ylen pitkät, vaan suhteellisesti kapeat, korvalliset suden tai ketun nahkasta. Sirelius 1915, Lehtinen & Sihvo 2005. KA1043 Naisen turkki oli valkeista lammasnahkoista ja ilman päällysvaatetta. Schvindt 1883.
Kaakkois-Savo
KA4533 Paita: liitinkisuisilla hihoilla ja matalalla pystykauluksella varustettu, ylisistä ja alisista kokoonpantu naisen paita. Aliset ovat karkeampaa vaatetta kuin yliset. Paita on myöhäistä muotoa. Sirelius 1902. KA4547 Lakki. Pesä on patalakin tapainen, viidestä kiilasta ommeltu, lipallinen sekä huippunapilla varustettu. Mustakarvaisella nahkalla päällystetyt korvalliset, jotka takaa ovat kapeat, mutta sivujen kohdalla levenevät pesän huippuun ulottuviksi, päättyvät lipan kohdalla ja ovat hatun reunaan kiinni ommellut. Sirelius 1902.
Lappee
KA4600 Housunnappi, yhtä muotoa kuin KA4445 Sirelius 1902. KA4579 Nahkainen solkivyö, johon on pujotettu silmupäisiä vaskilappoja ja jonka lukko on komeilla vaskipäillä ja kahdeksan numeroa muistuttavalla rautaisella haalla varustettu. (Vrt. KA4435 Savitaipale) Finna. KA4518 Naisen liivit, hihattomat, mustaa vihtoriinia; selkävaate, joka on ommeltu kahdesta kappaleesta, kapenee vyötäisiä kohti ja on pitkä- ja umpikörttinen. Sirelius 1902. KA4516 Vaimon myssy: neulottu, päänmukainen, tummanruskea myssy, jota on neuloessa takaa kavennettu. Lakea kiertää edestä ja sivuilta rimssunauha. Tätä myssyä on käytetty jokapäiväisenä. Kts. Edellistä. Sirelius 1902. KA4575 Sudennahkarukkaset samaa laatua kuin KA626. Sirelius 1902. KA4607 Kihlasormus, hopeinen, harjareunainen, kolmella punaisella lasihelmellä koristettu. Sirelius 1902. KA4544 Kilapankoipihattu samaa laatua kuin KA622. Sirelius 1902. KA4551 Miehen karvahattu samaa muotoa kuin edellinen, mutta nahkavuorinen. Pesän sivut ja laki ovat samasta kappaleesta tehdyt siten, että laki on kiiloille leikattu. Sirelius 1902. KA4515 Vaimon myssy: edestä suoralaitainen, sinisellä kankaalla verhottu tykkimyssy. Sitä on käytetty juhlapäivinä. Sirelius 1902.
