Samettia käytettiin eteläkarjalaisissa kansanpuvuissa vähän, jopa vähemmän kuin silkkiä. Sametille löytyy Kannaksen perinteisessä kansanpukeutumisessa vain muutamia käyttökohteita. Samettia on käytetty lähes aina nauhana, ja vain harvemmin isompana palana. Säilyneiden vaatteiden ja arkistoaineiston perusteella kokonaisia vaatteita sametista ei tehty koskaan. Isoimmat samettipalat löytyvät miesten karvalakeista, jotka olivat huiman kalliita. Samettiliiveistä tai -röijyistä ei ole tietoja (Viipurin uuteen kansallispukuun kuuluvat samettiliivi ei ole historiallinen).
Miesten sarkaviitat
1800-luvulla miehet käyttivät Kannaksella ja pohjoisempanakin valkoisia, samettikoristeisia sarkaviittoja. Samettia pantiin kaulan ympärille, sepaluksiin, etuliepeeseen ja hihansuihin. Tällaista viittaa käytettiin ainakin Jääskessä ja Antreassa (Schvindt 1913, 145) sekä Muolaassa, Valkjärvellä ja Heinjoella (Ibid., 94-95). Sakkolassa ja Raudussa näitä samettikoristeisia viittoja kutsuttiin reumaskoiviitoiksi (Ibid., 11).
Samettinauhoja saattoi olla rinnakkain jopa kolme (Schvindt 1913, 94-95). Säilyneiden viittojen perusteella yleinen tyyli on kolme mustaa samettikaitaletta kummallakin puolella kaulusta, hihoissa rinnakkain leveä kaitale ja kapea kaitale (kuten HM3083:15 kuvassa alla; Jääski LHMVHMAE15230, Jääsken kihlakunta KA1452, Kirvu KA3790). Muutamassa viitassa on kauluksessa kolmiraidat, mutta hihojen koristelu ei ole tiedossa (KA6177, KA7679). Kaukolasta on säilynyt pitäjälle ominaiseen tyyliin musta sarkaviitta (KA4817), jonka kauluksissa on koristeena samantyyliset kolmiraidat. Valkjärvellä tehtiin viittoja, joissa oli kauluksissa kaksi mustaa samettinauhaa tuuman päässä toisistaan (Salenius 1865). Viittoja joissa on vain yksi samettikaitale on säilynyt kaksi (KA4428, sekä REM 8762-31009 Jääskestä), ne ovat kuitenkin keskenään hieman erityylisiä.
Valkjärvellä näitä viittoja käytettiin ahkerasti 1840-luvun tietämillä (Salenius 1870, 37; Lemmetty 1867). Salenius kutsuu samettikoristeista viittaa “venäänviitaksi” erotuksena vanhanmallisiin, kirjontakoristeisiin ja lyhyihin “suomen viittoihin” (Salenius 1870, 37). 1860-luvun lopussa ei samettikoristeisiakaan viittoja enää paljon pidetty (Ilmarinen 1867:39).
Naisten sarkaviitat
Naisten viitoissa samettia on käytetty tietämäni mukaan ainoastaan Jääskessä, Antreassa ja Kirvussa. Naisen talvipukuun kuuluu valkoinen sarkaviitta, jonka kauluskaitaleena saattaa olla musta samettinauha (Schvindt 1913, 142). Säilyneissä viitoissa kauluskaitale näyttää olevan verkaa (KA3731, LHMVHMAE824:247, LHMVHMAE493), mutta antrealaisella pukunukella (K119:2, valmistettu 1850) kaulus on selvää samettia.
Sakkolasta tai Raudusta olevan sarkaviitan EKME5125 kuvauksessa lukee, että sen kauluksessa on punainen samettinauha. Yleensä Sakkolan ja Raudun sarkaviittojen punaiset pystykaulukset ovat verkaa.
Savakkojen päällysvaatteet
Samettia esiintyy jonkin verran savakkojen käyttämien päällysvaatteiden koristeena. Savakkojen vaatteet muutenkin olivat useammin ostokankaista valmistettuja. Savakkojen hassaa eli lyhyttä puseroa saattoi 1800-luvun lopussa koristaa sametti helmassa (Uusikirkko, Mannonen 1938, 7336) ja myöskin hihansuissa (Kivennapa, Pimiä 1965, 1356). Kirvussa kohtu eli röijy voitiin kantata sametilla (Pärssinen 1938).
