Jääsken alueen punaraitaisissa kudonnaisissa esiliinoissa käytetään helman koristeena pitsiä ja hapsuja, kun taas nyytinkiesiliinoissa helmassa on ainoastaan nyytinki. Tässä artikkelissa esitellyt pitsit on siten tarkoitettu kudonnaisesiliinoissa käytettäväksi.
Esiliinan pitsit ovat parista muutamaan senttiä leveitä. Lähelle historiallisten pitsien tuntumaa pääsee, kun käyttää ohutta virkkuukoukkua (1,0 mm) ja ohutta puuvillankaa (100g=560m tai ohuempaa). Virkattuihin pitseihin on historiallisestikin käytetty puuvillalankaa, joten nyt ei tarvitse käyttää pellavaa jos ei aivan erityisesti halua. Valkoinen on aina varma valinta, mutta myös värejä saa käyttää. Helmapitseihin ei ollut vakiintunut tiettyä värimaailmaa, joten värit voi valita hyvinkin vapaasti.
Kutista pitsi 60-asteisessa vedessä ennen ompelua. Pitsi aivitaan kiinni esiliinan helmaan oikeat vastakkain.
Mallista riippuen pitsi tulee esiliinaan virkkaussuuntaan nähden pitkittäin tai poikittain. Pitsin pituus on helpompi saada oikeaksi, kun pitsi tulee esiliinaan kiinni sivustaan (KA3773, REM 3054-36). Näitä pitsejä voi jatkaa huomaamattomasti jopa kutistamisen jälkeenkin, jos pitsi kutistuu liian lyhyeksi. Ylä- tai alalaidasta kiinnitettävissä pitseissä (LHMVHMAE2430:968) pitää arvioida tosi tarkkaan, paljonko pitsi kutistuu kasteltaessa – niitä ei pysty huomaamattomasti jatkamaan.
Kävin maaliskuussa 2026 Kansallismuseon kokoelmakeskuksessa tutustumassa Jääsken, Antrean ja Kirvun kudonnaisraitaisiin esiliinoihin. Näiden tutkimusten perusteella julkaisen sarjan artikkeleita vaihtoehtoisista tavoista toteuttaa esiliinojen ripsiraidat ja helmakoristeet. Tämä on sarjan ensimmäinen osa.
Helppo virkattu pitsi esiliinan helmaan (LHMVHMAE2430:968)
Tämä on yksinkertaisimpia mahdollisia pitsejä esiliinaan: siinä on vain pylväitä ja ketjusilmukoita. Alkuperäinen esiliina on Ruokolahdelta, mutta pitsi sopii hyvin kaikkiin Jääsken kihlakunnan kudonnaisiin esiliinoihin.
Virkkausohje: Virkkaa 1. kerros ketjusilmukoita. Toisella kerroksella virkkaa aina kaksi kappaletta pylväitä, sitten yksi ketjusilmukka, sitten taas kaksi pylvästä ja ketjusilmukka ja niin edelleen. Jatka samaa kolmannella kerroksella jne. Virkkaa pylväät ketjusilmukan alta.
Virkattu versio nyplätystä pitsistä (K4808.33)
Jääskeläisissä 1800-luvun esiliinoissa helmapitsi oli tyypillisemmin nyplätty kuin virkattu. Jotkin nypläysmallit muuntuvat helposti virkatuksi pitsiksi, kuten esimerkiksi tässä kirvulaisessa esiliinassa (K4808.33) oleva pitsi on helppo toteuttaa myös virkkaamalla. Sanoisin, että kauempaa katsottuna ei edes pystyisi sanomaan onko tällä mallilla tehty pitsi virkattu vai nyplätty. Vaikka pitsi on yksinkertainen virkata, piilosilmukoiden nyhertäminen ohuella langalla ja koukulla on työlästä.
Virkkausohje:
- kerros ketjusilmukoita
- kerros piilosilmukoita
- kerros viiden silmukan välein viisi ketjusilmukkaa, kiinnitä edelliseen kerrokseen piilosilmukalla
- kerros piilosilmukoita
- kerros toista kerros 3 siten, että kiinnität ketjusilmukat edellisen kaaren korkeimpaan kohtaan. Jatka jne.
Hieman monimutkaisempi pitsi (KA3773)
Tämän pitsin esikuva on antrealaisessa esiliinassa (KA3773), joka ei ole tyyliltään perinteinen jääskeläinen. Pitsiin muodostuu kukkasia, joiden alalaitaan hapsut kiinnitetään. Hyvin samantyylinen pitsimalli on tallennettu museoon Pyhäjärveltä (KA424).
Virkkausohje:
- kerros: virkkaa ketjusilmukoita sopiva määrä, esim. 10. Virkkaa kolme ketjusilmukkaa. Tee kaksi pylvästä. Virkkaa kaksi ketjusilmukkaa ja kolme pylvästä.
- kerros: tee kolme ketjusilmukkaa ja kolme pylvästä, sitten kaksi ketjusilmukkaa ja kolme pylvästä. Tee pylväs läpi edellisen kerroksen ketjusilmukoista. Tee viisi pylvästä, sitten kaksi ketjusilmukkaa, sitten pylväs, kaksi ketjusilmukkaa ja pylväs.
- Jatka kaavion mukaan.
Alkuperäisessä esiliinassa on pitsin aloituspäässä rivi “irrallisia” ketjusilmukoita kuten yhdessä mallikappaleista. Ohjeessa ensimmäinen kuviokerta on kuitenkin virkattu eri tavalla kuin alkuperäisessä – siten että ensimmäinen kuviokerta tulee samannäköiseksi kuin loputkin.
Muunnelma edellisestä (REM 3054-36)
Tässä Jääsken kihlakunnan ripsiraitaisessa esiliinassa (REM 3054-36) on hyvin samantyylinen pitsi kuin edellisessä. Pitsin vaaleanpunainen väri on kansanpuvuissa epätyypillinen, koska synteettiset väriaineet tulivat markkinoille vasta 1800-luvun loppupuolella. Tiedämme siis varmasti, että esiliinan pitsi on valmistettu vasta vuosisadan puolivälin jälkeen. Kudonnaisraitaiset esiliinat ovat muutenkin uudempaa muotia kuin nyytinkiraitaiset.
Pitsistä ei ole virkkausohjetta, koska esiliinan kuvasta ei voi hahmottaa mallia varmasti. Alla on kuitenkin idea siitä, miten esimerkiksi tämäntyylisen pitsin voi toteuttaa.