Savitaipale
KA4530 Körtti: myöhempää muotoa kuin suomenniemeläinen hame KA4529 joka on Sireliuksen mukaan hurstutkankainen. Mustan, punaisen ja valkoisen raitainen villakangas, raiteet kapeita. Sirelius 1902. KA4599 Housunnappi: vaskinen, litteä- ja pyröeäpäinen, silmukantainen. Sirelius 1902. KA4531 Pöksyt: raitaisesta, puolivillaisesta kankaasta tehdyt, takaa avonaiset naisten pöksyt. Sirelius 1902. KA4565 Lämsähousut, valkeat, toimikkaiset, lämpsä yksipuolinen, sepalus oikealla. Sirelius 1902. KA4553 Hattu, huopainen, korkeapesäinen, kapealierinen. Sirelius 1902. KA4542 Tasku: mustasta verasta tehty, valkoisen ja punaisen kirjavalla nauhalla päärmetty taskumainen pussi, jota vyölle sidottuna naiset ovat kantaneet. Sirelius 1902. KA4598 Pussi, kolmikulmaisista, punaisen ja vihreän ja sinisen värisistä tilkuista ommeltu. Sirelius 1902. KA4535 Kenkä: puolipohjalla ja kannalla varustettu naisen nahkatohveli. Sirelius 1902. KA4536 Kenkä, yhtäläinen kuin edellinen, mutta teränahkan yläreunassa on pye, joka viereen tehdyistä reijistä päättäen on ollut kurenauhalla varustettu. Sirelius 1902. KA4570 Saappaat: päälliset ovat kiinnitetyt puupohjiin pienillä rautanauloilla. Sirelius 1902. KA4572 Jääkenkä, rautainen, nelihaarainen. Sirelius 1902. KA4573 Jääkenkä, puoliympyrän kaareksi taivutettu silmäpäinen rautalevy, jonka reunoista on leikattu kuusi ulospäin antavaksi taivutettua oasta. Sirelius 1902. KA4577 Kintaat, valkeasta langasta neulotut. Suihin on, tekemällä harvoja pistoksia, punaisella ja harmaalla langalla ommeltu sarja kolmion kuvia. KA3978 Vaimon lakki, valkea, teräväpäinen, pitsireunainen. Schvindt 1893. KA3979 Vaimon lakki, valkea, teräväpäinen, pitsireunainen. Kokonaan kuosillaan. Schvindt 1893. KA3980 Vaimon lakki, valkea, teräväpäinen. Musta, reunapitsin siassa musta nauha, jonka päät riippuvat alas. Schvindt 1893. KA4520 Volliliivit, punaisen, tummansinisen ja vihreän raitaisesta kankaasta. Sirelius 1902. KA4522 Volliliivit, sinistä sarkaa, samaa muotoa kuin edellinen, mutta helmat ovat eri kappaleista tehdyt. Sirelius 1902. KA4523 Turkkiliivit eli liiviturkki, samallainen kuin edelliset, mutta lammasnahkalla vuoritetut ja hihojen suut käännetyt ja halkonaiset. Sirelius 1902. KA4525 Volliliivit, hihattomat, mustan, punaisen, sinisen ja ruskeankeltaisen viirullista villakangasta. Selkävaate, joka kapenee vyötäisiä kohti, on ommeltu kahdesta kappaleesta. Körtti on verrattain pitkä ja umpipoimuinen. Sirelius 1902. KA4526 Villakuteinen turkkiliivi. Kolmivartinen toimikas. Raidat punaista, sinistä ja lampaanruskeaa. Valokuva Jonny Korkman. Kaukonen 1985. KA4527 Volliliivit, kapeaviiruista kangasta, samaa laatua kuin KA4525, mutta vyötäisten alapuoli on tehty eri kappaleista ja yläppuoli kahdesta keskiselän kohdalla yhteen ommellusta kappaleesta. Sirelius 1902. KA4528 Volliliivit, yhtäläiset kuin edelliset, tehty punapohjaisesta, vihreän ja mustankirjavan viiruisesta villakankaasta. Sirelius 1902. KA4559 