Pyhäjärvellä paltu oli “pieni takki, samettinauhalla koristettu” (Arponen 1932). Paltolla voitiin Kannaksella tarkoittaa monenlaisia, sekä miesten että naisten käyttämiä päällysvaatteita.
Miesten hatut
Miesten kesä- sekä talvihatuissa käytettiin koristeena samettia. Nämä hatut olivat kalliita ostovaatteita.
1800-luvulla miesten kesähattu oli leveä ja korkea huopahattu, jonka kupua ympäröi samettinauha, ja nauhassa oli usein metallisia solkia. Kirvussa tämän tyyliset hatut tulivat muotiin 1820-luvulla (Halinius 1826). Valkjärvellä miesten huopahattuja oli kahta laatua: korkeita ympyräanturaisia, päältä leveitä teräväanturaisia. Huopahatuissa oli tinalapat ja noin 5 cm leveä samettinauha. Nämä olivat hyvin arvokkaita, sillä ne maksoivat viidestä seitsemään ruplaa [käytetyn sarkahameen tai -viitan arvo oli tuona aikana alle ruplan] (Lemmetty 1867) Jääsken kihlakunnassa leveälierisiä huopahattuja kutsuttiin pajaskhatuiksi (Schvindt 1913, 145, Ruokolahdelta KA3788, Joutsenosta KA3956, KA3957), kaikissa mainituissa on ympärillä samettinauha. Koivistossa samoin tunnettiin termi pajaskihattu (Schvindt 1913, 123).
Talvisin miehet käyttivät karvahattuja. Eräs Valkjärvellä käytetty karvahattu oli Pietarista ostettu röllihattu, jossa oli suuret karvaiset korvalliset ja päällä musta nahka tai sametti. Nämäkin olivat arvokkaita, sillä ne maksoivat kuusi ruplaa. (Lemmetty 1867, Salenius 1865.) Käkisalmen kihlakunnasta on säilynyt kaksikin kuvauksen mukaista hattua (Räisälä NM.0048353; MAE No. 287-8). Tällaisia kauniita turkissomisteisia hattuja saatettiin kutsua myös kirjavapuuhkoisiksi hatuiksi (KA622). Kirjavapuuhkoiseksi kutsuttiin mitä tahansa turkiksella tai eri värisillä taljan paloilla koristeltua vaatetta, esim. turkistakkia, tai päähinettä niin kuin tässä.
Muut
Samettia voi löytää pieninä paloina myös muista vaatekappaleista. Tässä on kuvattuna vyöllisiin kiinnitetty pieni samettipussi. Perinteisesti pussukka olisi ehkä ollut nahkaa, mutta tässä se on tehty sametista. Helttuhatuissa samettia käytettiin yleisesti. Käsittelin helttuhattuja jo silkin yhteydessä.
Lähteet
REM: Venäjän etnografinen museo; KA/K/KK: Kansallismuseo, Museovirasto; LHMVHMAE: Lahden museot; EKME: Etelä-Karjalan museo; NM.: Nordiska Museet; NM: Néprajzi Múzeum, MAE: Kunstkamera.
Arponen, Aino. ”Vaatetuksesta Pyhäjärvellä ja Sakkolassa.” SKS käsikirjoitus E100, 94 sivua, 1932.
Halinius, Andreas. Klädedrägten i Kirvus i 1800-talets början. Päiväämätön [1826]. Linkki.
Ilmarinen. ”Savakkojen ja äyrämöisten eri vaatteen parsista.” 1867:39.
Lemmetty, Johan. ”Muutamia lauseita ja muistelmia Itä-Suomen [etenkin Valkjärven] yhteisen kansan elämän waiheista, waatteinparsista ja niiten muutoksista ja muista käytännöistä.” SKS käsikirjoitus E71, 1867. Linkki
Mannonen, Ulla. SKS käsikirjoitus 6992–7476, 1938.
Pimiä, Mikko. Vaatetus ja sen kehitys k. kannaksella. SKS käsikirjoitus, 1965.
Pärssinen, Sirkka. ”Puvut.” SKS Käsikirjoitus E142. 1938.
Salenius, J. M. ”Valkjärveläisten vaateparresta.” Suomen museo, 1905 [1865], 52–56.
Salenius, J. M. Walkjärwen pitäjän kertomus. Suomalaisen kirjallisuuden seura, 1870. Linkki.
Schvindt, Theodor. Kansanpukuja Suomessa 1800-luvulla: Karjala. 1913. Linkki