Liivit, tummansinistä sarkaa, samaa muotoa kuin KA4429 mutta körtissä on vain yksi halkeama ja napit ovat tinaisia. Sirelius 1902. KA4560 Liivit, rannulista kangasta, samaa muotoa kuin KA4429 mutta korkealla pystykauluksella varustetut. Napit puuttuvat. Sirelius 1902. KA4561 Liivit, punapohjaista hienoviiruista kangasta, hihattomat ja pystykauluksiset. Selkäpuoli on vuorikangasta, kummallakin sivulla on tasku ja napit ovat tinanappeja. Sirelius 1902. KA4562 Liivit, tummansinisen, punaisen ja vihertävän raitaista kangasta, samaa muotoa kuin edelliset, napit ovat vaskiset. Sirelius 1902. KA4506 Pääpanos, tehty 42 cm pitkästä ja 16 cm leveästä palttinakappaleesta samoin kuin KA4407 (taittamalla kaksinkerroin poikkipäib), mutta yhteen ommeltujen syrjäin vastaiset syrjät ovat pitsillä reunustetut ja kurenauha kuoksee sitä varten ommellussa poimussa. Sirelius 1902. KA4510 Myssyn pitsejä, valkoisia, nappuloilla tehtyjä. Sirelius 1902. KA4511 Myssyn pitsejä, valkoisia, nappuloilla tehtyjä. Sirelius 1902. KA4512 Myssyn pitsejä, valkoisia, nappuloilla tehtyjä. Sirelius 1902. KA4513 Myssyn pitsejä, valkoisia, nappuloilla tehtyjä. Sirelius 1902. KA4514 Myssynauha, sinisen ja mustan kuvikas silkkinauha. Sirelius 1902. KA4517 Myssy: kokalla tehty, päänmukainen päähine, jonka takaosa on jätetty lakea myöten avonaiseksi ja kurenauhalla varustettu. Vrt. edelliseen. Sirelius 1902. KA4583 Palmikko puumuli ja villalankaa, noin puolentoista sormen levyinen, harmaan ja tummanruskean kuvikas. Sirelius 1902. KA4584 Palmikko, yhtä laatua kuin edellinen, noin sormen levyinen, punaruskean ja valkoisen kuvikas. Sirelius 1902. KA4585 Palmikko, yhtä laatua kuin edellinen, valkoisen ja punaisen kuvikas. Sirelius 1902. KA4586 Palmikko, puumulilankaa, edellistä hiukan leveämpi, valkean ja punaisen kuvikas. Sirelius 1902. KA4587 Palmikko, yhtä laatua kuin edellinen, punaisen, vihreän ja valkoisen kuvikas. Sirelius 1902. KA4588 Palmikko, villalankaa, punaisen ja tummanruskean kuvikas. Sirelius 1902. KA4589 Palmikko, yhtä laatua kuin edellinen, mutta hiukan leveämpi. Sirelius 1902. KA4590 Palmikko, yhtä laatua kuin edellinen, mutta hiukan leveämpi. Kaukonen 1965. KA4591 Palmikko, yhtä laatua kuin edellinen, mutta hiukan leveämpi. Kaukonen 1965. KA4592 Palmikko, villalankaa, sormen levyinen, valkean ja tummanruskean kuvikas. Sirelius 1902. KA4608 Tupekset: vaskinen tupespyörä on ristisisuksinen, nelaputki pyöristetytn kuusikulmainen, tuppi (puukko puuttuu) nahkainen ja tupeskoukku vaskinen. Sirelius 1915. KA4593 Pitsi, leveä, valkea, sukkapuikoilla tehty. Sirelius 1902. KA4507 Myssy: mustasta kukikkaasta silkkikankaasta, kovalle, halaistun päärynän muotoiselle paperipohjalle tehty naisen päähine, jonka etuosa ulkonee leveänä ja litteänä nokkana ja jonka takareunaan on leikattu matala pyröeäpohjainen syvennys. Lakki on pantu pitkittäisille, nokasta taaksepäin antaville poimuille. Takaosasta riippuu kaksi nauhaa ja reunoihin on ommeltu valkea pitsi. Myssy pantiin panokselle nk. pääpölkyllä (ks. KC859) ja kannettiin sykeröillä, jotka olivat tehdyt päälaelle kootuista hiuksista. Tätä myssyä on käytetty talvella ja sukusurussa. Sirelius 1902. KA4508 Myssy, sama kuin edellinen, mutta pitsi ratkottu pois. Sirelius 1902. KA4509 Myssy, sama kuin KA4507, mutta sen takasyrjässä oleva syvennys on leveämpi ja nauhat puuttuvat; ohut paperialusta on verhottu valkealla palttinakappaleella, jonka keskiosa on halaistun ja ympyrän muotoinen ja päät, joitten suorat sivut ovat yhtenä jatkona keskiosan suoran sivun kanssa, ulospäin soukkenevien kiilain muotoisia; verhoiaminen on suoritettu siten, että liinan halaistun ympyrän muotoisen osan keskikehän kohta on asetettu myssyn alustan takasyrjälle ja sitä vastaava suoran sivun kohta myssyn nokan alle ja liinan päät johdetut ristiin pitkin myssyn sivuja – takaa nokan alle, jossa ne ovat sidotut solmulle; myssyn laelle kokoontunut liika vaate on pantu nokasta taakseppäin antaville poimuille; myssyliina on tärkätty, jotta se paremmin tarttuisi alustaan ja pysyisi poimuilla. Sirelius 1902. KA4556 Nuttu. Sinistä sarkaa, alaskäännetyllä kauluksella varustettu; vyötäisiä kohti kapeneva selkävaate on ommeltu kahdesta kappaleesta; napit nahkaiset, läpiin pantavat; kummallakin sivulla on tasku. Sirelius 1915. KA4532 Hankkipaita: lyhyillä hartuuksilla varustettu hihaton naisen paita, yltyleensä samanlaista palttinaa. Sirelius 1902. KA4534 Yliset, samaa laatua kuin edellinen. Hihojen liitingit ovat valkoisella rihmalla kirjatut, nyppyreynaiset. Kauluksen syrjää ei ole päärmetty, vaan kuteet ovat riivityt ja loimet pikku tuppuroille solmitut. Sirelius 1902. KA4566 Miehen paita, jonka kaulus on korkea ja híhojen suut liitinkiniekat. Sirelius 1902. KA4554 Palttoo (?): sinertävästä sarasta ommeltu pitkä miehen viitta, jonka yhdestä kappaleesta tehty selkävaate on tasaleveä ja laaja. Sihvo & Lehtinen 2005. KA4574 Rukkaset, karhunnahkaiset, isot, leveäsuiset, karvapuoli on ulospäin. Sirelius 1902. KA4576 Rukkaset, samaa laatua kuin edelliset. Sirelius 1902. KA4557 Sertuukki valkeata puolivillaista kangasta, pitkä, korkealla pystykauluksella varustettu; selkävaate on körtillinen ja kapenee vyötäisiä kohti; körtti on avonainen. Sirelius 1902. KA4558 Sertuukki, mustaa sarkaa. Se on samaa laatua kuin edellinenkin, mutta lyhyempi, kaulus alaskäänneety, laaja lievepuoli (körttivaate) eri kappaleista ja on taskut kummallakin sivulla. Tämä sertuukki on myöhäistä muotoa. Sirelius 1902. KA4602 Solki: hopeinen, keskikokoinen, verraten kapeakehäinen rintasolki; paljin puuttuu. Reijän ympäristö on tiheäpiirteisillä hammasviivoilla koristettu. Sirelius 1902. KA4603 Solki, hopeinen, yhtä muotoa kuin edellinen, mutta paljoa pienempi; reijän ympäristö on harvapiirteisellä hammasviivalla kroisteltu. Sirelius 1902. KA4604 Solki, hopeinen, aivan pieni. Sirelius 1902. KA4605 Vaskisolki, edellistä hieman suurempi. Sen kehä on kapea, poikittaisilla viivoilla koristeltu. Sirelius 1902. KA4541 Sormikkaat, naisen, valkeasta puumulilangasta neulotut, varsipuolet ovat läpikirjoilla koristetut. Sirelius 1902. KA4606 Sormus, hopeinen, ohut, sileä. Sirelius 1902. KA4538 Sukat. Valkeat, liinaiset. Sirelius 1902. KA4567 Virsut. Kärki on keskiterien kohdalla. Sirelius 1902. KA4568 Nuottavirsut, isto, samaa muotoa kuin edelliset. Sirelius 1902. KA4569 Virsut. Ison varpaan kohdalta tasakärkiset. Sirelius 1902. KA4545 Lakki, samanlainen kuin KA4356. Vert. Edelliseen. Sirelius 1902. KA4546 Lakki. Pesä on pään mukainen, ommeltu neljästä kiilasta. Kapeat, näädän nahkalla päälystetyt ja ympäri kiertävät korvalliset ovat paitsi takaa, pesän reunaan kiinni ommellut. Sirelius 1902. KA4548 Lakki. Lipallinen, pesän etu- ja takasivun muodostaa kaksi puoliympyrän muotoista nahkapalaa, jotka kupeilta ovat yhteen ommellut ja joitten alasyrjiä kiertää kapea puuhka. Laen muodostaa pyöreä nahkakappale. Kupeista riippuvat aivan pienet puoliympyrän muotoiset korvalliset. Sirelius 1902. KA4550 Lakki. Kankaasta tehty. Pesän sivut ovat pystysuorat, tasaleveät, laki tasainen ja pyöreä, Edessä on puoliympyrän muotoinen pysty lippa, joka, samoin kuin laidasta toiseen kiertävät kapeat korvalliset, on karvapeitteinen. Sirelius 1902. KA4552 Miehen karvahattu, yhtä muotoa kuin edellinen, mutta lipaton ja korvalliseton. Sen sivut ovat jäniksen nahkalla päällystetyt. Sirelius 1902. KA4609 Tupeskoukku ja typespyörä: edellinen on rautainen, jälkimmäinen vaskinen, tähtisisuksinen. Sirelius 1902. KA4610 Tupeskoukku ja typespyörä. Tupeskoukku iso, rautainen; tupespyörä vaskinen, pyöräsisuksinen – sisuspyörästä johtuu neljä kehään kaksihaaraisena yhtyvää patsasta. Sirelius 1902. KA4601 Vyönsolki, vaskinen, kapeakehäinen; palkimen akseli jakaa kehäaukon kahteen soikeaan, pyöreäpäiseen osaan; paljin on rautainen. Sirelius 1902. KA4580 Turkkivyö, kämmenen levyinen, tupsupäinen, tummanruskean ja valkoisen kuvikas, villalangasta tehty. Sirelius 1902. KA4581 Turkkivyö, edellistä vähän kapeampi, valkea, laidoiltaan mustatäpläinen, villalangasta tehty. Sirelius 1902. KA4582 Turkkivyö, edellistä kapeampi, vihreä, keskeä ja reunoista mustatäpläinen, villalangasta tehty. Kaukonen 1965.
Suomenlahden ulkosaaret
KA4026 Ympärikkö, kapeampiraitainen kuin edellinen, sininen ja valkea, nykyaikainen. Schvindt 1893.
Seiskari
KA4038 Aluspöksyt, toimikkaiset, yhtä muotoa kuin edelliset. Schvindt 1893. KA4024 Esiliina eli polle on valko-punaraidallista, tiiviiksi ripsiksi kudottua puuvillakangasta. Polle. Finna. KA4025 Ympärikkö eli naisen hame, vanhanaikuinen, pitkäraitainen, helmuksena punainen koittana. Schvindt 1893. KA4049 Kaksinkertainen helminauha, joka koostuu erivärisistä, -muotoisista ja -kokoisista sinisistä ja mustista lasihelmistä. Helmissä on viistehiontaisia tynnyrihelmiä, lyhyitä putkihelmiä ja pyöreitä helmiä. Tummansinisten ja mustien helmien joukossa muutama turkoosinvärinen soikea helmi sekä yksi kirkas lasihelmi. Helminauha on pujotettu pellavalankaan. pituus. 35,0 cm. Scvindt 1893: yhtäläiset kuin KA3973. Lehtinen & Sihvo 2005. KA4035 Miehen hihaliivit, kirjavaraitaiset, napeilla kiinnipantavat, pystykauluksella varustettu; ulkopuolinen tasku on oikealla sivulla, sisäpuolinen vasemmalla. Schvindt 1893. KA4037 Sarkapöksyt, valkeat, polvihousujen tapaan kahdella sepaluksella ja köyttönauhoilla lahkeissa varustetut. Schvindt 1893. KA4023 Kaulavaate, valkea, punakukkainen, kahteen kulmaan on ommerltu lehtiornamenttia. Schvindt 1893. KA4014 Huntu, pilutettu eli ompelulla kulmista kuvitettu, on iso neliskulmainen valkea vaaten, kuten jääskeläiset hunnut eli vaimon päähineet. Schvindt 1893. KA4032 Paulakengät, lapsen. Schvindt 1893. KA4033 Naisen kenkä, lipokkaan tapainen, rinnass nahkapaulan ruusuke. Sirelius 1915. KA4040 Kintaat, villalangasta musta- ja valkeakukikkaiksi kudotut, teräväkärkiset. Schvindt 1893. KA4046 Kussakka, yhtä laatua kuin KA306, 1473 ja 3862. Schvindt 1893. KA4036 Miehen hipiäliivit, poikkiraitaiset, kahdella nappirivillä ja kahdella ulkopuolisella taskulla varustetut. Schvindt 1893. KA4016 Palmikko: punatäplikäs valkea päänauha. Vert. KA535 ja KA1400-1403. Finna. KA4017 Tikute: samanlaatuinen nauha kuin edellinen, vaan kapeampi. Schvindt 1893. KA4027 Yliset, tavallisien paidanylisien tapaiset, vaan leveisiin valkeihin pitseihin päättyvät; hihansuut ovat poimutut ja valkealla rihmalla kuvitetut. Näitä käyttivät naiset liivien päällä. Sirelius 1915. KA4028 Yliset, edellistä uudempaa muotoa; helmanyytingit ovat valkopunaisia, hihansuut ja olkapäät punaisella langalla kuvitetut. Lehtinen & Sihvo 2005. KA4029 Naisen paita ilman seplauksetta ja hihoitta; pääntie väljä; alaset lyhviä, ylisiä paksummat. Schvindt 1893. KA4039 Miehen paita, jonka sepalus on nauhoilla kiinnipantava. Schvindt 1893. KA4018 Alussilkki, tytön päähine: päätä ympäröivät punakirjava silkkinauha, jonka alustana on vähän leveämpi vaatteella päällystetty tuohi. Schvindt 1893. KA4041 Vyö, leveä ja vironvyön tapaan kuvitettu. Schvindt 1893. KA4042 Vyö, leveä ja vironvyön tapaan kuvitettu. Sirelius 1915. KA4043 Kirjaside on säärsiteen tapaan kudottu nauha. Vert. KA290. Schvindt 1893. KA4044 Side, punainen ja vihreätäplikäs. Finna. KA4045 Sukkanauha, punainen, musta ja valkeatäplikäs. Finna. KA4020 Ryyti on lyhyt valkea naisen liinaviitta, nauhoilla sekin kiinni pantu. Sirelius 1915. KA4019 Naisen hame on valkeasarkainen lyhyt viitta, joka rinnasta suljetaan kolmella punaisella nauhaparilla; kaulaliitinkinä on punaista sarkaa. Schvindt 1893. KA4034 Miehen hame: pitkä, valkea sarkaviitta sinisillä nauhoilla kiinniköytettävä. Schvindt 1893. KA4047 Rintasolki, vaskinen. Schvindt 1893. KA4048 Paidan solki, hopeinen. Schvindt 1893. KA4030 Pitkävartiset villaiset naisten kirjoneulesukkien varret. Väreinä valkoinen ja sininen. Varressa ensin muutama nurja kerros, välissä oikea kerros, n. 2 cm. Sitten kaksivärinen kirjoneule, jossa raitoja ja vinoruutukuviota, loppu varresta sininen. Keskitakana pystyraita, jossa 2 n, 2 o, 2 n, 2o ja 2 n. Raidan sivuilla kavennukset. Varren molemmilla sivuilla pysty kuvioraita,jossa 2 n, 2o, 1n, 2 o, 2n, 2 o, 2n, 2 o 1 n, 2 o ja 2 n. Sen päällä ruutukuvio, jossa keskellä vinoristikko. Finna. KA4031 Pitkävartisen villaisen naisen kirjoneulesukan varsi. Väreinä luonnonvalkoinen, tummanvihreä, punainen ja vaaleanruskea. Suussa 1 cm nurjalla. Varren yläosa luonnonvalkoisella, sitten vihreät kapea raidat välissä ja pohjaksi vaihtuu tummanvihreä. Virheällä pohjalla on molemmilla sivuilla puna-valkoiset kukkakuviot, joiden “varret” on neulottu punaisella, valkoisella ja ruskealla ristikkäiseen suuntaan muuhun neuleeseen nähde Finna. KA4015 Kääre, jonka ympärille hiukset hunnun alla koottiin. Schvindt 1893. KA4021 Naisen liivit, puna- ja mustaraitaiset; takaa vähän poimutut. Sirelius 1915. KA4022 Puna-musta, pystyraitinen naisen liivi. Vuorikangas painokangasta. Finna.
Suursaari
KA2350 Kintaat. KA2294 Valkoisesta puuvillalangasta neulottu varras- eli sukkalakin tapaan. Alareuna on käännetty kaksinkerroin ja koristettu ruudutuksella, joka muodostuu oikeista ja nurjista kerroksista. . KA2295 Patalakki, musta, kuudesta kappaleesta ommeltu. . KA2354 Sormikkaat. . KA2265 Pitkävartiset punaisesta villalangasta neulotut sukat. Suussa 1,5 cm 2 o, 2 n -resoria, muuten sileää oikeaa. Keskitakana pystyraita, jonka sivuilla kavennukset. Yhden silmukan levyinen raita neulottu nurin. Kantapääkavennus tavallinen, kärkikavennukset säteittäiset. Naisten sukat . KA2322 Pitkävartiset luonnonvalkoisesta villalangasta neulotut sukat. Suissa 2 cm leveä kuvioneuleraita, jossa mm. vinoviivaa. Pääosa sukasta sileää oikeaa, mutta sivuilla kuviot. ylinnä nurjalla neulottu vinoruutu, josta alaspäin lähtee levenevä nurjalla neulottu raita, joka jatkuu kärjessä kapeana raitana. Keskitakana 1 nurjan silmukan levyinen pystyraita, jonka sivuilla kavennukset. Kantapääkavennus tavallinen, kärkikavennukset sivuilla. . KA2303 Miehen takki. Sirelius 1915. KA2999 Viitta eli takki. Sirelius 1915.
Lähteet
Kaukonen, Toini-Inkeri. Suomen kansanomaiset nauhat. SKS, 1965. Kaukonen, Toini-Inkeri. Suomalaiset kansanpuvut ja kansallispuvut. WSOY, 1985. Lehtinen, Ildikó, ja Pirkko Sihvo. Rahwaan Puku: Näkökulmia Suomen Kansallismuseon Kansanpukukokoelmiin. Museovirasto, 2005. Linnove, Aino. Suomalaisen pitsinnypläyksen vaiheita 1500-luvulta 1850-luvulle. WSOY, 1947. Schvindt, Theodor. Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista I. 1883. Schvindt, Theodor. Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista II. 1885. Schvindt, Theodor. Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien kansatieteellisistä kokoelmista. Lisävihko 1. 1893. Sirelius, U. T. Luettelo Suomen ylioppilas-osakuntien (nykyään valtiolle kuuluvista) kansatieteellisistä kokoelmista. Lisävihko II. 1902. Sirelius, U. T. Suomen kansanpukujen historia. Suomalais-ugrilainen seura, 1915. Linkki
Kaplaan kotipaja 